Terveyskeskuksiin pääsee iltaisin yhä harvoin, syynä virka-aikaan kytkeytyvät perinteet - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Terveyskeskuksiin pääsee iltaisin yhä harvoin, syynä virka-aikaan kytkeytyvät perinteet

Iltavastaanottoa on julkisella puolella tarjolla yhä vain harvoin ja vain joillakin isoilla paikkakunnilla.

Julkaistu: 28.2. 2:00, Päivitetty 28.2. 8:04

Lasta pitäisi käyttää lääkärissä, mutta päiväaikaan ei ehdi. Onko mentävä yksityiselle vai voisiko julkiselta terveysasemalta saada ilta-ajan?

Todennäköisesti on mentävä yksityiselle, koska iltavastaanottoa on julkisella puolella tarjolla yhä vain harvoin ja vain joillakin isoilla paikkakunnilla.

Tämä selvisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suuresta terveyskeskuskyselystä. Kolmannen kerran toteutettu kysely osoitti, että vaikka iltavastaanottojen kattavuus on jonkin verran viime vuosina noussut, ilta-ajat ovat yhä harvinaisia.

Noin 80 prosentissa terveyskeskuksista ei ole kyselyn mukaan virka-ajan ulkopuolista kiirevastaanottoa. Kiireettömän hoidon vastaanottoa iltaisin on tarjolla vielä vähemmän.

Säännöllistä kiireetöntä iltavastaanottoa tarjoaa vain 14 prosenttia terveysasemista ja joka arki-ilta palvelee vain neljä prosenttia. Kiirevastaanotolle iltaisin tai viikonloppuisin pääsee 22 prosentissa terveysasemista, joista osassa palvelu on tarjolla vain tiettyinä päivinä.

Kiireettömän hoidon aikoja ei ole viikonloppuisin juuri lainkaan tarjolla.

THL:n ylilääkäri Anu Niemi näkee ainakin kaksi selkeää syytä siihen, miksi vastaanotto ei julkisella puolella laajene virka-ajan ulkopuolelle.

”Toteutukseen on kaksi vaihtoehtoa: toinen on lisätä oikeasti resursseja iltaan ja toinen se, että työntekijöistä osa tulee töihin aamulla ja osa myöhemmin iltaa varten.”

Iltavastaanottojen laajentamisen toteutus edellyttäisi Niemen mielestä työntekijöiden työaikojen joustavampaa sijoittelua ja myös lisäresurssia.

”Tiedän, että on myös nuoria terveyskeskuslääkäreitä, jotka ovat spontaanisti tuoneet esiin, että voisivat tehdä joustavaa työaikaa eli tulisivat välillä myöhemmin aamulla töihin ja vastaavasti olisivat töissä illansuussa hieman pidempään.”

Niemen mielestä tämä voisi olla myös työn ja perheen yhteensovittamisessa apuna, mutta se vaatii kokonaisresurssien lisäämistä.

Niemi vetää alkamassa olevaa nykyisen hallituksen suurhanketta Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Sen yhtenä tavoitteena on iltavastaanottojen lisääminen.

”Se on kansallisesti ollut toiveena jo pitkään. Varsinkin jos terveysaseman alueella asuu paljon työikäisiä, tarve virka-ajan ulkopuoliselle palvelulle on selkeä”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Vesa Syrjä.

Mikään laki ei määrää terveyskeskusta olemaan auki vain virka-aikana kahdeksasta neljään. ”Jossain vaiheessa maan käytännöksi vain tuli se, että terveyskeskukset ovat auki virka-aikana, mutta senhän ei tarvitse olla niin”, sanoo Syrjä.

Painetta laajempaan aukioloaikojen muutokseen ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseen onkin alkanut kasautua.

Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä henkilöstön työterveyshuollon painopiste siirtyi ennaltaehkäisevään suuntaan muuttuneiden Kelan korvauskriteereiden myötä ja sen seurauksena sairausasioissa mennään omalle julkiselle terveysasemalle.

”Jos malli alkaa yleistyä eli työssä käyvät ovat entistä enemmän terveysasemien ovien takana ja paikka on auki vain virka-aikaan, se on vaikea yhtälö”, pohtii Syrjä.

Syrjä uskoo, että siirtymiä yksityiseltä julkiselle tullaan työterveyshuollossa näkemään. ”Työterveyshuolto on entistä enemmän nimenomaan työterveyshuoltoa ja vähemmän sairaanhoitoa. Kun työterveyden piirissä olevat tulevat julkisille terveysasemille, se lisää paineita ratkaisujen tekoon.”

Iltavastaanotto tietysti maksaa enemmän, hän muistuttaa.

”Lisäksi jos ilta-aikoja lisätään niin, että samalla vähennetään resurssia päivävastaanotosta, kokonaisuus ei muutu miksikään. Hoitojonoja puretaan vain resurssia kasvattamalla”, Syrjä sanoo.