HS:n laskuri kertoo, kuulutko asuin­alueesi pieni- vai suuri­tuloisiin - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

HS:n laskuri kertoo, kuulutko asuin­alueesi pieni- vai suuri­tuloisiin

Verottaja julkaisi perjantaina ensimmäistä kertaa ihmisten verotietoihin perustuvia tulotietoja postinumeroalueittain. HS:n laskuri kertoo tarkasti, millainen tulotasosi on naapureihesi verrattuna.

Kirkkonummen Sundsbergissa (vas.) asuvien mediaanitulot olivat suurimmat vuonna 2018, Espoon Otaniemen opiskelijavaltaisten asukkaiden tulot kuuluivat puolestaan Suomen pienimpiin. Kuva: Markus Jokela / HS ja Jussi Helttunen

Julkaistu: 28.2. 12:39, Päivitetty 29.2. 8:34

Suomen eniten ansaitsevat tulonsaajat asuvat Kirkkonummella.

Verottajan perjantaina julkaisemien vuotta 2018 koskevien tietojen mukaan Kirkkonummen Sundsbergissa asuvien mediaani- eli keskitulo oli viime vuonna 48 188 euroa. Mukana ovat verotettavat ansio- ja pääomatulot.

Koko Kirkkonummen kunnassa mediaanitulo on vähän vajaa 30 000 euroa.

Verottaja julkaisi perjantaina ensimmäistä kertaa verotustietoja postinumeroalueittain. Kirkkonummen jälkeen suurituloisimmat alueet sijaitsevat Etelä-Suomessa Espoossa ja Helsingissä. Ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen alue tulokärjessä on Kuopion Tahkovuori, jossa mediaanitulo oli 38 232 euroa.

Koko Espoossa mediaanitulo on 30 700 euroa, Helsingissä puolestaan 24 400 euroa. Pääkaupunkiseudun kuntavertailussa suurituloisimmat ovat edelleen Kauniaisissa, jossa koko kaupungissa mediaanitulo on 34 800 euroa.

Voit tällä laskurilla kokeilla, miten suuri- tai pienituloinen olet itse verrattuna oman postinumeroalueesi asukkaisiin.

Suomen pienituloisimmat asukkaat löytyvät puolestaan Rovaniemen Totonvaaralta. Siellä mediaanitulo on 12 530 euroa. Toisena listalla on Espoon Otaniemi, jossa asuu paljon pienituloisia opiskelijoita. Otaniemessä mediaanitulo on 12 731 euroa.

Kuntakohtaisesti pienimmät tulot ovat Rautavaaralla ja Rääkkylässä, joissa asukkaiden mediaanitulo jäi hieman yli 16 000 euroon.

Verotietojen ja väestörekisterin välillä voi olla pieniä eroja lähinnä siksi, että ulkomaille muuttaneet näkyvät vielä jonkin aikaa Suomen verotiedoissa, sillä verovelvollisuus Suomeen ei pääty heti kokonaan.

Verohallinnon ekonomisti Aki Savolainen sanoo, että muun muassa media on toivonut verottajalta postinumerokohtaisia tietoja. Myös kunnissa tiedoista voi olla käytännön hyötyä.

”Meillä on täällä valtava määrä tietoa, ja me haluamme, että tietoa hyödynnetään. Toivomme, että postinumerotasolla esimerkiksi kunnissa pystytään katsomaan, mistä päin kuntaa verotulot kertyvät, millaisia tuloja kertyy ja millaisia ihmisiä asuu missäkin suunnalla. Näen tämän verotusjärjestelmän avoimuutena”, Savolainen sanoo.

Postinumerokohtaisten mediaani- ja keskiarvotulojen vertaaminen kertoo sen, missä kunnan sisällä on paljon tuloeroja. Jos keskiarvoluku on paljon korkeampi kuin mediaani, alueella on joitakin henkilöitä, jotka ovat ansainneet huomattavasti ansio- ja pääomatuloja ja vetävät näin keskiarvolukua korkeammalle. Mediaani tarkoittaa lukujoukon keskimmäistä arvoa.

Verottaja julkisti perjantaina tietoja verotuksesta myös verovelvollisten koulutuksen perusteella. Savolaisen mukaan pääkaupunkiseutu erottuu tässäkin selvästi. Korkeasti koulutettuja on paljon, ja heillä on huomattavasti korkeammat keskimääräiset tulot kuin muualla maassa.

Verohallinnon tilastojen mukaan suomalaisten veronalaiset tulot vuonna 2018 olivat 144 miljardia euroa, joka oli 3,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Ansiotuloja kertyi 133 miljardia ja veronalaisia pääomatuloja 11 miljardia. Ansiotulot kasvoivat vajaat kolme prosenttia, pääomatulot kuusi prosenttia.

Tuloveroa kerättiin 30 miljardia euroa. Verot ansiotuloista olivat valtionverotuksessa 5,5 miljardia euroa ja kunnallisverotuksessa 19 miljardia euroa. Pääomatuloista maksettiin veroa 3,1 miljardia euroa.

Pääomatuloista veroja maksavien asiakkaiden määrä laski, koska osuuskuntien ylijäämiä saavien asiakkaiden määrä putosi melkein 40 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että pääkaupunkiseudulla toimiva HOK-Elanto ei maksanut vuodelta 2018 ylijäämiä.

Kirkollisveron osuus verotuloista oli vajaat 900 miljoonaa euroa ja Yle-veron noin 490 miljoonaa euroa.

Työmatkakuluja vähennettiin palkkatuloista vuonna 2018 noin 1,6 miljardia, mikä oli 4,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Korkeimmat työmatkakuluvähennykset tehtiin Kanta-Hämeessä, jossa vähennyksen keskiarvo oli noin 2 500 euroa. Uudellamaalla vähennys oli keskimäärin noin 1 600 euroa.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyyskassamaksuja vähennettiin palkkatuloista toissa vuonna noin 614 miljoonaa euroa. Vähennyksen tehneiden asiakkaiden määrä on ollut viime vuosina laskussa.

Asuntolainan korkomenoja sekä ensiasuntoon kohdistuvia korkomenoja vähennettiin vuonna 2018 noin 314 miljoonaa, mikä on lähes neljännes vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä selittyy sillä, että asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta rajattiin edelleen, minkä lisäksi myös korkomenot laskivat.

Isojen verovähennysten joukossa on suhteellisen uusi tulokas, yrittäjävähennys, joka otettiin käyttöön vuonna 2017. Vuonna 2018 yrittäjävähennystä elinkeino-, maatalous- sekä metsätalouden tuloista tehtiin noin 410 miljoonaa euroa, missä on noin neljän prosentin kasvu edellisvuodesta. Kasvu selittyy lähes kokonaan metsätaloudesta tehtävän vähennyksen kasvulla, sillä metsien hakkuumäärät kasvoivat ja kantohinnat nousivat huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen.

Koska yrittäjävähennys on kaavamainen viiden prosentin vähennys tulosta, tulojen kasvu nostaa myös vähennystä.

Kotitalousvähennystä myönnettiin vuonna 2018 noin 459 miljoonan edestä ja käyttäjien määrä nousi 445 000 henkilöön.

Espoolainen keski­tuloinen palkan­saaja olisi hyvä­tuloinen lähes kaikkialla muualla Suomessa – Katso kotikuntasi tilanne, ja missä olisit tulojesi perusteella kunnan tulokermaa

HS-analyysi|Suomi jakautuu yhä selvemmin hyvä- ja pieni­tuloisiin – laskuri kertoo, mihin ryhmään sinä kuulut