Kommentti: Olisiko Helsingissäkin pitänyt sulkea koko koulu? Ylimitoitetut toimet saa jälkikäteen helpommin anteeksi kuin onneen luottamisen - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Kommentti: Olisiko Helsingissäkin pitänyt sulkea koko koulu? Ylimitoitetut toimet saa jälkikäteen helpommin anteeksi kuin onneen luottamisen

Suomi joutuu tulikokeeseen, kun sunnuntaina selvisi, että 130 lasta on altistunut koronalle. Maailmalla suljetaan kouluja, mutta Suomessa laitetaan muutama luokka kotikaranteeniin. WHO:n mukaan järeät toimet ovat ainoa keino, jolla viruksen leviämistä saadaan hillittyä, kirjoittaa kotimaantoimituksen esimies Päivi Paulavaara.

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Helsingissä sunnuntaina. Koulun neljä alakoulun luokkaa opettajineen määrättiin sunnuntaina kahdeksi viikoksi kotikaranteeniin koronaviruksen vuoksi. Syynä on kouluikäisellä pojalla todettu koronavirustartunta, jonka poika oli saanut lähipiiriinsä kuuluvalta, Italiassa matkailleelta työikäiseltä naiselta. Kuva: Seppo Samuli / Lehtikuva

Julkaistu: 1.3. 21:10, Päivitetty 2.3. 11:18

Koronaepidemian mahdollisuus Suomessa tipahti sunnuntai-iltaa viettävien suomalaisten syliin siinä vaiheessa kun pääkaupungin pormestari Jan Vapaavuori istahti ylilääkäri Asko Järvisen viereen. Alkamassa oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotustilaisuus.

Vapaavuoren paikallaolosta tiesi heti, että tämä on vakavaa.

Ja Vapaavuori pudottikin uutisen: Viikin normaalikoulun oppilas on sairastunut koronaan ja hänen epäillään altistaneen keskiviikkona arviolta 130 ihmistä koulussa ja jalkapalloharjoituksissa.

Oppilas on saanut koronatartunnan naiselta, jolla se todettiin viime viikon perjantaina. Millaisessa tilanteessa, sitä ei kerrottu, eikä välttämättä kerrotakaan. Lieväoireinen poika oli keskiviikkona koulussa ja jalkapalloharjoituksissa.

Viranomaiset päättivät, että muutaman luokan verran kuudesluokkalaisia, yksi neljäs luokka ja joukko heidän kanssaan tekemissä olleita aikuisia asetetaan 14 päivän karanteeniin.

Helsingissä melko rohkeasti ajatellaan, että muutaman luokan kotikaranteeni riittää. Mihin tämä perustuu, siihen ei tätä kirjoittaessa vielä ollut saatu vastauksia.

Sattumalta samaan aikaan sunnuntai-iltana The Irish Times kertoi, miten koululaisella todettu korona tartunta johti koulun sulkemiseen kahdeksi viikoksi, vaikka tartuntariskiä pidettiin pienenä. Korona on kuitenkin sulkenut kouluja myös Kiinassa, Japanissa, Pohjois-Italiassa ja Britanniassa.

Olisiko Helsingissäkin varmuuden vuoksi kuitenkin kannattanut sulkea koko koulu?

Varsinkin kun sairastuneen oppilaan tilanne kertoo, että erittäin lieväoireinenkin voi olla sairastunut ja tartuttaa eteenpäin. Ja tartuntatautilaki tarjoaa viranomaisille työkaluiksi järeitä toimia: kouluja voidaan sulkea, karanteeniin joutuneiden lasten vanhemmat saavat korvausta.

Lue lisää: Koronavirus voisi Suomessakin sulkea kouluja ja päiväkoteja – tartuntatautilaki tarjoaa viranomaisille järeät keinot

Nyt Viikin normaalikoulun oppilaiden vanhemmat joutuvat punnitsemaan itse, onko viranomaisten ratkaisu oikea. Uskaltaako lasta lähettää kouluun?

Korona pelottaa ja huolestuttaa, koska virusta tai sen käyttäytymistä ei tunneta. Pelkoa lisäävät maailmalta tulvivat huhut ja spekulaatiot, mutta myös uutiset.

Jonkinlaisen kuvan viruksen toiminnasta saa raportista, jonka Maailman terveysjärjestön asiantuntijaryhmä on kirjoittanut pariviikkoiselta matkaltaan Kiinan epidemia-alueelle. Asiantuntijaryhmä kävi läpi kymmeniä tuhansia varmistettuja tautitapauksia.

Raportti antaa huolestuneille suomalaisille osin helpottavia uutisia: kaikista raportoiduista tapauksista vain 2,4 prosenttia oli 18-vuotiaita tai nuorempia. Raportin mukaan on vaikea sanoa, kuinka herkästi lapset tartuttavat toisia lapsia, mutta ilmeisesti tauti ei juurikaan ole tarttunut lapsista aikuiseen.

Taudinkuvakin on raportin mukaan lapsilla lievempi kuin muilla: tarkastelluista tapauksista vakavia oireita oli 2,5 prosentilla lapsista, kriittisiä 0,2:lla prosentilla. Tiettävästi alle 10-vuotiaita lapsia ei ole sairauteen kuollut, alle 20-vuotiaita vain yksi.

Lue lisää: Miksi toinen kuolee koronavirustartuntaan, toinen säilyy oireettomana? Iän ja terveydentilan lisäksi ratkaisee immuunipuolustuksen teho

Mutta sitten se raportin ehkä olennaisin ja suorin viesti: koronaepidemian ehkäiseminen on ensin kaikkien muiden kuin terveydenhuollon tehtävä. Virusta ei pidä aliarvioida: se leviää nopeasti ja saattaa olla esimerkiksi iäkkäille ja valmiiksi sairaille kohtalokas.

Altistuneet täytyy kartoittaa ja testata nopeasti, eristää ja heidän tilaansa tulee seurata. Esimerkiksi Ruotsissa sairaalan edustalle perustettiin teltta koronatestien tekemiseen, ja Ruotsin lisäksi muissakin maissa on koronatestejä tehty jopa drive in -metodilla auton ikkunasta.

Mutta olennaista on, että jokaisen on oltava valmis epidemian ehkäisemiseen ja katkaisuun. Jokaisen suomalaisenkin pitää ymmärtää mahdollisten rajoitustoimenpiteiden merkitys: esimerkiksi suurtapahtumien perumisen, etätyöhön kannustamisen ja koulujen sulkemisen taustalla on ymmärrys siitä, miten tauti tarttuu – ihmisestä ihmiseen.

Jyrkillä keinoilla säästetään sairastuneita ja kuolleita. Se on vapaassa maailmassa epämiellyttävää ja vierasta, mutta se on ainoa, mikä toimii. Näin toteaa WHO:kin.

Suomessa oli perjantaihin mennessä tehty 90 koronavirustestiä. Viranomaiset ja päättäjät ovat sunnuntai-iltaan saakka esiintyneet korostetun rauhoittelevasti.

Tilanne on muuttunut nopeasti. Sunnuntai-illan uutinen oli sellainen, että nyt täytyy toivoa, että esimerkiksi testauskynnys Suomessakin on riittävän alhainen ja että viranomaisten kulisseissa pyörivät suuret pyörät. Korostetun rauhallinen ”peskää käsiänne” -viesti ei viranomaisilta ja päättäjiltä enää riitä.

Nyt tarvitaan konkreettista tietoa siitä, miten Suomi varautuu. Tosipaikan tullen tarvitaan näyttöjä, että uhka otetaan tosissaan. Ylimitoitetut toimet saa jälkikäteen helpommin anteeksi kuin sen, että suljetaan silmät mahdolliselta uhalta ja luotetaan hyvään onneen.

Oikaisu klo 22.17: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että WHO:n raportin mukaan 2,4 prosenttia raportoiduista tapauksista olisi alle 18-vuotiaita. Luvussa ovat mukana 18-vuotiaat ja sitä nuoremmat. Oikaisu 2.3. klo 8.50: Poika sai tartunnan naiselta, jolla koronavirus todettiin perjantaina, ei keskiviikkona, kuten jutussa aiemmin kerrottiin. Oikaisu 2.3. klo 11.17: Sairastuneen oppilaan koulu on nimeltään Viikin normaalikoulua, ei Viikin yhteiskoulu, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Seuraa uutisia tästä aiheesta