Epätavanomainen, ylimalkainen ja isoja kysymysmerkkejä herättävä. Näin kuvailee Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen Mäntä-Vilppulan ja sen kiinteistöyhtiö Yrke Kiinteistöjen italialais-brittiläisten rahoittajayrittäjien kanssa tekemää sopimusta.
Kuntien takauskeskus on julkisoikeudellinen laitos, jonka tarkoituksena on kuntien yhteisen varainhankinnan turvaaminen ja kehittäminen.
Rahoittajayrittäjät ja Mänttä-Vilppula aikovat rakentaa vanhan Serlachiuksen lentokentän ympäristöön 250 miljoonan euron ilmailualan puiston, joka koostuu vapaasti käytössä olevasta lentokentästä, loma-asunnoista, yrityspuistosta ja kylpylähotellista. Kunta on samalla sitoutunut tallettamaan sulkutilille 10 miljoonaa euroa mahdollista sopimussakkoa varten.
Niemeläisen mukaan kunnan tekemä sopimus vaikuttaa epätavanomaiselta ja ylimalkaiselta näin suureen järjestelyyn ja sulkutilille talletettavaan ja kaupungin maksamaan 10 miljoonaan euroon sisältyy isoja kysymysmerkkejä.
Mänttä-Vilppulan kaupunki ja italialais-brittiläiset rahoittajayrittäjät aikovat rakentaa vanhan Serlachiuksen lentokentän ympäristöön 250 miljoonan euron ilmailualan puiston, joka koostuu vapaasti käytössä olevasta lentokentästä, loma-asunnoista, yrityspuistosta ja kylpylähotellista. Kunta on samalla sitoutunut tallettamaan sulkutilille 10 miljoonaa euroa mahdollista sopimussakkoa varten.
HS uutisoi keskiviikkona, että Mänttä-Vilppulassa asuva yrittäjä on valittanut hankkeesta hallinto-oikeuteen.
”Mielestäni päätös on lainvastainen. Escrow-sulkutili 10 000 000 euroa on ristiriidassa kuntalain 129 pykälän ensimmäisen momentin kanssa”, valituksessa kirjoitetaan.
Valittajan mukaan tämä aiheuttaa pienelle kaupungille suuren taloudellisen riskin.
”Lainanantaja, johon viitataan, olisi suunnitelmien mukaan tulossa jostakin luxemburgilaisesta rahastosta, jonka taustoja ja olemassaoloa ei ole mitenkään varmistettu. Mitään vastavakuuksia tälle Escrow-talletukselle ei ole. On selkeä riski, että tuo vakuustilin summa 10 miljoonaa voidaan menettää jonkun muun lainan vakuutena jollekin ulkomaalaiselle rahalaitokselle”, kirjoittaa valittaja.
Valittaja on Mänttä-Vilppulassa asuva yrittäjä. Hän vaatii kaupunginvaltuuston päätöksen perumista.
HS:n tietojen mukaan hankkeesta on tulossa myös ainakin toinen valitus.
Niemeläinen sanoi jo perjantaina Helsingin Sanomissa, että ”kunta näyttää hyväksyneen järjestelyn, jossa se antaa vastapuolelle vakuuden omasta toiminnastaan 10 miljoonan euron sulkutilin kautta”, mutta kunta ei saa mitään vakuutta.
Riski käy ilmi Mänttä-Vilppulan julkistamasta yhteistyösopimuksesta ja sulkutiliin liittyvästä escrow-sopimuksesta.
Keskiviikkona Niemeläinen kiinnitti huomiota escrow-sopimuksen liitteen lauseeseen, jonka mukaan lainanantaja eli italialais-brittiläisten omistama Osanna ACI Finland voi käyttää 10 miljoonaa euroa ”peruuttamattomana sitoumuksena Sopimuskohdan 2.3 mukaisesti velkarahoitukseen ja/tai strukturoituun varainhankintaan käytettävissä olevana talletuksena mistä tahansa eurooppalaisesta/sveitsiläisestä rahalaitoksesta”.
Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Niemeläinen kysyy, kenellä on oikeus käyttää talletusta ja missä tarkoituksessa lainaan liittyen eurooppalaisessa tai sveitsiläisessä rahoituslaitoksessa?
”Sopimuskohta on epäselvä sekä englanniksi että suomeksi. Miten Mänttä-Vilppulan kaupungin oikeudet on turvattu tässä kohtaa?”, Niemeläinen kysyy.
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen vakuutti tiistaina blogissaan, että järjestelyssä talletustilin varoihin ei pääse käsiksi niin vain.
”Järjestelyssä talletustilin varoihin ei pääse käsiksi ilman, että kaupunki loukkaisi yhteistyösopimusta ja tämän perusteella kaupunki todettaisiin välimiesmenettelyssä syyllistyneen sopimusrikkomukseen, josta on aiheutunut todellinen, näytetty vahinkoa Osanna ACI Finland Oy:lle”, Auvinen kirjoitti.
Sekä yhteistyösopimukseen ja sulkutiliin liittyvään escrow-sopimukseen tarkasti tutustunut Niemeläinen kiinnittää huomiota myös siihen, että Mänttä-Vilppula lupautuu rakentamaan Osanna ACI Finlandin 81 prosenttisesti omistamalle ilmailupuistoyhtiölle ”lämpö-, vesi- ja jätevesipalvelut tavanomaisten sopimusehtojen mukaisesti”.
”Mitkä ovat Mänttä-Vilppulassa sovellettavat tavanomaiset sopimusehdot, joita sovelletaan kunnan ulkopuolisiin toimijoihin tapauksessa, jotka ovat kunnan kokoon suhteutettuna ilmeisen suuret?”, Niemeläinen kysyy.
Sopimus jättää Niemeläisen mukaan avoimeksi sen, missä vaiheessa nuo kunnalliset toimijat lähettävät laskun rakennelmista ja palveluistaan maksavalle yhtiölle, ja mikä on tuon maksavan yhtiön osoite, y-tunnus, luottotiedot ja luottokelpoisuus?
”Nämä tiedot liittyvät sopimuskokonaisuuden vastapuoliriskin arvioimiseen. Nyt tuo vastapuoliriskiä koskeva arvio vaikuttaa puuttuvat”, hän muistuttaa.
Niemeläisen mukaan tavanomainen menettely on, että hankkeen käynnistäjä tallettaa kunnan etujen turvaamista varten takuusumman, jolla voi maksaa mahdollisesti turhaksi jäävän kunnallistekniikan purkamisen.
”Normaalia kunnallista käytäntöä on sekin, että tämän tyyppisissä hankkeissa kunta ja kunnalliset toimijat edellyttävät, että toimija on joko muutoin tunnettu ja uskottava tai sitten toimija antaa kunnalle vakuuden laskun maksun varalta tai alueen ennallistamisen varalta, mikäli hanke ei etene mutta rakenteita on jo tehty”, Niemeläinen sanoo.
