”Olemme nyt joiltain osin tuntemattomalla maalla” – Miten Suomi on varautunut korona­viruksen leviämiseen? - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Varautuminen

”Olemme nyt joiltain osin tuntemattomalla maalla” – Miten Suomi on varautunut korona­viruksen leviämiseen?

Tehohoidon paikoista tuskin tulisi heti pulaa, vaikka koronavirustapauksia tulisi lisää. Kriittisempi asia on hoitajien ja lääkäreiden riittävyys. Miten Suomi on varautunut koronaviruksen leviämiseen?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella todettiin maanantaina uusi koronavirustartunta työikäisellä miehellä. Kuvassa Meilahden tornisairaala.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella todettiin maanantaina uusi koronavirustartunta työikäisellä miehellä. Kuvassa Meilahden tornisairaala. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Julkaistu: 3.3. 2:00, Päivitetty 3.3. 8:26

Pääministeri Sanna Marin (sd) totesi viime viikolla, että Suomi on valmistautunut koronaviruksen leviämiseen hyvin mutta ylireagointia välttäen. Samaa ovat todenneet lukuisat suomalaisasiantuntijat.

Mutta mitä ”hyvä valmistautuminen” käytännössä tarkoittaa?

Valmiuslainsäädännön mukaan suomalaisviranomaisten tulee varautua erilaisiin poikkeusoloihin, jollaiseksi katsotaan myös hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) on tehty varautumissuunnitelma pandemian varalle. Sitä on uusittu viimeksi vuonna 2012, mutta vuodenvaihteen jälkeen suunnitelmaa ryhdyttiin päivittämään uudelleen koronaviruksen takia, kertoo STM:n yksikön johtaja Tuija Kumpulainen.

Suunnitelmaan liittyy kuitenkin yksi ongelma: koronaviruksesta ei tiedetä tarpeeksi.

Laskelmat, joita suunnitelmassa esitetään esimerkiksi sairastuneiden määrästä, pohjautuvat influenssaan, Tuija Kumpulainen sanoo.

Influenssasta voidaan tehdä aika tarkat laskelmat, mutta koronaviruksen suhteen emme varmuudella tiedä, leviääkö se samalla nopeudella ja laajuudella tai mikä on vakavasti sairastuneiden määrä.

”Sen takia olemme nyt joiltain osin tuntemattomalla maalla.”

Lisäksi jokaisella sairaanhoitopiirillä on omat suunnitelmansa. Ne ovat keskeisessä roolissa, sillä kunnat ja sairaanhoitopiirit vastaavat toimien käytännön toteutuksesta.

HS kokosi vastaukset varautumista koskeviin keskeiseen kysymykseen.

Riittävätkö rahat?

Valtion tämän vuoden budjetissa on varattu 8,9 miljoonaa euroa arvaamattomiin ja välttämättömiin koronavirustilanteen kaltaisiin menoihin, pääministeri Marin kertoi viime viikolla.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) sanoi eduskunnalle torstaina, että kriisinhoidon välittömiä kustannuksia pystyttäisiin tarvittaessa kattamaan myös lisätalousarviolla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ei pidä 8,9 miljoonan euron rahoitusta riittävänä. Hän kirjoitti asiasta alun perin Uuden Suomen blogiinsa.

”Todennäköisesti se ei ole läheskään riittävä, kun ottaa huomioon minkälaisia kustannuksia epidemiatilanteessa terveydenhuoltojärjestelmälle aiheutuu”, Lehtonen sanoo.

Hän kirjoitti sunnuntaina julkaistussa tekstissään, että summa, joka hallituksella on välittömästi käytössään ilman lisätalousarviota, on vain 1,6 euroa jokaista suomalaista kohden. Tällä summalla pystyy kaikille suomalaisille hankkimaan kaksi litraa Pirkka-kevytmaitoa tai hammastahnatuubin Tokmannilta, hän vertasi.

Lehtonen sanoo, että epidemiasta syntyy terveydenhuoltojärjestelmälle kahdenlaisia kustannuksia: potilaiden hoitamiseen liittyviä suoria kustannuksia sekä kustannuksia siitä, jos kiireettömämpiä toimenpiteitä kuten leikkauksia joudutaan siirtämään koronaviruspotilaiden hoitamisen takia.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) sanoi sunnuntaisessa tiedotustilaisuudessa, ettei Helsingin kaupungin puolesta koronaviruksen leviämisen ehkäisy ja hoito ”jää rahasta kiinni”.

”Taloudelliset resurssit, mitkä tarvitaan, ovat käytössä”, hän sanoi.

Riittävätkö tehohoitopaikat?

Italian 1 700 todetusta virustapauksesta 140 potilasta on Reutersin mukaan tarvinnut tehohoitoa. Kiinassa on arvioitu, että tehohoitoa tarvitsee 5–10 prosenttia sairastuneista. Kaikkien koronaviruslukujen luotettavuus on kuitenkin yhä kysymysmerkki.

Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mika Valtonen kertoo, että Suomessa on käytännössä noin 230 tehohoitopaikkaa. Niiden kuormitus vaihtelee alueittain 65:n ja sadan prosentin välillä. Tehohoidossa pitää jättää tilaa päivystystapauksille. Sellaisia voivat olla esimerkiksi koronaviruspotilaat.

Jorvin sairaalan teho-osaston ylilääkäri Tero Varpula sanoo, että tehohoidon paikoista tuskin tulee heti pulaa, vaikka koronavirustapauksia tulisi lisää. Leikkaussaleja ja vuodeosastoja voidaan kohtalaisen helpoin toimin muuttaa teho-osastoiksi.

Kriittisempi asia on hoitajien ja lääkäreiden riittävyys. Tehohoito vaatii tekijöiltään kokemusta ja perehtymistä.

Suomessa käytännössä jokaista tehohoitopotilasta kohden on yksi hoitaja. Jos potilas on ilmaeristyksessä, tarvitaan vähintään toinenkin hoitaja.

Jos pahimmat arviot toteutuvat ja vaikkapa puolet väestöstä sairastuu, se tarkoittaisi vääjäämättä tehohoidollekin mahdotonta kuormitusta, Varpula sanoo.

Lue lisää: Husin alueella todettu yksi uusi koronavirustartunta, kyseessä työikäinen mies

Mitä tapahtuu, jos teho-osastot täyttyvät?

Suomen teho-osastoilla on selkeä tapa toimia, jos ne uhkaavat ruuhkautua tai tila loppua, ylilääkäri Varpula sanoo.

Jos tehohoito alkaa kuormittua liikaa, ensimmäisenä potilaita keskitetään ja kohortoidaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sairaanhoitoalueella vaikka koronaviruspotilaita siirretään yhteen tiettyyn paikkaan ja että useampia samaa tautia sairastavia voidaan hoitaa samassa tilassa.

”Oletuksena epidemiasuunnitelmissa on, että tapaukset lisääntyvät kulmakertoimella, joka ei ole kovin jyrkkä, vaan potilaiden määrä kasvaa melko tasaisesti”, Tero Varpula sanoo.

Varpulan mukaan on selvää, että kun kyseessä on esimerkiksi koronaviruksen kaltainen uusi virus, ensimmäisten potilaiden kohdalla niin kutsuttu hössötys on aina suurempaa.

Käytännössä se tarkoittaa, että alkuvaiheessa yhden potilaan hoitoon tarvitaan enemmän hoitohenkilökuntaa kuin toiminnan vakiintuessa.

”Jos potilaita tulee myöhemmin lisää, samalla fyysisellä resurssilla voidaan hoitaa enemmän potilaita. Ja jos siitä tilanne vielä etenee, pohditaan hoitaja- ja välineresurssin riittävyyttä.”

Toinen keino teho-osastojen kuormituksen keventämiseen on kiireettömien leikkausten peruminen. Peruttavia leikkauksia voisivat olla esimerkiksi sydän-, neuro- ja vatsakirurgiset leikkaukset, joissa potilaan vointi ei ole kiinni päivistä tai edes viikoista.

Kiireettömiä leikkauksia peruttiin sikainfluenssankin aikana. Vaikka silloinkin potilaita oli paljon, tehohoidon kapasiteetin yläraja ei Tero Varpulan mukaan tullut vielä vastaan.

Onko Suomi tilanteen tasalla?

Koronaviruksen suhteen kenelläkään ei ole kristallipalloa, josta ennustaa, miten tilanne etenee, ylilääkäri Tero Varpula sanoo.

Varpulan arvion mukaan Suomessa tehohoito on kaiken kaikkiaan hyvin järjestäytynyttä ja ajantasaista.

Silti: Jos katsoo pelkkiä tilastoja, eurooppalaisessa vertailussa Suomessa tehohoitopaikkoja on väestöpohjaan nähden vähemmän kuin monessa muussa maassa.

Suomen tilanne on samankaltainen kuin Ruotsissa. Siellä teho-osastopaikkoja on 510 ja asukkaita kaikkiaan runsaat 10 miljoonaa.

”Pelkkä paikkojen vertailu ei tee oikeutta. Eri maissa määritetään eri tavoin, mikä on tehohoitoa, mikä on hoidon intensiteetti ja miten se on järjestetty”, Varpula sanoo.

Varpulan oma kokemus on, että esimerkiksi Saksassa ja Italiassa tehohoidoksi lasketaan paikkoja, joita Suomessa ei laskettaisi mukaan lukuun.

”Suomessa meillä on alueellisia eroja tehohoidon saatavuudessa. Erot liittyvät väestörakenteeseen ja sairastavuuteen. Etelä-Suomessa on tarjolla suhteessa vähemmän tehohoidon paikkoja kuin muualla maassa.”

Nykytiedon valossa covid-19-tauti vaikuttaa olevan sikainfluenssaa lievempi. Ongelma on kuitenkin se, että jos tauti leviää laajalle, se tarkoittaa myös kuolleisuuslukujen todennäköistä nousua.

Tero Varpula sanoo uskovansa, että Suomessa taudin hallintaan on konstit, joilla onnistutaan ainakin hidastamaan taudin kulkua. Jos ajallinen levittäytyminen on pitkä ja hidas, se antaa terveydenhuollolle pelivaraa.

Italiassa ja Kiinassa taudin uskotaan edenneen hiljalleen useita viikkoja ennen kuin tapausmäärät ryöpsähtivät. Onko se mahdollista Suomessakin?

”Italiassa itsekin vierailleena ei sinänsä yllätä, että asia on onnistuttu sössimään juuri siellä. Mutta jos tiedot pitävät paikkansa, että oireettomatkin voivat tartuttaa ja R0-luku on vajaan kolmen tietämillä, voi olla, etteivät näyttävätkään toimet auta siinä, että tauti saataisiin hallintaan.”

R0-luku on virustutkimuksessa käytetty matemaattinen luku, joka kuvaa kuinka monta muuta ihmistä tautiin sairastunut keskimäärin tartuttaa. Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirukseen sairastunut tartuttaa keskimäärin 2,2 ihmistä.

Onko koronavirustestejä riittävästi?

Koronavirus todetaan laboratorionäytteellä, joka otetaan hengitystien eritteestä esimerkiksi nenäpuikolla.

Viikonloppuna THL antoi uuden ohjeistuksen koronavirustestien tekemiseen. Aluksi testejä tehtiin niin, että terveydenhuollon henkilökunta oli testiä ottaessa pukeutunut ilmaeristävään suojapukuun. Nyt tähän suojapukuun ei tarvitse enää pukeutua, vaan kevyempi eristystä riittää, kertoo STM:n Kumpulainen.

Kyse on kansallisesta päätöksestä.

”Tämä tarkoittaa sitä, että näytteitä saadaan otettua nopeammin. Näytteiden tekemistä on jo laajennettu yliopistosairaaloiden piiriin, ja sitten kun näyttää siltä, että epidemia mahdollisesti tulee, näytteiden ottoa laajennetaan muihin keskussairaaloihin”, Kumpulainen sanoo.

Tällä hetkellä koronavirustestaamisen kapasiteetti on Kumpulaisen mukaan riittävä ja kaikki, joiden kohdalla epäillään koronavirustartuntaa, pystytään testaamaan.

Koronavirusta todentaviin pikanäytteisiin kohdistuu tällä hetkellä suuria odotuksia. Ne helpottaisivat ja nopeuttaisivat virustartunnan todentamista, mutta pikatestejä ei ole vielä markkinoilla.

Miten pitkälle hoitohenkilökunnan suojavarusteet riittävät?

STM:n Kumpulaisen mukaan varautumissuunnitelmassa on arvioitu, että pandemian sattuessa hoitohenkilökunnalla tulee olla käytettävissään noin 400 000 hengityssuojainta. ”Vähintään tämä määrä meiltä löytyy.”

Lukumäärä ei tarkoita sitä, että suojia riittäisi 400 000 tartuntapotilaan hoitamiseen, sillä yhden potilaan hoidossa kuluu useita suojia, jopa 10–15 päivässä. Jos yhden potilaan hoidossa kuluisi esimerkiksi 15 hengityssuojaa, määrä riittäisi runsaan 26 000 potilaan hoitamiseen.

Kuinka paljon varotoimenpiteet voivat vaikuttaa arkielämään?

Oppilaitoksilla ja esimerkiksi vanhusten hoivakodeilla on erilaisia poikkeustilanteita varten omat suunnitelmansa, usein osana kunnan suunnitelmaa. STM:n Kumpulaisen mukaan erityisesti vanhustenhuollossa suunnitelmat ovat tärkeitä, sillä koronaviruksen aiheuttama tauti on riski juuri ikäihmisille.

”Ne suunnitelmat ovat olemassa, mutta niitä ei välttämättä ole vähään aikaan harjoiteltu.”

Tartuntatautilain nojalla viranomaiset voivat periaatteessa sulkea oppilaitoksia tai päiväkoteja estääkseen koronaviruksen leviämisen. Myös yleisötilaisuuksien järjestämistä voidaan rajoittaa.

Yksittäinen kunta voi päättää esimerkiksi koulun sulkemisesta. Jos suljettavia paikkoja olisi usean kunnan alueella, päätöksestä vastaisi aluehallintovirasto. Mikäli rajoitustoimia tehtäisiin koko maan tasolla, niistä vastaisivat ministeriöt.

Tartunnat|Husin alueella todettiin maanantaina yksi uusi koronavirustartunta, kyseessä työikäinen mies – grafiikka näyttää kaikki Suomen vahvistetut tartunta­tapaukset

Koronavirustartuntojen määrä kasvoi Euroopassa, EU perustaa erikois­työryhmän viruksen vastaiseen toimintaan

OECD: Koronavirus vie maailmantalouden pahimpaan laskuun sitten finanssikriisin – hallitusten toimittava ripeästi vahinkojen minimoimiseksi

Kättelylle on vaihtoehto, jossa taudit leviävät selvästi vähemmän – amerikkalaistutkijat vertasivat kolmen eri tervehdyksen aiheuttamaa tartuntavaaraa

Viikin normaalikoulussa arki alkoi maanantaina, vaikka yli sata lasta on korona­karanteenissa – Rehtori: ”Jotkut huoltajat ovat olleet vähän arkoja”