Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi? - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

WHO:n mukaan vakavasti sairastuu yksi kuudesta koronavirustartunnan saaneesta. Lieväoireisena tauti kestää yleensä pari viikkoa.

Koronavirustartunnan saanutta potilasta tutkittiin wuhanilaisessa sairaalassa 16. helmikuuta.

Koronavirustartunnan saanutta potilasta tutkittiin wuhanilaisessa sairaalassa 16. helmikuuta. Kuva: AFP

Julkaistu: 26.2. 2:00, Päivitetty 27.2. 6:55

”Erinomaisen hyvinvoiva”, kuvasi Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas Rovaniemelle hoitoon tuodun koronaviruspotilaan kuntoa HS:n jutussa.

Kiinan Wuhanista Lappiin saapuneella 32-vuotiaalla naisella todettiin tammikuun lopussa koronavirus, mutta vakavia oireita hänellä ei ole ollut missään vaiheessa.

Broasin kuvaus Suomessa todetun koronavirustapauksen oireista tuntuu yllättävältä, kun uutiset eri puolilla maailmaa leviävästä uudesta viruksesta herättävät huolta ja paikoin jopa paniikkia.

Mutta kuinka vaaraton tai vaarallinen koronavirus lopulta on? Suomessa jyllää tälläkin hetkellä kausi-influenssa, johon kuolee joka vuosi jopa tuhat ihmistä, yleensä iäkkäitä ja muihin riskiryhmiin kuuluvia. Onko koronavirus influenssaa vaarallisempi?

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi äskettäin uusia vastauksia ihmisiä huolestuttaneisiin kysymyksiin. WHO muistutti, että 80 prosenttia koronavirustartunnan saaneista selviää taudista ilman lääkärin hoitoa. Osa saa tartunnan mutta ei oireita eikä tunne oloaan sairaaksi.

Lievistä oireista kärsivillä tauti on parantunut kahdessa viikossa. Vakavista ja kriittisistä oireista kärsivien toipumisaika on ollut kolmesta kuuteen viikkoa. Esimerkiksi tämä selvisi Kiinan eri osiin matkanneen WHO:n tutkimustiimin raporteista. Tutkijoiden mukaan viruksen dnassa ei näytä tapahtuneen merkittäviä muutoksia.

WHO:n mukaan vakavammin, esimerkiksi keuhkokuumeeseen, sairastuu yksi kuudesta tartunnan saaneesta. He ovat useimmiten vanhuksia tai ihmisiä, joilla on terveysongelmia, kuten korkeaa verenpainetta, sydänvaivoja tai diabetes.

Esimerkiksi Italiassa seitsemän koronavirukseen kuollutta olivat iäkkäitä ja valmiiksi sairaita. Yhdellä oli pitkälle edennyt syöpä, ja toinen oli vähän aiemmin saanut sydänkohtauksen. Tiistai-iltana kuolleiden määrä oli Italiassa noussut yhteentoista.

Samaa kaavaa noudattaa tavallinen kausi-influenssa. Ylivoimainen enemmistö influenssaan kuolleista on vähintään yli 65-vuotiaita.

Maailmanlaajuista influenssan kuolleisuusprosenttia on vaikea arvioida, koska eri maiden tilanne vaihtelee esimerkiksi ikärakenteen ja rokotusten kannalta. Yleensä kuolleisuus jää selvästi alle prosentin.

WHO:n mukaan taudin kuolleisuus on ollut Kiinan Wuhanissa kahden ja neljän prosentin välillä, Wuhanin ulkopuolella 0,7 prosenttia.

Koronavirus vaikuttaisi siis olevan hieman tappavampi kuin tavallinen influenssa. Tosin täytyy muistaa, että lopullisia lukuja ei vielä tiedetä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Jussi Sane sanoo, että kunnollinen vertailu influenssan ja koronaviruksen välillä ei ole vielä tässä vaiheessa mahdollista.

”Alkuvaiheessa esille nousevat vakavat tapaukset. Koko väestön altistumista voidaan selvittää vasta-ainetutkimuksin vasta myöhemmin.”

Todennäköisesti selvitys paljastaisi, että nykyinen arvio lievien tapausten osuudesta, 80 prosenttia, on alakanttiin, Sane arvelee.

Erikoista on tähän asti ollut se, että kuolleisuus koronavirukseen on Hubein maakunnassa selvästi suurempi kuin muualla Kiinassa.

Wuhanissa, Hubein pääkaupungissa, kuolleisuudeksi on laskettu noin 2,5–4 prosenttia ja muualla Kiinassa vain 0,7 prosenttia.

”Yksi kysymys on se, mitä riskitekijöitä Hubeissa on, että kuolleisuus on siellä suurempi, vai liittyykö tämä vielä tilastoviiveisiin”, Sane pohtii.

Vuosien 2002–2003 sars-epidemiassa kuoli yli kymmenen prosenttia niistä ihmisistä, joilla tauti todettiin. Mikään ei viittaa siihen, että kuolleisuus koronavirukseen kasvaisi vastaavaksi.

Koronavirusta voikin paremmin verrata influenssaan – tartuttavuus on vähintäänkin samaa luokkaa.

Koronavirustartunnan saaneiden määrä jatkaa yhä kasvuaan. Tähän mennessä todettuja tartuntoja on raportoitu noin 80 000. Kiinassa uusien tartuntojen määrä rupesi tosin alkuviikosta vähentymään.

Koronavirukseen on kuollut Kiinassa yli 2 400 ihmistä. Suurin osa kuolemista on raportoitu Wuhanin miljoonakaupungista, josta virus lähti leviämään viime vuoden lopulla. Virallisten tilastojen mukaan yksin Wuhanissa on yli 45 000 tartuntatapausta ja noin 1 700 ihmistä on kuollut virukseen.

Tartuntariski tuntui jälleen lähestyvän myös Suomea, kun Italia ilmoitti koronavirustartuntojen ja kuolemantapausten lisääntyneen.

”Kevättä kohti kyllä mennään, joten kysymysmerkki on, miten kausivaihtelu vaikuttaa tilanteeseen”, Sane huomauttaa.

Yleensä hengitystieinfektiot ovat hyvin kausiluonteisia ja häviävät loppukeväästä.

Koronavirus on influenssan kaltainen siinäkin mielessä, että oireet ovat pitkälti samanlaiset: yskää, kuumetta, väsymystä, kipuja, nuhaa. Tauteja ei voi testaamatta erottaa toisistaan.

WHO:lle jätettyjen huolestuneiden tiedusteluiden joukossa oli kysymys: onko jotain, mitä ei saa tehdä?

”Älä tupakoi”, WHO kehotti. Tupakointi ei tehoa koronavirusta vastaan ja on päinvastoin haitallista, järjestö korosti.

Sane näkee tupakoinnissa ja koronavirusriskissä yhteyden.

”Ei ole vielä mitään tutkimusta, joka osoittaisi, että tupakointi lisää koronavirusriskiä. Jos ajatellaan yleisesti hengitystieinfektioita, niin se on todennäköistä.”

Kiinassa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin vakavasti sairastuneista kaksi kolmasosaa on miehiä.

”Mistä se johtuu, on kysymysmerkki, mutta voi olla, että tupakoinnilla on jokin rooli”, Sane kertoo.

Vaikka sekä koronavirukseen että influenssaan kuolleet ovat yleensä kuuluneet tyypillisiin riskiryhmiin, kuten iäkkäisiin tai niihin, joilla on muita sairauksia taustalla, perustervekin voi kuolla.

”Aina näin on monissa tartuntataudeissa, vaikka se epätodennäköistä onkin”, Sane arvioi.

”Tietenkään ei voi ajatella niin, että ei siinä mitään, jos vanhukset ja sairaat kuolevat. Toisaalta turhaa paniikkia tulee välttää: maailmanloppua ei ole tulossa, vaikka tilanne vakava onkin.”

Rovaniemellä hoidettu ”erinomaisen hyvinvoiva” potilas oli Saneen mukaan oikeastaan tyypillinen esimerkki koronavirukseen sairastuneesta.

”Nykytietojen perusteella voi sanoa näin. Valtaosa raportoiduista tapauksista on ollut lieviä.”

Kuvituskuva

Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Tämä viruksesta tiedetään nyt

Koronavirus jatkaa leviämistä: Italiassa nyt yksitoista kuolonuhria, Iranissa hikoilevana tv:ssä esiintynyt apulais­terveys­ministeri sai tartunnan