Metsähallitus julkisti tuloksensa: Luonnon virkistys­käytön ja eräilyn suosio kasvaa yhä - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Ympäristö

Metsähallitus julkisti tuloksensa: Luonnon virkistys­käytön ja eräilyn suosio kasvaa yhä

Kansallispuistoissa ja muissa yleisökohteissa vieraili viime vuonna yli kahdeksan miljoonaa kävijää.

Metsähallitus ylläpitää kansallispuistoja ja valtion retkeilyalueita. Ne ovat suosittuja ja aluetaloudellisesti merkittäviä kohteita. Kuvassa pakkasaamu Kolin kansallispuistosta nähtynä tammikuussa 2020. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Julkaistu: 4.3. 20:53

Metsähallitus aikoo kehittää toimintaansa entistä vahvemmin vastaamaan globaaleihin teemoihin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, kertoo pääjohtaja Juha S. Niemelä.

Haasteisiin vastataan Niemelän mukaan niin metsien käsittelytavoilla kuin ilmasto-ohjelmallakin. Siihen kuuluvat muun muassa metsien hiilivarastoista huolehtiminen ja päästöjen vähentäminen.

Luonnonsuojelun lisärahoitusta puolestaan ohjataan suojelualueiden luontokartoituksiin ja elinympäristöjen parantamiseen sekä luontokohteiden retkeilyrakenteiden parantamiseen.

Metsähallitus julkisti keskiviikkona viime vuoden tuloksensa. Konserni saavutti sille asetetun tavoitteen ja tulouttaa valtiolle noin 139 miljoonaa euroa. Liikevaihto vuonna 2019 oli lähes 368,5 miljoonaa euroa ja tulos 129 miljoonaa euroa. Työntekijöitä on noin tuhat.

”Vuosi oli kohtuullinen, ja lukujen valossa tavoitteet saavutettiin aika hyvin”, Niemelä sanoo.

Metsätaloudessa tulos oli Niemelän mukaan 2010-luvun toiseksi paras. Silti hakkuiden kokonaismäärä ei lisääntynyt.

Luonnon virkistyskäytön ja eräilyn suosio puolestaan kasvoi edelleen. Kansallispuistoissa ja muissa luontokohteissa vieraili viime vuonna yli kahdeksan miljoonaa kävijää.

Erällä vietettiin valtion alueilla 1,9 miljoonaa vuorokautta, joista maksullisen eräluvan hankkineiden osuus oli yli 480 000 vuorokautta.

Käyntimäärät ja eräpäivät heijastuivat myös paikallistalouteen: kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden ja muiden kohteiden rahankäytön vaikutukset olivat noin 305 miljoonaa euroa ja eräasiakkaiden 46,7 miljoonaa euroa.

Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä esitteli viime vuoden tulosta ja tämän vuoden näkymiä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 4. maaliskuuta. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Hakkuukiistat ja etenkin avohakkuista käyty keskustelu ovat vaikuttaneet Metsähallituksen käytäntöihin. Niin sanotut erityishakkuut, joissa metsä säilytetään peitteisenä, ovat yleistyneet.

”Metsänkäsittely on ollut monipuolista. Erityishakkuiden osuus on lisääntynyt ja oli viime vuonna 30 prosenttia uudistushakkuista”, Niemelä kertoo.

Lisäksi Metsähallitus rauhoitti viime vuonna 15 000 hehtaaria talousmetsää avohakkuilta ja perusti kolme 5 000 hehtaarin jatkuvan kasvatuksen kokeilualuetta. Rautavaaralla, Suomussalmella ja Savukoskella tutkitaan, miten jatkuvaa metsänkasvatusta voidaan toteuttaa laajoilla alueilla.

Ympäristöjärjestöjen alulle panema Avohakkuut historiaan -kansalaisaloite puolestaan on menossa eduskuntaan kevään aikana. Aloitteessa vaaditaan avohakkuukieltoa valtion maille.

Avohakkuukielto toisi Niemelän mukaan isoja muutoksia Metsähallituksen toimintaan ja ohjaukseen.

”Toki teemme niin kuin omistaja sanoo: Mutta jos tuloutustavoite pysyy samana kuin nyt, on selvää, että avohakkuiden lopettaminen vaikuttaisi hakkuiden piirissä oleviin hehtaarimääriin, muun muassa lähivirkistysmetsiin”, Niemelä sanoo. Vaikutusta olisi hänen mukaansa aluetalouteen, etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen tehtaiden puunsaantiin.

”Käytämme jo nyt merkittävästi jatkuvaa kasvatusta, ja metsiin jätetään lahopuuta.”

Metsien hiilivarastoista on niin ikään väännetty kättä. Tilastokeskuksen viime joulukuussa julkistamat tiedot Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä osoittivat, että Suomella on vielä reilusti kirittävää, jotta tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 saavutetaan.

Tilastokeskuksen mukaan hiiltä ilmakehästä sitovat hiilinielut pienenivät yli 40 prosenttia vuonna 2018. Syynä olivat ennätyssuuret metsänhakkuut.

Lue myös: Ympäristöministeri Mikkonen Suomen metsien hiilinielujen romahtamisesta: ”Viesti on vakava”

Viime vuonna hakkuut kuitenkin taas vähenivät.

Metsähallituksella on iso rooli valtion metsien hoitajana ja hyödyntäjänä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös merkintä Metsähallitukselle asetettavasta hiilinielutavoitteesta: ”Metsähallituksen vuotuisessa tuloutusvaatimuksessa otetaan nykyistä vahvemmin huomioon vaikutukset hiilinieluun ja luonnon monimuotoisuuteen metsätalouden ja teollisuuden puuntarpeen rinnalla. Asetetaan Metsähallitukselle nielutavoite”, ohjelmassa todetaan.

”Hiilinielutavoite varmaan tulee. Toivon kuitenkin, että se olisi mitattavissa oleva tavoite”, Niemelä toteaa.

”Itse lähestyisin asiaa metsän kasvun kautta. Pitää katsoa suuria kokonaisuuksia”, hän sanoo.

Metsätalous eli puun myynti tuo lähes 90 prosenttia Metsähallituksen liikevaihdosta. Metsähallitus Metsätalous oy valmistelee ja toteuttaa valtion metsien hakkuita ja harvennuksia metsätaloudellisin perustein.

Tuloa tulee myös esimerkiksi tuulivoimahankkeista ja kaivannaisliiketoiminnasta.

”Tuulivoima on nyt kiinteistökehityksen isoin bisnes”, Niemelä sanoo.

Metsähallitus on ollut mukana kehittämässä yli kymmentä prosenttia Suomeen vuoden 2019 loppuun mennessä asennetusta tuulivoimakapasiteetista.

Viime vuonna Piiparinmäelle Oulujärven eteläpuolelle alettiin rakentaa tuulivoimapuistoa, joka oli yksi Suomen suurimmista. Puiston tuottamasta sähköstä puolet menee jatkossa Googlen Haminan palvelinkeskuksen käyttöön.

Kiviainestoiminnassa Metsähallitus myy ja vuokraa alueita. Malminetsintähehtaarien määrä on Lapissa. Nyt etsitään perinteisten metallien lisäksi myös akkumineraaleja.

Luonnon virkistyskäyttö ja eräily ovat lisänneet suosiotaan. Kuva Hetta-Pallaksen kansallispuistossa Lapista heinäkuussa 2016. Kuva: Emilia Kangasluoma

Luontopalvelut muodostaa toisen puolen Metsähallituksen toiminnasta. Verovaroin hoidettavia julkisia hallintotehtäviä ovat luonnonsuojelu sekä retkeilijöiden ja eränkävijöiden palvelu.

Metsähallitus suunnittelee retkeilyalueiden, luonnon- ja kansallispuistojen sekä Lapin erämaa-alueiden käyttöä. Se rakentaa reittejä, pitkospuita ja tulipaikkoja, ennallistaa metsiä ja soita sekä hoitaa perinneympäristöjä.

Rahoitustilanne on ollut viime vuosina tiukka. Vuoden 2019 lopussa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien vuosittaista perusrahoitusta kuitenkin korotettiin 7,5 miljoonaa euroa ja tulevaisuusinvestointeihin osoitettiin 19,2 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Lisärahoitusta käytetään suojelualueiden luontokartoituksiin ja elinympäristöjen parantamiseen sekä luontokohteiden retkeilyrakenteiden parantamiseen ja korjausvelan lyhentämiseen.

Lisärahoituksella Metsähallitus uusii muun muassa retkeilyreitistöjä. Kuva Nuuksion kansallispuistosta heinäkuussa 2018. Kuva: Anna Matilda Valli / HS

Ympäristöministeri Mikkonen Suomen metsien hiilinielujen romahtamisesta: ”Viesti on vakava”

Seuraa uutisia tästä aiheesta