Syyttäjä vaatii Jari Aarniolle ja entiselle rikollispomolle Keijo Vilhuselle tuomiota murhasta - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Syyttäjä vaatii Jari Aarniolle ja entiselle rikollispomolle Keijo Vilhuselle tuomiota murhasta

Apulaisvaltakunnansyyttäjä kertoi torstaina, että hän nostaa uusia murhasyytteitä Vuosaaren vuoden 2003 palkkamurhasta. Vilhusen epäillään osallistuneen murhan järjestelyihin ja Aarnion tienneen poliisina suunnitelmasta etukäteen.

Jari Aarnio (vas.) ja Keijo Vilhunen on tuomittu aiemmin muun muassa törkeistä huumerikoksista. Torstaina syyttäjä kertoi nostavansa uudet syytteet Volkan Ünsalin palkkamurhajutusta. Kuva: Rio Gandara / HS, Jussi Nukari / Lehtikuva

Julkaistu: 27.2. 14:01, Päivitetty 27.2. 15:24

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nostaa Jari Aarniota ja Keijo Vilhusta vastaan syytteet vuoden 2003 palkkamurhasta. Aarnio toimi murhan aikaan Helsingin huumepoliisin päällikkönä ja Vilhunen johti More-rikollisjärjestöä.

Ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin palkkamurhasta on jo aiemmin tuomittu kolme suomalaisrikollista ja teon ruotsalainen tilaaja. Nyt rikosepäilynä on, että Vilhunen osallistui murhan järjestelyihin ja Aarnio tiesi murhasuunnitelmasta ennalta ja jätti teon estämättä.

Ünsal oli joutunut ruotsalaisissa rikollispiireissä ongelmiin, koska hän kavalsi kaveriltaan osan rahakuljetusryöstön saaliista. Tästä alkoi koston kierre, jonka seurauksena Ünsal liittyi todistajansuojeluun ja irrottautui siitä kaksi kertaa.

Suomalaisrikolliset kuristivat Ünsalin syksyllä 2003, kun hän saapui Suomeen tapaamaan lapsuudenystäväänsä.

Lue Lisää: Volkan Ünsal pakeni uhkailijoitaan Ruotsista Helsinkiin mutta joutuikin ystävänsä murhaamaksi – ruotsalaispoliisi kertoo nyt HS:lle, että kuuli salajuonesta jo ennen murhaa Jari Aarniolta

Aarnio ja Vilhunen kiistävät syyllistyneensä rikokseen. Tuoreimman kantansa asiasta Aarnio viestitti Helsingin Sanomille tammikuussa sähköpostiviestillä, jonka hän lähetti välikäden avulla.

”Poliisilla ei ollut ennakolta yksityiskohtaista tietoa siitä missä, milloin ja miten sekä keiden toimesta epäilty henkirikos tehtäisiin. Kukaan ei voi huhujen perusteella arvailla toteutuuko uhattu rikos vai ei. Ennustajiksi poliisit eivät ryhdy. Uhria oli varoitettu useasti uhasta etukäteen”, Aarnio viestitti.

Myös erilaisia väitteitä Aarnion tietojen yksityiskohtaisuudesta on esitetty. Ruotsalaispoliisi Ali Lindholm kertoi HS:lle tammikuussa, että hän sai Jari Aarniolta tietoa murhasuunnitelmasta jo etukäteen.

Lindholmin mukaan Aarnio kertoi, että murhasuunnitelmassa on mukana Ünsalin lapsuudenkaveri Janne Raninen.

”Tästä on 15–16 vuotta aikaa. Muistelen, että Aarnio olisi maininnut ainakin Ranisen nimen.”

Juridisesti Aarnion murhasyyte on hyvin poikkeuksellinen, koska rikosepäilyssä on kyse niin sanotusta epävarsinaisesta laiminlyönnistä.

Tämä tarkoittaa, että ihmiselle syntyy vastuuasemansa vuoksi velvollisuus estää mahdollinen rikos tai tapaturma. Jos hän jättää toimimatta niin, häntä voidaan syyttää osallisuudesta itse rikokseen.

Aiemmin vastuuseen on joutunut esimerkiksi opettaja, joka ei huolehtinut oppilaistaan uimahallissa. Niin ikään syylliseksi katsottiin sotilaslääkäri, joka jätti tarkastamatta alokkaan terveydentilan.

Täysin poikkeuksellisesti Aarnion syytteessä on kuitenkin kyse siitä, että poliisi olisi jättänyt tietoisesti estämättä murhan.

Aarnio on vedonnut myös siihen, että hän on toimittanut saamansa tiedon eteenpäin ja ruotsalaispoliisit varoittivat Ünsalia. Ünsal ei kuitenkaan uskonut ruotsalaispoliisien varoituksia, vaan saapui Suomeen.

Lue lisää: Murhasta epäilty Jari Aarnio HS:lle: ”Kukaan ei voi huhujen perusteella arvailla toteutuuko uhattu rikos vai ei”

Aarnio katsoo, että hänellä ei ollut työkaluja puuttua tapahtumiin omilla tiedoillaan. Hän on vedonnut muun muassa siihen, että vuonna 2003 murhan valmistelu ei ollut rikos.

”[N]imenomaista velvollisuutta ottaa yhteyttä rikosta suunnittelevaan ei ole, eikä yhteydenoton laiminlyönti voi olla rangaistavaa virkavelvollisuuden rikkomista”, Aarnio perusteli viestissään.

Viranomaiset näkevät kuitenkin nyt asian toisin. Ruotsalais- ja suomalaisrikolliset olivat ennen murhaa poliisin tarkkailussa, ja viranomaisten näkemyksen mukaan Aarnio olisi voinut estää teon.

Jo viime toukokuussa tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto sanoi, että Aarniolla olisi ollut velvollisuus toimia näin.

”En ymmärrä, miksi pitää antaa jonkun kuolla sen takia, että murhan valmistelu ei ole rikos”, Haavisto kommentoi HS:lle tuolloin.

Keijo Vilhusen asianajaja Markku Fredman sanoo, että hän ei voi valitettavasti kommentoida oikeudenkäyntiin saakka salaisena pysyvää näyttöä. Tämän vuoksi hän viittaa ratkaisuun, jonka käräjäoikeus teki Vilhusen vangitsemisesta kesällä 2018.

”Suurin piirtein samalla näytöllä poliisi esitti Vilhusta vangittavaksi kesällä 2018. Käräjäoikeus katsoi silloin, että ei ole todennäköisiä syitä epäillä häntä murhasta. Mutta nyt apulaisvaltakunnansyyttäjä on päätynyt toiselle kannalle.”

Fredmanin mukaan yleisellä tasolla voi todeta, että samasta rikoksesta tuomittujen henkilöiden kertomuksiin pitäisi aina suhtautua näyttönä hyvin varovaisesti. Muun muassa Helsingin Sanomat on kertonut aiemmin, että osa murhasta tuomituista on kertonut uudestaan avatun murhajutun kuulusteluissa Vilhusen roolista.

Vielä esitutkinnassa Aarnion yksikön kakkosmieheksi edennyttä Petri Rainialaa epäiltiin siitä, että hän olisi myöhemmin saanut käsityksen Aarnion ennakkotiedoista ja jättänyt raportoimatta niistä.

Syyttäjä kuitenkin teki asiasta syyttämättäjättämispäätöksen.

Päätöksen mukaan Rainiala muun muassa määräsi murhan tulevia tekijöitä tarkkailuun ja kuunteluun ennen murhaa huumerikosepäilyn perusteella. Esitutkinnassa on tullut selvitystä siitä, ettei mitään todellista huumerikosepäilyä ollut.

”Rainiala itsekään ei ole juuri pystynyt selvittämään sitä, mitä huumausainerikosta asiassa oltiin tutkimassa”, päätöksessä sanotaan.

Päätöksessä kerrotaan, että esitutkinnan perusteella todellinen syy poliisitoimille olisi ollut tieto murhasuunnitelmasta. Rainialan keskeinen asema huumerikostutkinnassa ja pakkokeinojen hakemisessa on viitannut siihen, että hänen olisi täytynyt olla tietoinen tästä todellisesta perusteesta.

”Esitutkinnan perusteella tieto tekeillä olevasta murhasta olisi epäiltävästi tullut Rainialalle hänen esimieheltään Aarniolta, koska useampi seikka esitutkinnassa viittaa siihen, että Aarnio ensivaiheessa oli tietoinen henkirikosuhasta”, päätöksessä kerrotaan.

Syyttäjän mukaan Rainialan aseman arviointi perustuu kokonaisarviointiin, koska suora näyttö uupuu.

”Pitkälti kysymys on siitä, mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä siitä, ettei Rainiala ole esitutkinnassa pystynyt vakuuttavasti perustelemaan murhaepäiltyihin kohdistuvaa huumerikostutkintaa eivätkä tutkinnan perusteet käy ilmi vakuuttavasti myöskään asiakirjoista”, päätöksessä todetaan.

Syyttäjän mukaan myös vaihtoehtoiset tapahtumankulut ovat silti mahdollisia. Aarnio on voinut esimerkiksi antaa Rainialalle virheellistä tiedustelutietoa. Epäselvyyksiin kuulusteluissa on voinut vaikuttaa myös kulunut aika.

”Selvitystä ei ole siitäkään, että Rainiala olisi tietänyt sitäkään, millä perusteella Vilhusen mahdollinen osallisuus murhaan jätettiin alkuperäisessä esitutkinnassa loppuun tutkimatta.”

Syyttäjä arvioi, että Vilhusen osallisuus murhaan olisi tutkinnan aikana ollut pääteltävissä telepakkokeinoaineistosta ja huumerikosyksikön tiedoista. Henkirikostutkinnassa ei kuitenkaan osattu käyttää kaikkea tietoa, joka Vilhusen syyllisyydestä olisi ollut saatavissa.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä ei kuitenkaan löytänyt selvitystä siitä, että Rainiala olisi estänyt murhaa tutkinutta väkivaltarikosyksikköä tutustumasta materiaaleihin.

”Rikosepäilyn perustana oleva Rainialan tietoisuus Aarnion puuttumattomuudesta murhaan jää selvittämättömäksi”, päätöksessä todetaan.

Aarnio ja Vilhunen ovat aiemmin saaneet kymmenen vuoden vankeustuomion muun muassa törkeistä huumerikoksista jutussa, jossa Aarnio junaili Suomeen satojen kilojen huumelähetykset. Vilhusen ja Aarnion tuomiot tulivat lainvoimaisiksi viime syksynä.

Jo tätä ennen Aarnio sai kolme vuotta vankeutta toisesta haarasta.

Kyseisen tuomion mukaan Aarnio omisti salatuilla järjestelyillä Trevoc-seurantalaiteyhtiötä ja oli samaan aikaan päättämässä Trevocin laitteiden hankkimisesta Helsingin poliisiin. Oikeuden mukaan Vilhunen liittyi niin ikään Trevocin rahoitusjärjestelyihin, mutta ei syyllistynyt asiassa rikokseen.

Volkan Ünsal pakeni uhkailijoitaan Ruotsista Helsinkiin mutta joutuikin ystävänsä murhaamaksi – ruotsalais­poliisi kertoo nyt HS:lle, että kuuli salajuonesta jo ennen murhaa Jari Aarniolta

Murhasta epäilty Jari Aarnio HS:lle: ”Kukaan ei voi huhujen perusteella arvailla toteutuuko uhattu rikos vai ei”