Saimaannorpille kolatut apukinokset jäivät pieniksi - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Saimaannorpille kolatut apukinokset jäivät pieniksi

Historiallisen leuto talvi uhkaa saimaannorpan pesintää.

Saimaannorppa jäällä Rantasalmella keväällä 2015. Kuva: Lauri Rotko

Julkaistu: 23.2. 19:48

Huono lumitilanne vaikeutti saimaannorpan suojaksi kolattavien apukinosten tekemistä Saimaalla. Apukinoksia saatiin tehtyä vähemmän ja ne jäivät suunniteltua pienemmiksi.

”Nyt voimme vain toivoa, että mahdollisimman moni kuutti syntyy kinoksen suojaan”, Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela kertoo WWF Suomen tiedotteessa.

Talvi on Saimaalla ollut historiallisen leuto, eikä lunta ole kinostunut riittävästi norpan pesätarpeiksi. Kun lunta on riittävästi, norppa synnyttää poikasensa rantakinokseen kaivamaansa pesään.

Saimaannorpan suojaksi saatiin kolattua Metsähallituksen johdolla noin 150 kinosta. Lisäksi Saimaalle vietiin noin 20 keinopesää.

Ympäristöjärjestö WWF julisti sunnuntaina saimaannorpan pesärauhan alkaneeksi. Julistuksella se vetoaa Saimaalla liikkuviin, jotta nämä välttäisivät pesivien norppien häiritsemistä.

Talvi on Saimaalla ollut historiallisen leuto, eikä lunta ole kinostunut riittävästi norpan pesätarpeiksi. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Leuto talvi uhkaa kuuttien selviytymistä, joten pesärauhan kunnioittaminen on tänä vuonna erityisen tärkeää.

Saimaannorppa synnyttää poikasensa helmi–maaliskuussa, ja se on pesimäaikaan herkkä häiriöille.

”Ihmisen aiheuttama häiriö voi ajaa emon ja kuutin veteen, jolloin pieni poikanen kylmettyy herkästi”, kertoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen.

Avojäälle syntynyt kuutti voi selviytyä, jos emo saa hoivata sitä rauhassa. Jäällä makaavaa kuuttia ei pidä lähestyä, mutta havainnosta voi kertoa Metsähallitukselle.

Saimaannorppakanta on kasvanut hitaasti viime vuosikymmeninä, ja norppia arvioidaan olevan tätä nykyä 410 yksilöä.

Norppia uhkaavat muun muassa ihmisen aiheuttama häiriö, ilmastonmuutos ja kuoleminen kalaverkkoihin.