Tutkimus: Maito saattaa lisätä diabetesriskiä perinnöllisesti alttiilla lapsilla - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Tutkimus: Maito saattaa lisätä diabetesriskiä perinnöllisesti alttiilla lapsilla

Mitä enemmän lapset käyttivät lehmänmaitotuotteita, sitä suuremmalla todennäköisyydellä heillä oli kuusivuotiaina ykköstyypin diabeteksen esiaste. Suoraa syy-yhteyttä tutkimuksessa ei todettu.

Yksittäinen tutkimustulos ei vaikuta ravitsemussuosituksiin, joissa esimerkiksi leikki-ikäisille lapsille suositellaan edelleen päivittäistä maitotuotteiden käyttöä. Perusteena on kalsiumin ja jodin saanti. Kuva: Sari Gustafsson / Lehtikuva

Julkaistu: 28.2. 12:18

Runsas maitotuotteiden käyttö saattaa lisätä lasten riskiä saada tyypin 1 diabeteksen esiaste, jos heillä on tautiin perinnöllinen alttius, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Tulos perustuu seurantatutkimukseen, johon osallistui noin 5 500 vuosina 1996–2004 syntynyttä lasta. He kuuluvat siihen noin 15 prosenttiin suomalaislapsista, joilla on geneettinen alttius saada tyypin 1 diabetes.

Mitä enemmän lapset käyttivät lehmänmaito­tuotteita, sitä suuremmalla todennäköisyydellä heillä oli kuusivuotiaina ykköstyypin diabeteksen esiaste. Maidon rasvaisuus tai käsittelytapa, kuten homogenointi, ei vaikuttanut riskiin merkittävästi.

THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen korostaa, että yksittäinen tulos ei vielä kerro, altistaako lehmänmaito diabetekselle. Yhteyttä saattaa selittää myös sattuma tai jokin kolmas tekijä. Aiemmissa ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa on saatu osittain ristiriitaisia tuloksia.

Ravitsemus­suosituksissa leikki-ikäisille suositellaan esimerkiksi neljää desilitraa maitoa ja yhtä juustoviipaletta päivässä.

”Yksittäiset tutkimukset eivät muuta suositusta”, Virtanen huomauttaa.

Ykköstyypin diabeteksen esiasteella tarkoitetaan tiettyjen vasta-aineiden muodostumista elimistössä. Noin puolelle niistä lapsista, joilla todetaan tutkimuksessa esiasteen rajana pidetty vasta-ainemäärä, puhkeaa kymmenen vuoden sisällä tyypin 1 diabetes.

Kaikista geneettisesti alttiista lapsista sairastuu noin neljä prosenttia. Tutkimuksessa ei selvitetty, oliko maidon käytöllä yhteyttä varsinaiseen diabetekseen sairastumiseen.

Ykköstyypin diabetes on yleistynyt suomalaislapsilla 2000-luvun alkuvuosiin asti.

”Kehitys on vuodesta 2005 saakka ollut tasaista, mutta Suomessa ilmaantuvuus on edelleen maailman suurinta. On tärkeää yrittää selvittää tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sairastumiseen”, Virtanen sanoo.

Aiemmin tutkimushankkeessa on saatu viitteitä siitä, että esimerkiksi joidenkin viljojen käyttö ja kiinteän ruoan aloittaminen alle neljän kuukauden iässä ovat yhteydessä diabeteksen esiasteen riskiin.

”Meillä on vielä paljon ravintoaineita, joiden tutkimista jatketaan. Näyttää myös siltä, että kalan rasvalla voisi varhaisessa vaiheessa olla suojaavia yhteyksiä.”