Perhepäivähoitajien määrä putoaa ja se johtuu osin siitä, että omien lasten hoidosta ei saa korvausta – ”Se on suuri epäkohta, jonka takia moni menettää useita satoja euroja kuussa” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Perhepäivähoitajien määrä putoaa ja se johtuu osin siitä, että omien lasten hoidosta ei saa korvausta – ”Se on suuri epäkohta, jonka takia moni menettää useita satoja euroja kuussa”

Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä vaihtelee kunnittain. Jyväskylässä yksityisten perhepäivähoitajien määrää on saatu kasvatettua omista lapsista maksettavalla hoitorahalla. Nyt samaa pohditaan muuallakin.

Jenni Laaksonen toimii yksityisenä perhepäivähoitajana Espoon Karakalliossa. Laaksonen leipoi maanantaina laskiaispullia Taimi Raution, 3, Venla Honkimaan, 2, ja Lumi Kieferin,3, kanssa.

Jenni Laaksonen toimii yksityisenä perhepäivähoitajana Espoon Karakalliossa. Laaksonen leipoi maanantaina laskiaispullia Taimi Raution, 3, Venla Honkimaan, 2, ja Lumi Kieferin,3, kanssa. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Julkaistu: 26.2. 2:00, Päivitetty 26.2. 10:20

Pitäisikö perhepäivähoidossa olevista hoitajan omista 3–5-vuotiaiden lasten hoidosta maksaa korvausta? Kysymykseen tiivistyy pitkälti perhepäivähoidon tulevaisuus.

Perhepäivähoitajalla voi olla kerrallaan vain neljä alle kouluikäistä lasta hoidettavanaan, ja omat alle kouluikäiset lapset lasketaan lukuun mukaan. Korvausta hoitaja ei kuitenkaan omista lapsista saa. Alle 3-vuotiaasta lapsesta hoitaja saa kotihoidon tukea.

Moni perhepäivähoitaja voi joutua tilanteeseen, jossa hänen pitäisi hakea omalle lapselleen hoitopaikkaa ja kunnasta riippuu, sijoitetaanko lapsi hoitajan omaan ryhmään.

”Tällä hetkellä se edellyttää aina paikallista sopimista. Tämä epäkohta on yksi syy sille, että perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt. Oman lapsen varttuminen kolmevuotiaaksi on taitekohta monelle perhepäivähoitajalle”, katsoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) sopimustoimitsija Marja Lehtonen.

JHL toivoo, että kunnallisten perhepäivähoitajien omat lapset voitaisiin sijoittaa hoitajalle itselleen. Käytännössä siis hoitaja maksaisi lapsestaan tulojen mukaan määritellyn hoitomaksun ja sitten hänelle maksettaisiin työnantajan eli kunnan maksama hoitopaikkakorvaus.

Lue lisää: Perhepäivähoitaja Carita Louhichi haluaa hoitaa oman poikansa kotona, mutta se tarkoittaa useiden satasien menettämistä joka kuukausi

Espoossa puolestaan yksityiset perhepäivähoitajat ovat ehdottaneet, että Espoossa otettaisiin käyttöön malli, jossa kaupunki maksaisi yksityiselle perhepäivähoitajalle tukea hoitajan omien 3–5-vuotiaiden lasten hoidosta. Asiaa on käsitelty Espoossa opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa.

Jyväskylässä sekä kunnallinen että yksityinen perhepäivähoitaja voi saada palvelurahaa omista alle esikouluikäisistä lapsista. Vastaava käytäntö on myös Oulussa.

”Näin olemme saaneet houkuteltua etenkin uusia yksityisiä perhepäivähoitajia”, kertoo palvelujohtaja Tarja Ahlqvist. ”Tällä hetkellä meillä on enemmän yksityisiä perhepäivähoitajia kuin kunnallisia.”

Myös Jenni Laaksosen äiti toimi aikoinaan perhepäivähoitajana. Taimi Rautio,3, ja Lumi Kiefer,3, seurasivat Laaksosen sylissä kuinka Venla Honkimaa, 2, temppuilee renkaissa.

Myös Jenni Laaksosen äiti toimi aikoinaan perhepäivähoitajana. Taimi Rautio,3, ja Lumi Kiefer,3, seurasivat Laaksosen sylissä kuinka Venla Honkimaa, 2, temppuilee renkaissa. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Perhepäivähoidon kulta-aika oli Suomessa 1980-luvun lopulla, jolloin perhepäivähoidossa oli lähes 92 000 lasta. Nyt määrä on enää noin 17 600 lasta. Tilanne vaihtelee kunnittain suuresti.

Valtaosassa kuntia perhepäivähoidossa olevien lasten suhteellinen osuus kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista jää alle kolmannekseen. Yli puolet se kattaa vain parissa kymmenessä kunnassa.

Etenkin isot kunnat näyttävät panostavan päiväkoteihin. Kaikissa suurissa kaupungeissa suhteellinen osuus on alle 10 prosenttia.

Tiedot perustuvat kuntatietoa hyödyntävän Vertikal Oy:n tietokantaan. Luvut kattavat sekä kunnallisen että yksityisen perhepäivähoidon.

Tietokanta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään Sotkanetin tilastoihin. Vertikal Oy:n toimitusjohtaja Simo Pokki kertoo, että kunnilla ja kansallisissa tietokannoissa on paljon tilastoja mutta osa niistä on päällekkäisiä.

”Olemme poistaneet näitä päällekkäisyyksiä, joten luvut ovat niin luotettavia kuin näiden tilastojen perusteella on mahdollista”, Pokki kertoo.

Perhepäivähoidon osalta tilastot ovat olleet hieman epäluotettavia, sillä luvuissa on paitsi päällekkäisyyttä myös näkymättömyyttä, kertoo perhepäivähoitoa tutkinut Anna-Leena Välimäki.

Esimerkiksi kunnallisen perhepäivähoitajan omat lapset ovat jääneet valtakunnallisten tilastojen ulkopuolelle. Yksityinen perhepäivähoito puolestaan tilastoituu nykyisin pääosin joko yksityisen hoidon tuen tai palvelusetelien kautta. Silloin perhepäivähoitajan omat lapset jäävät tilastojen ulkopuolelle.

HS kirjoitti perhepäivähoidon hiipumisesta viime viikolla 17. helmikuuta.

Lue lisää: Hoitopäivä

Espoossa kunnallisessa ja yksityisessä perhepäivähoidossa olevien lasten osuus on tietokannan mukaan noin kuusi prosenttia. Varhaiskasvatuksen johtaja Virpi Mattila pitää lukua oikean suuntaisena.

”Kunnallista perhepäivähoitoa Espoossa on noin 3,6 prosenttia”, Mattila kertoo. Espoossa kunnallisia ja yksityisiä perhepäivähoitajia on eniten Espoon keskuksen ja Espoonlahden alueilla, joissa päiväkotiverkko ei ole yhtä kattava kuin tiheämmin asutuilla alueilla.

Kunnallisessa perhepäivähoidossa on Mattilan mukaan ollut kysynnän puutetta viimeisinä vuosina, eikä kaikkia paikkoja ole pystytty täyttämään.

Tähän on todennäköisesti vaikuttanut erityisesti kunnallisten perhepäivähoitajien tuleminen työaikalain piiriin vuonna 2010. Perhepäivähoidossa ei ole enää mahdollista tarjota kovin pitkää hoitoaikaa, jolloin hoitoajat riittävät aikaisempaa harvemmin perheiden tarpeisiin.

Mattila uskookin, että perhepäivähoidon painopiste siirtyy enemmän yksityiselle puolelle.

Vaikka kunnallisessa perhepäivähoidossa paikkoja ei ole saatu täytetyksi, yksityisissä tilanne on päinvastainen, kertoo espoolainen Jenni Laaksonen. Laaksonen toimii yksityisenä perhepäivähoitajana Karakalliossa nyt neljättä vuotta.

”Viikoittain tulee kyselyitä, ja kysyntä on suurempaa kuin tarjonta”, Laaksonen sanoo.

Maanantaina Laaksosen perhepäivähoitoryhmä leipoi laskiaisen kunniaksi pullia. Lumi Kiefer, 3, sirotteli pullan päälle sokeria.

Maanantaina Laaksosen perhepäivähoitoryhmä leipoi laskiaisen kunniaksi pullia. Lumi Kiefer, 3, sirotteli pullan päälle sokeria. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Laaksonen kertoo, että perheet ottavat häneen yhteyttä suoraan ja ovat itse ottaneet selvää hoitomuodosta esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Myös kaupunki ohjaa nykyään kiinnostuneita myös yksityisille.

Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä vähenee myös Espoossa, eikä uusia ole tulossa. Laaksonen arvioi syyksi paitsi alhaisen palkkauksen myös sen, ettei omista lapsista saa korvausta. Hänellä itsellään ei ole hoidossaan enää omia lapsia, sillä he ovat jo kouluikäisiä.

”Se on suuri epäkohta, jonka takia moni menettää useita satoja euroja kuussa”, Laaksonen sanoo.

Yrittäjänä toimiessa hänen mukaansa asiaan voi jonkin verran vaikuttaa, sillä yrittäjä määrittelee itse päivähoitopalvelunsa hinnan.

Laaksonen on työskennellyt aiemmin päiväkodeissa ja lastenhoitajana perheiden omissa kodeissa. Yksityisenä perhepäivähoitajana hän laskee tienaavansa ”muutaman satasen enemmän” kuin päiväkodissa työskennellessään.

Yksityisenä perhepäivähoitajana toimiminen voisi kiinnostaa useampia, mikäli tietoa olisi enemmän, Laaksonen uskoo.

Espoon yksityisillä perhepäivähoitajilla on tästä syystä tekeillä kaupungin kanssa opas, joka auttaa perhepäivähoitajaksi ryhtymisessä. Tarkoituksena on kertoa, mitä yksityiseltä perhepäivähoitajalta edellytetään sekä rohkaista yksityiseksi perhepäivähoitajaksi ryhtymiseen.

”Monella on vajavaiset tiedot tai väärää tietoa alasta”, Laaksonen kertoo.

Pelastaisiko 80-luvun lasten­hoito­malli Suomen lapsi­perheiden arjen? HS seurasi perhe­päivä­hoitajien arkea Turussa ja Lahdessa

HS Järvenpää|Perhepäivähoitaja Carita Louhichi haluaa hoitaa oman poikansa kotona, mutta se tarkoittaa useiden satasien menettämistä joka kuukausi