Voisiko koronavirus tarttua vierustoverilta 10 minuutin metromatkalla? Professori kertoo, miten lähikontakti määritellään - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Voisiko koronavirus tarttua vierustoverilta 10 minuutin metromatkalla? Professori kertoo, miten lähikontakti määritellään

Lähikontakti on THL:n mukaan henkilö, joka on ollut koronavirustartunnan saaneen kanssa tekemisissä kasvotusten tai samassa huoneessa yli 15 minuuttia. Määritelmä perustuu todennäköisyyksiin, sanoo epidemiologian professori Pekka Nuorti.

Julkisessa liikenteessä matkustaminen samaan aikaan koronavirukseen sairastuneen kanssa ei välttämättä altista tartunnalle. Muilla kuin lähikontakteilla on THL:n mukaan vähäinen tartuntariski. Kuva: Eija Kontio / Lehtikuva

Julkaistu: 28.2. 2:00, Päivitetty 28.2. 6:26

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) varmistettiin keskiviikkona Suomen toinen koronavirustartunta.

Tartunnan saaneella suomalaisnaisella kerrotaan olleen Suomessa lähikontakti ainoastaan kahteen henkilöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi torstaina, että se on yhdessä muiden maiden viranomaisten kanssa kartoittanut potilaan muut lähikontaktit ja että matkareitillä naisen kanssa lähikontaktissa olleet henkilöt ovat eri maiden viranomaisten tiedossa.

Moni miettii nyt, mikä katsotaan lähikontaktiksi. Jos olisi esimerkiksi matkustanut metrossa ja istunut sairastunutta vastapäätä kymmenen minuutin matkan ajan, laskettaisiinko se lähikontaktiksi?

”Tällaisia tilanteita on loputtomasti, mutta tämä ei täytä lähikontaktin määritelmää”, sanoo Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti.

Maailman terveysjärjestöllä WHO:lla, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksella ECDC:llä ja THL:llä on lähikontaktille selkeät ja toisiaan tukevat määritelmät.

THL:n mukaan lähikontakti on sellainen henkilö, joka on ollut tartunnan saaneen kanssa kasvotusten tai samassa huoneessa yli viisitoista minuuttia.

ECDC täsmentää omassa määritelmässään, että lähikontakti tarkoittaa yli viisitoista minuuttia kestävää kasvokkain olemista alle kahden metrin etäisyydellä tartunnan saaneen kanssa.

Samassa kodissa sairastuneen kanssa asuvat tai siellä vierailleet ihmiset ja sairastuneen matkaseurue katsotaan THL:n mukaan lähikontakteiksi. Muita lähikontakteja ovat samassa lentokoneessa kahden rivin etäisyydellä tartunnan saaneesta istuneet matkustajat ja matkustamon henkilökunta, joka on työskennellyt sairastuneen lähettyvillä.

”Jos tapaus on oireillut huomattavasti ja liikkunut koneessa paljon, voi olla syytä luokitella myös kauempana istuvat matkustajat sekä matkustamohenkilökunta laajemmin lähikontakteiksi”, THL:n määritelmässä kerrotaan.

Myös tartunnan saaneen työkaverit ja luokkakaverit katsotaan lähikontakteiksi, samoin häntä hoitanut terveydenhuollon henkilökunta.

”Määritelmä perustuu tutkittuun tietoon siitä, millaisessa tilanteessa hengitystieinfektiot yleisesti tarttuvat henkilöstä toiseen. Pitää tietenkin ymmärtää, että nämä eivät ole absoluuttisia asioita”, professori Nuorti sanoo.

Hänen mukaansa lähikontaktin määritelmä on käytännössä hyvin tärkeä: sen avulla voidaan tunnistaa valtaosa niistä, joilla on riski saada tartunta.

”Teoreettisesti kaikki on mahdollista. Jos meillä ei olisi tällaista määritelmää, meidän olisi todella vaikea arvioida, ketä ja kenen oireita tulee seurata.”

Nuortin mukaan määritelmä perustuu todennäköisyyksiin. Ylipäänsä tartuntatautien leviämisen ehkäisyssä on kyse todennäköisyyksien laskemisesta, hän sanoo.

”Se ei tarkoita, etteikö joku saattaisi saada tautia lyhyemmällä kontaktilla. Se ei myöskään tarkoita, että vaikka olisi pidempikin kontakti, saisi tartunnan.”

Myös ECDC:n määritelmässä kerrotaan, että yli viidentoista minuutin aika on mielivaltainen ja se on annettu helpottamaan käytännön työtä. Terveysviranomaiset voivat halutessaan yksittäisten riskiarvioidensa perusteella kartoittaa ihmisiä, joilla on ollut tätä lyhytkestoisempi yhteys sairastuneeseen, ECDC:n ohjeistuksessa kerrotaan.

Pääsääntönä on, että mitä pidempi ajanjakso, sitä suurempi tartunnan todennäköisyys.

Tuoreimpien tietojen mukaan koronavirustartunnan saaminen oireettomalta ihmiseltä on epätodennäköistä.

Kysymys, voiko oireeton henkilö levittää tautia, on Nuortin mukaan vaikea. Tätä selvitetään paraikaa.

Esimerkiksi sars ei tartuttanut, jos oireita ei ollut. Siksi 2000-luvun alussa ollut sars-epidemia oli mahdollista pysäyttää oireisten ihmisten tunnistamisella ja eristämisellä, Nuorti sanoo.

Toisaalta influenssa saattaa Nuortin mukaan tarttua jo ennen oireiden puhkeamista.

”Tästä uudesta koronaviruksesta meillä ei ole tarkkaa tietoa, voiko tartunta tapahtua jo oireettomana.”

Koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana eli silloin kun sairastunut yskii tai aivastaa. THL:n mukaan virus ei säily ilmassa. Koronavirus saattaa myös tarttua kosketuksen kautta.

Sellaisia tapauksia ei ole todettu, joissa virus olisi tarttunut tavaroiden välityksellä.

Taudin itämisajaksi on arvioitu 2–12 päivää, ja THL:n mukaan se on keskimäärin noin viisi päivää. Itämisajalla tarkoitetaan aikaa tartunnan saamisen ja oireiden puhkeamisen välillä.

Nuortin mukaan koronavirusepidemian kulkua ei ole tässä vaiheessa mahdollista ennustaa. Sen sijaan erilaisten skenaarioiden miettiminen on järkevää.

”Mielestäni varautuminen on Suomessa hyvällä tasolla. Meillä on paljon terveysturvallisuuden osaamista, ja sairaanhoitopiireillä on suunnitelmat.”

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) sanoi torstaina, että koronaviruksen tartuntariski on Suomessa pieni.

Pääministeri: Koronavirukseen tärkeää varautua huolellisesti, mutta samalla välttää ylimitoitettuja toimia

Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?