Talvet ovat influenssaepidemioiden aikaa. Nytkin Suomessa on meneillään influenssaepidemia. Tapauksia on todettu ympäri Suomea, mutta tavallista vähemmän.
Meneillään oleva kausi on tämänhetkisten tietojen mukaan jäämässä laimeaksi, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erityisasiantuntija Niina Ikonen.
Laboratoriossa varmennettuja A-influenssatapauksia oli kertynyt perjantaihin mennessä noin 7 750, kun viime vuonna vastaava luku oli runsaat 10 000. Myös viime influenssakauden luvut olivat edellisiin kausiin verrattuna maltillisia.
”Aika rauhalliselta kaudelta näyttää, ja se vaikuttaa ainakin toistaiseksi jatkuvan hyvin samankaltaisena.”
Miksi kausi-influenssa on ollut tänä talvena tavallista rauhallisempi?
Ihmisiä saattaa huolestuttaa nyt maailmalla leviävä uusi koronavirus, joka on saanut viranomaiset ja median muistuttamaan käsien pesun tärkeydestä. Ovatko koronaviruksen ehkäisytoimet, kuten huolellisempi käsihygienia, voineet ehkäistä myös influenssaa?
THL:n Ikosen mukaan se on mahdollista, mutta tutkimusta asiasta ei vielä ole.
”Olemme sitä miettineet, mutta tässä vaiheessa on vaikea sanoa. Toivotaan tietysti, että se johtuisi huolellisemmasta käsihygieniasta. Olisi kaikin tavoin hyvä, että ihmiset ymmärtäisivät käsihygienian merkityksen.”
Käsi- ja yskimishygieniasta huolehtiminen kuuluu perusasioihin hengitystieinfektioiden torjunnassa, korostaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
Hygienialla voidaan vähentää tartuntariskiä kaikkien hengitystieinfektioiden torjunnassa, oli sitten kyse tavallisesta flunssaviruksesta, kausi-influenssasta tai uudesta koronaviruksesta. Tämä johtuu siitä, että hengitystieinfektiot leviävät tyypillisesti pisara- ja kosketustartuntoina.
Koronaviruksen ja influenssan oireet ovat pitkälti samanlaisia: yskää, kuumetta, väsymystä, kipuja. Niitä ei voi erottaa toisistaan testaamatta.
Kausi-influenssaan sairastuu vuosittain hyvin erilaisia määriä ihmisiä. Sairastumismäärä riippuu viruksen tyypistä, epidemian voimakkuudesta ja kestosta sekä rokotteen ottaneiden määrästä ja rokotteen tehosta.
Euroopassa influenssa sairastuttaa arvioiden mukaan vuosittain 4–50 miljoonaa ihmistä ja tautiin kuolee noin 15 000–70 000 ihmistä.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan influenssan aiheuttamiin hengitystiesairauksiin kuolee vuosittain maailmanlaajuisesti noin 290 000–650 000 ihmistä. WHO:n arvioissa ei ole otettu huomioon tapauksia, joissa ihminen kuolee johonkin muuhun influenssan aiheuttamaan sairauteen.
Yksistään Suomessa influenssaan kuolee Ruotsalaisen mukaan arviolta 500–2 000 ihmistä. Influenssan seurauksena kuolleet ovat tyypillisesti yli 65-vuotiaita sekä ihmisiä, joilla on jokin perussairaus.
Suomalaisten tulisi apulaisylilääkärin mukaan olla juuri nyt ennemmin huolissaan kausi-influenssasta sekä pienten lasten lisäksi keski-ikäisiä ja ikääntyviä sairastuttavasta rs-viruksesta kuin uudesta koronaviruksesta. Suomessa oli perjantaihin mennessä todettu kolme koronavirustapausta.
”Kausi-influenssa sairastuttaa väestöämme tällä hetkellä, eikä meillä toistaiseksi ole koronavirusepidemiaa. Kausi-influenssa on todellinen ongelma joka talvi.”
Koska influenssaepidemian huippua ei ole tänä kautena vielä saavutettu, influenssarokotteen ehtii ottaa edelleen. Yli 65-vuotiaista noin puolet on ottanut rokotteen, Ruotsalainen sanoo.
65 vuotta täyttäneet kuuluvat riskiryhmään, ja rokote on heille siksi maksuton. Viime vuonna influenssarokotteen suojateho yli 65-vuotiailla oli influenssakauden lopulla vain 20 prosenttia. THL:n tuoreimpien laskelmien mukaan se on parhaillaan noin 34 prosenttia.
”Rokotuksen ottamisesta pitäisi nyt huolehtia, koska sillä voidaan vähentää myös influenssan tautitaakkaa sairaaloissa ja perusterveydenhuollossa sekä komplikaatioita ja sydän- ja aivoinfarktin riskiä.”
