Syyttäjä: Korkea poliisi­johto hyväksyi Aarnion huumepoliisin omapäisen toiminnan – hovioikeus aloitti poliisijohtajien syytteiden käsittelyn - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Syyttäjä: Korkea poliisi­johto hyväksyi Aarnion huumepoliisin omapäisen toiminnan – hovioikeus aloitti poliisijohtajien syytteiden käsittelyn

Helsingin hovioikeus aloitti lähes neljän kuukauden urakkansa korkeisiin poliisijohtajiin kohdistuvien syytteiden selvittelyssä. Syytetyt pääsevät ääneen ensi viikolla.

Oikealla keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot ja vasemmalla hänen asianajajansa Martti Juvonen hovioikeuden käsittelyssä perjantaiaamuna. Kuva: Susanna Reinboth / HS

Julkaistu: 28.2. 14:16, Päivitetty 28.2. 16:38

Vain puolet syytetyistä oli paikalla perjantaina, kun Helsingin hovioikeus alkoi käsitellä Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoimintaan liittyviä epäselvyyksiä.

Paikalle olivat tulleet Helsingin poliisin nykyinen päällikkö Lasse Aapio ja keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot sekä kaksi Jari Aarnion entistä alaista.

Sen sijaan Aarnio itse ja eläkkeellä oleva korkea poliisijohto puuttuivat paikalta.

Hovioikeus on varautunut käsittelemään asiaa kesäkuun puoliväliin asti.

Asetelmat ovat samat kuin käräjäoikeudessa. Syyttäjä vaatii kahdeksalle miehelle rangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Syyttäjän mukaan Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi ei noudattanut tietolähdetoiminnasta annettuja säännöksiä, ja heidän esimiehensä tiesivät tästä. Asialle ei kuitenkaan tehty mitään.

Syytteessä oleviin esimiehiin kuuluvat silloinen Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen, nykyinen poliisipäällikkö Lasse Aapio sekä poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja hänen silloinen kakkosmiehensä Robin Lardot.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi juhannuksen alla 2019 kaikki syytteet. Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminta ei oikeuden mukaan ollut kunnossa, mutta kukaan syytetyistä ei ollut asiasta rikosoikeudellisessa vastuussa.

Syyttäjät loivat aamupäivällä oikeudenkäynnin kehykset. Hovioikeusvaiheessa syyttäjätiimiin liittynyt valtionsyyttäjä Mikko Männikkö huomautti asiaesittelyssään, että syyttäjä menestyi käräjäoikeudessa lähes kaikissa väitteissään.

Käräjäoikeus oli syyttäjän kanssa samaa mieltä siitä, että Helsingin poliisilla oli tietolähteitä, jotka olisi tullut rekisteröidä. Helsingin poliisi ei oikeuden mukaan kuitenkaan noudattanut tietolähdetoiminnasta annettuja velvoittavia säännöksiä.

Säännösten mukaan säännölliset tietolähteet olisi pitänyt rekisteröidä ja heidän kanssaan tehty yhteistyö dokumentoida, jotta toiminnan valvominen olisi ollut mahdollista, Männikkö totesi.

Kyse on siitä, onko säännösten noudattamatta jättämiselle ollut laillinen syy, Männikkö tiivisti.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteet sen takia, että Poliisihallitus ei ollut perustanut valtakunnallista tietolähderekisteriä. Tämän takia Helsingin poliisilla ei oikeuden mukaan ollut laillista paikkaa, johon he olisivat voineet tietolähdetoiminnan kirjata.

Männikkö huomautti, että käräjäoikeuden tulkinta ei vastaa edes kenenkään syytetyn käsitystä asiasta tekoaikana.

”Kyse ei ollut kirjaamismahdollisuuden puuttumisesta vaan tahtotilasta.”

Männikkö tyrmäsi syytettyjen väitteen, jonka mukaan säännökset olivat liian epäselviä noudatettaviksi. Tällaisia ”pipetöinti- ja tulkintaongelmia” voidaan kyllä kehittää, mutta ne eivät poista vastuuta, Männikkö totesi.

”Meillä on tuomittu ihmisiä muissakin rikosjutuissa säännöksiä tulkitsemalla. Nyt on kyse siitä, että säännöksiä on kokonaan jätetty noudattamatta.”

Männikkö sanoi, että Helsingin huumepoliisi teki vuosien varrella kovaa tulosta kovan luokan tietolähteillään. Nämä lähteet se halusi pitää ominaan, ja sen takia se vastusti tiukasti kaavailtua valtakunnallista rekisteriä.

Säännösten sivuuttamisella oli konkreettisia seurauksia: huumepoliisia vetänyt Aarnio on nyt tuomittu lainvoimaisella tuomiolla muun muassa törkeistä huumerikoksista yhteensä 13 vuodeksi vankeuteen.

Männikkö totesi, että huumepoliisien vuosikausia jatkunut pelaaminen tietolähteiden kanssa poiki kummallisuuksia ja epäluottamusta herättäviä tapahtumia, jotka johtivat yhteistyöongelmiin muiden yksiköiden kanssa. Esimiehet eivät tilanteeseen puuttuneet, vaan he hyväksyivät huumepoliisin omapäisen toiminnan.

Syytetyt pääsevät ääneen ensi viikolla.

Kirjallisten vastausten mukaan he kiistävät syytteet useilla eri perusteilla.

Esimiesporras painottaa, ettei sen tietoon tullut ongelmia Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnassa. Riikonen ei kertomansa mukaan kuullut asiasta edes huhunkaan tasolla. Näin sanovat myös muut esimiehet.

Yhtenäisestä linjasta poikkeaa Aarnio. Hänen mukaansa kaikki tiesivät vuosien ajan, ettei Helsinki rekisteröinyt tietolähteitään. Siitä tiesi myös sekä Helsingin poliisin että Poliisihallituksen johto ja laillisuusvalvonta.

”Tähän ei ole ollut kenelläkään mitään huomauttamista ennen kuin tämän asian tutkintapyyntö oli tehty”, hän sanoi vastauksessaan hovioikeudelle.

Oikaisu 28.2. kello 16.37: Jutun yhteydessä olleessa syytetyt poliisipomot -henkilögalleriassa oli virheellinen tieto. Aapio ja Lardot eivät enää ole pidätettyinä virasta.

Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio (oik.) ja hänen asianajajansa Kari Jaatinen (vas.). Kuva: Susanna Reinboth / HS

Poliisijohdon syytteet kytkeytyvät Aarnio-juttuun

Syytteet koskevat epäselvyyksiä Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnassa eli yhteistyössä alamaailman tietolähteiden kanssa.

Jari Aarnion johtama huumepoliisi ei noudattanut tietolähdetoiminnasta annettuja säännöksiä.

Korkeaa poliisijohtoa syytetään valvonnan laiminlyönnistä, koska he eivät puuttuneet tähän epäkohtaan.

Syytteessä ovat muiden muassa entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen, Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio ja keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot.

Syytteessä on myös Aarnio ja kaksi hänen alaistaan.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet kesäkuussa 2019.

Huumepoliisin tietolähde­sotkusta uutta tietoa: Syyttäjä yritti hieroa sopua ennen oikeudenkäyntiä – yksi syytetty poliisi moittii syyttäjää painostamisesta

Poliisipäälliköiden virka­rikos­syytteiden käsittely jatkuu, syyttäjät moittivat aiempaa tuomiota kikkailusta ja poliisi­johdon suosimisesta

Oikeus hylkäsi kaikki syytteet poliisijohdon virkarikosjutussa: ”Tietolähteiden rekisteröimiseen ja käytön kirjaamiseen ei ollut laillista menettelytapaa”