Käräjäoikeus: Entiseltä kansanedustajalta Eero Lehdeltä yritettiin huijata yli 13 miljoonaa euroa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Käräjäoikeus: Entiseltä kansanedustajalta Eero Lehdeltä yritettiin huijata yli 13 miljoonaa euroa

Lehti putosi eduskunnasta viime vaaleissa, mutta hän toimi huijausyrityksen aikana kansanedustajana.

Eero Lehti putosi eduskunnasta viime vaaleissa.

Julkaistu: 28.2. 13:32, Päivitetty 28.2. 13:41

Kansanedustajana toimineelta Eero Lehdeltä yritettiin periä oikeusteitse yli 13 miljoonan euron tekaistua laskua, kertoo Itä-Uudenmaan käräjäoikeus perjantaisessa tuomiossa.

Lehti on toiminut kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 2007 saakka mutta putosi eduskunnasta viime vaaleissa. Hän on myös aiemmin omistanut Suomen Lehtiyhtymän.

Oikeuden mukaan huijausyritys perustui vuosien takaiseen kolikkobisnekseen eli keräilykolikkojen myyntiin.

Laskuttajan mukaan Lehti oli mukana kolikkoyhtiön toiminnassa ja jätti maksamatta yhtiölle 5,5 miljoonaa euron saatavat. Lisäksi vuodelle 2014 kirjattuun laskuun oli merkitty viivästyskorkoja yli 7,6 miljoonaa euroa.

Laskutusperusteet olivat oikeuden mukaan keksityt. Oikeus tuomitsi tekaistun laskun lähettäjän Heikki Ilmari Loukasmäen kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen törkeän petoksen yrityksestä.

Lehti ehti olla keräilykolikkojen myyntiin keskittyneen yhtiön hallituksessa kesä–lokakuussa 2003. Yhtiö meni konkurssiin joulukuussa 2005.

Loukasmäki alkoi lähettää Lehdelle maksumuistutuksia yli kymmenen vuotta sen jälkeen, kun tämä lähti hallituksesta. Vuonna 2015 Loukasmäki vei asian oikeuteen.

Rahariita oikeudessa koski keräilykolikoiden myymistä. Kantajan mukaan keräilyrahaa oli siirretty vuonna 2003 neljässä erässä päivän myyntihintaan Lehdelle. Lehti taas ei olisi väitteiden mukaan siirtänyt rahoja keräilyrahayritykseen.

Lehti kiisti olleensa tekemisissä rahatoimitusten kanssa. Samoille linjoille päätyi silloisessa päätöksessään myös Tuusulan käräjäoikeus. Oikeus totesi vaatimuksen perusteettomaksi.

Lehti kertoi myös itse Helsingin Sanomille viime huhtikuussa, että hän on aika ajoin saanut perusteettomia laskuja.

”Joudun aina hankkimaan jonkun juristin, joka sen hoitaa. Että ne ovat perusteettomia.”

Syytteessä oli myös toinen henkilö, jonka syyte törkeän petoksen yrityksestä kuitenkin hylättiin. Syyttäjän ajatuksena oli, että tältä mieheltä Loukasmäki olisi saanut tarvittavat tiedot huijausyritykseen.

Oikeus totesikin, että Loukasmäen on täytynyt saada taustatietoa myös jostain muualta: ”Ottaen kuitenkin huomioon, että vastaajat ovat kiistäneet tämän eikä sanotusta seikasta ole esitetty muutakaan näyttöä, käräjäoikeus katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että [toisella syytetyllä] olisi ollut tekijäkumppanuutta ilmentävä osuus mainittujen viestien laatimisessa.”

Lehden huijausyrityksen tutkinnan päätyttyä viime huhtikuussa tutkinnanjohtaja Harri Saaristola avasi HS:lle ilmiönä niin sanottua prosessipetosta, jonka yrityksestä tapauksessa oli poliisin mukaan kyse.

Prosessipetokset perustuvat viranomaisen toiminnan hyväksikäyttöön. Vaikka vaatimus olisi perusteeton ja se hylättäisiin käräjäoikeudessa, asian selvittelystä tuomioistuimessa voi aiheutua merkittäviä kuluja ja haittaa.

”Petos täyttyy, kun viranomainen erehdytettynä päätyy asianosaisen kannalta edullisempaan ratkaisuun kuin mihin tämä olisi muuten oikeutettu. Koska käräjäoikeus jätti lopulta antamatta päätöksen eikä maksua tapahtunut, teko jäi yrityksen asteelle”, Saaristola kommentoi tuolloin.

Poliisi epäilee: Kansan­edustaja Eero Lehdeltä yritettiin huijata yli 13 miljoonaa euroa