Suomalaisten vatsoja sotkee parhaillaan neljä sapo­virus­epidemiaa – näin torjut noroviruksen sitkeän sukulaisen - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Suomalaisten vatsoja sotkee parhaillaan neljä sapo­virus­epidemiaa – näin torjut noroviruksen sitkeän sukulaisen

Sapovirusta on havaittu lyhyessä ajassa Lappeenrannasta, Kotkasta, Helsingistä ja Jyväskylästä.

Sapovirus on sukua norovirukselle. Kuva: Leif Rosas

Julkaistu: 24.2. 14:17

Suomesta on löytynyt lyhyen ajan sisällä neljä sapovirusepidemiaa, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Erikoistutkija Haider Al-Hello sanoi maanantaina, että kaikki epidemiat on havaittu kolmen kuukauden sisällä.

Epidemioita on ollut Lappeenrannassa, Kotkassa, Helsingissä ja Jyväskylässä. Leviämispaikkoja ovat olleet yksi virasto, kaksi hoitokotia ja jyväskyläläinen liikuntakeskus Buugi.

Sapovirus on noroviruksen sukulaisvirus. Sen oireetkin ovat samanlaiset: kuumeilua, ripulia, oksentelua, päänsärkyä ja vatsankouristelua.

”Paikalliset viranomaiset ottivat meihin yhteyttä vatsatautiepidemioiden takia. Kun potilaista otettiin näytteitä, niin ne olivat norovirusnegatiivisia. Sanoin, että testataan sapovirusta ja ne olivat sapoviruspositiivisia”, kertoo Al-Hello.

Al-Hellon mukaan vatsatautioireiden ilmetessä viranomaisten on syytä tutkia näytteet myös sapoviruksen varalta, jos testeissä ei löydy norovirusta.

”Ennen luultiin, että sapovirus vaikuttaa vain lapsissa, mutta nyt tiedetään, että se aiheuttaa sairautta kaiken ikäisissä ihmisissä.”

Sapovirus siirtyy helposti ulosteesta käsiin ja käsistä sitten eteenpäin. Virukset voivat siirtyä kädestä käteen tai kädestä esimerkiksi erilaisille pinnoille, kuten ovenkahvoihin tai vesihanoihin.

Virus voi siirtyä eteenpäin myös saastuneen veden tai ruoan kautta.

Kotioloissa sapoa voi torjua puhdistamalla pintoja klooripitoisilla puhdistusaineilla. Jos esimerkiksi sairastuneen oksennusta menee vuodevaatteille, niin ne pitää pestä mahdollisimman kuumalla pesuohjelmalla.

”Alkoholipitoiset desinfiointiaineet eivät yksinään riitä sapoviruksen tappamiseen. Kädet täytyy pestä ensin ainakin 40 sekunnin ajan saippuavedellä perusteellisesti eli kädenselät, kämmenet, sormien välit ja kynsien rajat täytyy käydä läpi”, Al-Hello korostaa.

Sapovirustartuntaan ei ole olemassa lääkehoitoa. Al-Hello kehottaa sairastuneita nauttimaan nesteitä, jotka sisältävät hivenaineita, kuten mehuja, tai hankkimaan apteekista saatavia hivenainepitoisia jauheita, jotka sekoitetaan veteen ja juodaan.

Sapovirus pysyy pinnoilla elossa jopa viikon ajan. Ihminen alkaa erittää virusta jo ennen varsinaisten oireiden alkamista ja erittäminen jatkuu jonkin aikaa sairauden jälkeen.

”Kannattaa odottaa kaksi oireetonta päivää, ennen kuin lähtee töihin”, Al-Hello sanoo.

THL on valmistellut sapoviruksesta kertovaa tiedotusta nettisivuilleen. Se on tarkoitus julkaista mahdollisimman pian.

Sapovirus aiheuttaa myös vesivälitteisiä epidemioita. Näin kävi vuosina 2016 ja 2018, jolloin juomavesiverkostoihin pääsi jätevettä putkirikon vuoksi. Saastunut vesi sairastutti noin 450 ihmistä.

Sapovirusta muistuttava norovirus aiheuttaa Suomessa säännöllisesti vatsatautiepidemioita.

Tutkimus: Noroviruksen kaltaista sapo­virusta havaittiin ensi kertaa suomalaisten juoma­vedestä

Jyväskylän vatsatautiepidemian aiheutti noroviruksen lähisukulainen sapovirus

Käsidesiä saa entistä tehokkaampana, mutta kumpi torjuu taudin­aiheuttajat paremmin, käsidesi vai saippua­pesu?

Lentokentän pahin pöpöpesä on turvatarkastuksen tavarakaukalo – näillä asiantuntijan neuvoilla vältät virustartunnan

Suomessa jyllää vauvoille vakavia oireita aiheuttava RS-virusepidemia, kymmeniä vauvoja joutunut sairaalahoitoon viruksen takia

Seuraa uutisia tästä aiheesta