Syntyvyydestä vihdoin hyviä uutisia: Vauvojen määrän jyrkkä pudotus kääntyi nousuun, ja professorin mukaan ”nokka on nyt veden yläpuolella” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Syntyvyydestä vihdoin hyviä uutisia: Vauvojen määrän jyrkkä pudotus kääntyi nousuun, ja professorin mukaan ”nokka on nyt veden yläpuolella”

Syntyvyyden laskun hiipumista on odotettu vuosia. Myös helmikuussa odotetaan syntyvän enemmän vauvoja kuin vuosi sitten, sillä karkausvuonna on yksi päivä enemmän aikaa synnyttää.

Suomessa syntyi tammikuussa 3882 vauvaa eli 15 enemmän kuin vuonna 2019. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Julkaistu: 25.2. 13:34, Päivitetty 25.2. 14:57

Suomessa tapahtuu juuri nyt poikkeuksellisia asioita. Tilastokeskus julkaisi tiistaina tammikuuta kuvaavia väestön ennakkotilastoja. Tilaston mukaan Suomessa syntyi tammikuussa 3 882 vauvaa.

Merkittävän vauvamäärästä tekee se, että vauvoja syntyi 15 enemmän kuin tammikuussa 2019. Kyseessä on nyt toinen peräkkäinen kuukausi, kun vauvoja syntyi edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Joulukuussa 2019 elävänä syntyi 3 573 vauvaa, 19 vauvaa enemmän kuin joulukuussa 2018.

Kyseessä on pieni ihme. Vielä viime vuoden tammi-elokuussa vauvoja syntyi kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana.

”Syys-tammikuussa syntyi yksi vauva enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Ainakin voidaan sanoa, että lasku on loppunut” , Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Mika Gissler sanoo.

Syys-tammikuussa muutos oli siis vuotta aikaisempaan aikaan verrattuna tasan nolla prosenttia. Gisslerin mukaan vielä viime vuoden alussa vauvojen määrät vähenivät kuukausitasolla jopa kymmenyksellä.

”Silloin ihmeteltiin, että kuinka alas luvut voivat mennä. Nyt meillä on näiden joulu- ja tammikuun tietojen perusteella nokka pikkuisen veden yläpuolella. Ei vielä juhlita, mutta näyttää siltä, että lasku on loppunut”, Gissler sanoo.

Tilanteeseen kiinnitti huomiota myös väestöntutkija Marika Jalovaara Turun yliopistosta. Jalovaara on myös syntyvyyttä tutkivan nefer-akatemiahankkeen johtaja.

”Kollega levittää uutista. Suomessa elävänä syntyneitä vauvoja 18 999 kappaletta syyskuu 2018–tammikuu 2019 välissä ja 19 000 vauvaa syyskuu 2019–tammikuu 2020 välissä”, hän kirjoitti Twitterissä englanniksi.

Tilanne havainnollistuu hyvin seuraavan grafiikan avulla.

Vauvamäärä on kasvanut vuoden 2013 jälkeen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ainoastaan 11 kertaa. Edellisen kerran vauvamäärä oli kasvanut kahtena kuukautena peräkkäin syys–lokakuussa 2013. Syyskuussa 2013 vauvoja syntyi 35 enemmän kuin syyskuussa 2012 ja lokakuussa 155 vauvaa enemmän.

Kehitykseen kiinnitti huomiota myös Tilastokeskus. Se kirjoitti Twitterissä tiistaina, että ”Väestötilaston mukaan syntyvyyden lasku näyttää viime kuukausina tasaantuneen.”

Suomen syntyvyyskehityksessä on tullut Gisslerin mukaan selväksi, ettei kyse ole pelkästään lasten saannin lykkäämisestä vaan myös suuremmista asioista.

Suomessa syntyvien vauvojen määrä on laskenut 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Tuolloin Suomessa asui lähes neljä miljoonaa ihmistä vähemmän kuin nyt.

Lue lisää: Suomen vauvamäärä sukelsi 1800-luvun nälkä­vuosien tasolle – grafiikat näyttävät, kuinka suomalaisten hedelmällisyys on vajonnut historiallisen matalaksi

Asiantuntijat eivät ole osanneet tarkkaan selittää, mistä vauvakato johtuu. Syntyvyyden pienenemisen on arveltu liittyvän esimerkiksi arvojen muutokseen.

Viime vuonna kokonaisuushedelmällisyysluku oli Suomessa 1,35, eli alin, mitä Pohjoismaissa luku on koskaan ollut. Kokonais­hedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Näin alhaisia hedelmällisyyslukuja on ollut perinteisesti esimerkiksi Etelä-Euroopassa, kuten Italiassa. Nyt näyttää Gisslerin mukaan positiivisemmalta.

”On hyvin vaikea ennustaa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Todennäköisesti emme pääse niin korkealle tasolle kuin missä oltiin kymmenen vuotta sitten”, hän sanoo.

Edellinen Pohjoismaiden syntyvyyden pohja koettiin Gisslerin mukaan Tanskassa 1980-luvulla, jolloin hedelmällisyysluku putosi 1,38:een. Se johtui kuitenkin taloudellisesti huonoista ajoista, jolloin myös lapsiperheiden etuuksista säästettiin. Hedelmällisyysluku nousi 1,8–1,9:een, kun tilanteesta selvittiin.

”Tilanne ei siis ole Pohjoismaissa ihan tunnistamaton, mutta Suomessa tämä on ainutlaatuista”, Gissler sanoo.

Hän uskoo kuitenkin nousuun myös lähitulevaisuudessa.

”Tänä vuonna on karkausvuosi, niin helmikuussa lapsia syntyy taatusti enemmän kuin viime helmikuussa. Sekin vaikuttaa, että on yksi päivä enemmän aikaa synnyttää.”

”Tämä sukupolvi joutuu rakastamaan syntymättömiä lapsia” – Suomi kärsi vuonna 1987 kriisistä, joka nyt kuulostaa tutulta

Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

”Syntyvyyden eteen ei tehdä mitään”, sanoo asiantuntija – Mikä pysäyttäisi Suomen vauvakadon?