Korona­virus tappoi seitsemän saman hoiva­kodin asukasta Seattlessa –  Miten varmistetaan, ettei sama tapahdu Suomessa? - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Vanhustenhoito

Korona­virus tappoi seitsemän saman hoiva­kodin asukasta Seattlessa –  Miten varmistetaan, ettei sama tapahdu Suomessa?

Uusi koronavirus ei toistaiseksi ole johtanut varotoimiin hoivakodeissa, vaikka ikäihmisten tiedetään olevan viruksen aiheuttaman taudin riskiryhmää.

Sairaanhoitaja, hygieniavastaava Tarja Airaksinen Intiön hoivakodin varastossa Oulussa. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas) mukaan Suomi ylittää tällä hetkellä kansallisen varautumissuunnitelman mukaisen materiaalivalmiuden. Kuva: ANTTI J. LEINONEN

Julkaistu: 5.3. 2:00, Päivitetty 5.3. 7:00

Vanhainkodeissa ja ikäihmisten palveluissa uuden koronaviruksen leviämisen ehkäisy on erityisen tärkeää. Koronaviruksen aiheuttaman covid-19-taudin tappavuus kun on keskimääräistä suurempaa yli 80-vuotiaiden keskuudessa.

Yhdysvalloissa tauti pääsi leviämään juuri hoivakodissa kuin varkain. Tauti on tappanut yhdysvaltalaislehti The New York Timesin mukaan seitsemän Washingtonin osavaltiossa sijaitsevan Seattlen läheisyydessä olevan hoivakodin asukasta. Ensimmäiset kuolemantapaukset tapahtuivat ennen kuin hoivakodin asukkaita oli edes määrätty karanteeniin.

Miten koronaviruksen leviämistä ehkäistään Suomessa paikoissa, joissa on taudille haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä?

Toistaiseksi ainakaan Helsingissä, Espoossa, Tampereella tai Oulussa ei ole ryhdytty varotoimiin kunnallisen vanhustenhoivan piirissä. Esimerkiksi omaisten vierailuaikoja tai vanhusten yhteisiä kokoontumisia ei ole rajoitettu.

Rajoitustoimenpiteistä ja arkirutiinien muuttamisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä, sanoo Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen.

”Ennaltaehkäiseviä rajoituksia ei ole todettu tehokkaiksi, ja ne ovat ikäviä asioita, jos joudutaan perumaan esimerkiksi vanhusten ryhmätapaamisia. Me emme halua viedä pois yhtään sitä hyvinvointia, mitä siellä hoivakodeissa nyt on.”

Oulun kaupungin hoivalaitoksessa työskentelevä palvelupäällikkö Toini Kärenlampi kertoo, ettei koronaviruksen leviämisen ehkäisy sinällään poikkea muiden tartuntatautien torjunnasta.

”Meillähän on usein keväisin esimerkiksi norovirusta. Näissä tapauksissa eristämme sairastuneen huoneeseensa ja hoitohenkilökunta ottaa heitä hoitaessaan käyttöön suojavarusteet. Kun tautia on havaittu, sama siivoushenkilökunta ei myöskään liiku osastolta toiselle, jottei tautia leviä.”

Vanhusten asumisyksiköissä ylipäänsä noudatetaan tarkkaa käsihygieniaa ja yksityiskohtaisia hygieniaohjeita normaalissakin tilanteessa, Kärenlampi sanoo. Myös omaisten tulee aina vieraillessaan huomioida se, ettei heillä ole riskiä tuoda vanhainkotiin tarttuvia tauteja.

Palvelupäällikkö Toini Kärenlampi ja sairaanhoitaja sekä hygieniavastaava Tarja Airaksinen desinfioivat käsiään Intiön hoivakodissa Oulussa. Kuva: ANTTI J. LEINONEN

Yksi tartuntaketjujen kannalta riskialtis hoitomuoto on kotihoito. Vanhusten kotihoidossa työskentelevät hoitajat tapaavat päivittäin lukuisia vanhuksia erilaisissa olosuhteissa.

”Hygienia on siinä kaiken a ja o. Jo nyt kotihoidossa käytetään käsihuuhdetta ja pidetään huolta hygieniasta”, Pikkarainen sanoo.

Tampereen kaupungin epidemiologi Sirpa Räsänen arvioi, että uuden koronaviruksen leviäminen vanhainkotiin ei tässä vaiheessa ole kovin todennäköistä, sillä ikäihmiset matkustavat vähän. Mikäli virustartuntoja olisi Suomessa kausi-influenssaepidemian kaltaisia määriä, myös vanhusten sairastuminen covid19-tautiin olisi todennäköisempää.

Entä jos hoivakodissa todettaisiin koronavirustapaus tai sellaista epäiltäisiin?

”Silloin noudatettaisiin tämän hetken tiedon mukaan ihan samoja ohjeita kuin koko väestön kohdalla eli näytteenotto suoritettaisiin sairaalassa ja tapauskohtaisesti arvioitaisiin, tarvitseeko tartunnan saanut sairaalahoitoa”, sanoo Pikkarainen.

Pikkaraisen mukaan pandemiatilanteessa koko väestö olisi samalla viivalla: koronavirusnäytteen ottaminen ja tarvittava hoito sekä eristystoimet koskevat yhtä lailla ikäihmisiä kuin lapsia ja työikäisiäkin. Pikkaraisen mukaan vanhustenhuollossa otettaisiin pandemiatilanteessa käyttöön yksityiskohtaiset ohjeet, joiden sisältöä hän ei halua sen enempää tässä vaiheessa avata.

Samaa sanoo Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso.

”Me varaudumme niin hyvin kuin näin kylmäharjoittelulla on mahdollista.”

Mikäli koronavirustartunta todettaisiin vanhainkodissa, tulisi Metson mukaan tapauskohtaisesti arvioida sitä, pystytäänkö riittävä eristäytyminen turvaamaan paikassa, jossa henkilö on sairastunut, vai tulisiko sairastunut siirtää toisaalle.

”Ei ole viisasta tehdä yleistä ohjetta etukäteen, vaan arviointi tehdään tapauskohtaisesti.”

Joonas Lehtola tapasi äitiään Anneli Lehtolaa Intiön hoivakotiin Oulussa. Joonas Lehtola kertoi, että uuden koronaviruksen leviäminen huolestuttaa häntä jonkin verran. ” Jos on vanhus ja riskiryhmässä, niin minkälainen suojaustaso sitten täällä on?” hän pohti. Kuva: ANTTI J. LEINONEN

Yksikkökohtaisista varautumissuunnitelmista vastaa kukin yksikkö yhdessä kunnan kanssa. Kunnat taas nojaavat päätöksissään pitkälti kansallisiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimiin ohjeisiin.

Kunnat ostavat merkittävän osan vanhusten palveluasumisesta yksityisiltä toimijoilta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi keskiviikkona, että yksityisen sektorin toimijoiden varautuminen on ollut ministeriössä ”tarkistuksen alla”.

”Olemme käyneet jo keskustelua eri tahojen kanssa siitä, miten eri toimijat varautuvat siihen, että hoito on tarjolla ja hoiva turvallista.”

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan aluehallintovirasto käy parhaillaan läpi kuntien tekemiä ostopalvelusopimuksia ja sitä, onko niissä huomioitu varautumista koskeva pykälä.

Vuonna 2013 valmistuneessa pandemiasuunnitelmassa huomautetaan, että sopimuksissa tulisi sopia esimerkiksi siitä, että yksityinen palvelujen tuottaja noudattaa kunnan varautumissuunnitelmaa ja viranomaisten antamia määräyksiä.

”Meidän ensinäppituntumamme on se, että sitä [pykälää] on aika heikosti siellä huomioitu”, Varhila sanoi toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa.

Mehiläisen hoivapalveluiden liiketoimintajohtaja Niklas Härus kertoo, että yhtiön palvelukodeissa noudatetaan THL:n koronavirusepidemiaan liittyviä ohjeistuksia.

”Olemme tehostaneet palvelukodeissamme käsihygieniaa ja muistuttaneet oikeasta yskimistekniikasta. Lisäksi kodeissamme käyviä vierailijoita on kehotettu noudattamaan hyvää käsihygieniaa ja neuvottu oikea yskimistekniikka”, Härus kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

Mehiläinen on saanut ohjeistuksia myös sairaanhoitopiireiltä.

”Teemme tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja mahdolliset tartuntatapaukset hoidetaan yhteistyössä terveydenhuollon kanssa”, Härus kirjoittaa.

Mikäli Suomeen tulisi koronavirus- tai influenssapandemia, eli tartuntatapauksia olisi levinnyt selvästi nykyistä laajemmin, hoivakotien toiminnassa saattaisi tapahtua suuria muutoksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman pandemiasuunnitelman mukaan sosiaalihuollon laitoksiin – joissa asuu vanhuksia, vammaisia ja lapsia – olisi todennäköisesti tarvetta siirtää pitkäaikaispotilaita terveyskeskuksista ja sairaaloista.

Miksi toinen kuolee korona­virus­tartuntaan, toinen säilyy oireettomana? Iän ja terveyden­tilan lisäksi ratkaisee immuuni­puolustuksen teho