”Pelko leviää nopeammin ja helpommin kuin itse virus.”
Näin totesi Maailman terveysjärjestön WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus pari viikkoa sitten samalla kun hän varoitti Müncheniin kokoontuneita ulko- ja turvallisuuspolitiikan ammattilaisia siitä, ettei enää ole paljon aikaa estää uutta koronavirusta leviämästä.
Samaan aikaan kun Kiinan Wuhanista lähtöisin oleva koronavirus on levinnyt Euroopassa, pelko on hiipinyt monen suomalaisenkin elämään. Miten arki jatkuu tästä? Saanko hoitoa, jos sairastun? Onko matkat peruutettava?
Entä pitääkö koti varustaa valmiuspakkauksella ja purkkiruoalla?
Ei tarvitse, totesi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila keskiviikkoiltana Ylen A-studiossa.
”Toivottavasti kukaan tai mikään taho ei ala hamstrata nyt yhtään mitään. Meillä huoltovarmuus toimii.”
Vieressä istunut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoi, että suomalaisten pitäisi olla enemmän huolissaan kausi-influenssasta kuin uudesta koronaviruksesta. Hänen mukaansa kausi-influenssaan sairastuu pahimmillaan jopa miljoona suomalaista vuosittain.
Keskustelu käytiin muutama tunti sen jälkeen, kun Hus oli tiedottanut Milanossa matkailleen naisen sairastuneen ja olevan Husissa eristyksessä.
Wuhanista lähtöisin oleva uusi koronavirus on uusi, vieras asia ja siksi pelottava. Sosiaalisen median ja vuorokauden ympäri reaaliaikaisena pyörivän tiedonvälityksen aikana tieto ja huhutkin leviävät ympäri maailman twiitteinä ja sometykkäyksinä.
Se, että kiinalaisravintolat Kouvolassa ovat tyhjillään tai esimerkiksi aasialaisilta näyttävät ihmiset kokevat epä-älyllistä syrjintää, on juuri tämän kaiken tulosta.
Nyt on kuitenkin tärkeää pitää pää kylmänä ja seurata virallista tietoa. Suomalaisten hoidon varmistamisen kannalta oleellista on, että viranomaisilla on saatavillaan maailmalta kaikki tarpeellinen ja paikkansapitävä virallinen tieto.
Paniikin hillinnässä perinteisellä medialla on suuri vastuu. Helsingin Sanomat on seurannut tiiviisti Suomen koronatilannetta tammikuun lopulta saakka, ja tavoite on ollut tarjota lukijoille juuri paikkansapitävää tärkeää tietoa sekä Suomesta että maailmalta.
Emme esimerkiksi kerro jokaisesta koronaepäilystä erikseen. Kannattaa muistaa, että jo ennen tämän viikon maanantaita koronatestejä oli tehty Suomessakin jo kymmenille. Koronavirus oli todettu torstai-iltapäivään mennessä kahdella ihmisellä.
Vastuullinen media ei vähättele ihmisten pelkoja tai taudin vakavuutta mutta ei myöskään lietso paniikkia suuren yleisön toivossa.
Suomessa asiantuntijat näyttävät pysyvän korostetun rauhallisina samalla kun – ja ehkä siksi että – maailmalla uudesta koronaviruksesta liikkuu maailmalla niin paljon väärää tietoa.
Kun Hus järjesti keskiviikkoiltana tiedotustilaisuuden Suomen toisesta vahvistetusta koronatapauksesta, infektiosairauksista vastaava ylilääkäri Asko Järvinen totesi, että riskiä koronaviruksen saamiseen Suomessa ei juuri ole. Hänen mukaansa suomalaiset osaavat toimia, joten riskiä viruksen leviämisestä ei pitäisi olla.
Epidemia-alueelta Milanosta palannut nainen otti heti sairastuttuaan puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon. Näin ohjeistetaan muitakin tekemään.
”Tämä on mennyt täysin ohjeiden mukaan, koko lailla kuin Strömsössä”, Asko Järvinen sanoo. Siis hyvin ja suunnitellusti.
Lääkärit eivät useinkaan kommentoi potilaiden terveydentilaa, mutta koronaviruspotilaiden tapauksessa sekä Lapin sairaanhoitopiirin että Husin ylilääkärit ovat korostaneet potilaiden olleen hyvävointisia.
”Hän saa hyvää yleishoitoa ja on sangen hyvässä kunnossa”, Järvinen kommentoi suomalaisnaisen tilannetta.
WHO:n tietojen mukaan covid-19:n oireet ovat valtaosalla potilaista lieviä: yskää, lihassärkyä ja kuumetta. WHO:n tietojen mukaan tautiin oli kuollut torstaiaamuun mennessä maailmanlaajuisesti noin 2 800 ihmistä, joista monet ovat olleet iäkkäitä ja usealla on ollut entuudestaan terveysongelmia.
Tilanteet muuttuvat kuitenkin erittäin nopeasti, niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomalaisten täytyy toki voida luottaa siihen, että jos tilannekuva maailmalla tai Suomessa muuttuu, viranomaiset pitävät kansalaiset ajan tasalla ja varautumisen riittävänä.
Jos tietoa haluaa hakea itse, kannattaa seurata päivittyvää tilannetietoa ja ohjeita suomeksi osoitteessa thl.fi ja laajemmin englanniksi osoitteessa who.int.
”Suomi on varautunut hyvin, ja terveydenhuoltojärjestelmä toimii kaikissa tilanteissa hyvin”, totesi pääministeri Sanna Marin (sd) hallituksen tiedotustilaisuudessa torstaina iltapäivällä.
Kun ensimmäinen koronavirustapaus todettiin Suomessa tammikuun lopussa Saariselällä lomailleella kiinalaisnaisella, sairastunut eristettiin nopeasti, eikä jatkotartuntoja ilmeisesti syntynyt. Kukaan tavoitetuista altistuneista ei ollut saanut tartuntaa.
”Olemme varautuneet myös siihen, että iso osa suomalaista sairastuu”, vakuutti sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas).
Mutta mitä jokainen voi itse tehdä, jos koronavirus leviääkin Suomessa? Suojautumiseen pätevät pääosin samat arkijärkiset ohjeet kuin muutenkin flunssakaudella:
Pese käsiä tai käytä käsidesiä.
Aivasta ja yski hihaan tai nenäliinaan.
Älä räplää suutasi, hiero silmiäsi tai kaiva nenää.
Kun sairastut, pysy kotona, lepää ja ota tarvittaessa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin.
Nykyistä työelämää kuvaa hyvin se, että Saksassa koronavirus levisi Webaston työntekijöiden keskuuteen, kun itsensä sairaaksi tuntenut nainen otti särkylääkettä ja lähti töihin.
