Tutkimus: Pojat liikkuvat tyttöjä enemmän, mutta ovat silti kömpelömpiä – etenkin ylipaino heikentää motorisia taitoja - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Lasten lihavuus

Tutkimus: Pojat liikkuvat tyttöjä enemmän, mutta ovat silti kömpelömpiä – etenkin ylipaino heikentää motorisia taitoja

Alle kouluikäisten lasten pitäisi nykysuositusten mukaan liikkua päivässä yli kolme tuntia. Arvioon sisältyy sekä rauhallista että vauhdikasta liikuntaa.

Päiväkotilapsia metsäretkellä Helsingissä. Tuore tutkimus käsittelee alle kouluikäisten lasten liikunnan määrää ja motoristen taitojen hallintaa. Kuva: Hanna Matikainen / Lehtikuva

Julkaistu: 9.3. 15:46

Alle kouluikäisillä ylipainoisilla lapsilla on selvästi heikommat motoriset taidot kuin samanikäisillä normaalipainoisilla lapsilla. Tämä selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta, jossa tutkittiin alle kouluikäisten lasten liikunnan määrää ja motoristen taitojen hallintaa.

Tutkimuksessa selvitettiin liikunnan yhteyttä motoristen taitojen eri osa-alueisiin: hienomotoriikkaan, vartalon ja käsien koordinaatioon sekä voimaan ja ketteryyteen. Ylipainoisten taidot olivat heikompia kaikilla osa-alueilla paitsi hienomotoriikassa. Siihen liittyviin taitoihin kehon painolla ei ollut merkitystä.

Vaikka tutkimuksessa todettiin ylipainon heikentävän lasten motorisia taitoja, siinä ei havaittu liikunta-aktiivisuudella olevan selvää yhteyttä lasten motorisiin taitoihin.

”Liikunnan ja motoristen taitojen välisen yhteyden on aiemmin ajateltu olevan vahvempi kuin tämä tutkimus osoittaa, joskin alle kouluikäisiä on tutkittu vähemmän kuin kouluikäisiä. Liikunnan ja motoristen taitojen yhteys voi myös vahvistua vasta kouluiässä. Tulokset saattavat kertoa siitä, että alle kouluikäisten lasten liikunta ei ole riittävän monipuolista kehittämään motorisia taitoja”, sanoo tutkija Tanja Matarma Turun yliopiston tiedotteessa.

Hänen väitöskirjansa tarkastetaan Turun yliopistossa perjantaina.

Matarman mukaan liikunta-aktiivisuudella voi silti olla yhteyttä motorisiin taitoihin, vaikkei sitä tutkimuksessa tilastollisesti todennettukaan. Ainoastaan liikunnallinen leikkiminen ulkona yli tunnin verran päivässä oli yhteydessä parempiin tuloksiin voimassa ja ketteryydessä.

”Vaikka liikunnan ja motoristen taitojen välillä ei ollut merkittävää yhteyttä, se ei tarkoita, etteikö liikunta olisi todella tärkeää. Monipuolinen liikkuminen voi suojata ylipainolta. Lisäksi vain liikunnan kautta lapsi voi oppia motorisia taitoja.”

Tutkimuksessa havaittiin sukupuolten välillä eroja sekä motorisissa taidoissa että liikunnan määrässä.

Pojat olivat selvästi fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt, mutta tyttöjen motoriset taidot olivat selvästi parempia. Tyttöjen motoriset taidot olivat parempia lähes kaikilla osa-alueilla. Pojat olivat hieman parempia välineiden käsittelyssä, mutta ero oli hyvin pieni.

”Se liikunnan merkitys ei tässä näkynyt selvästi. Se voi kertoa siitä, että tässä iässä lasten motoriset taidot kehittyvät eri aikaan. Voi olla, että pojat ottavat jossain vaiheessa tytöt kiinni”, Matarma sanoo.

Tutkimuksesta selviää, että alle kouluikäisten lasten liikunta-aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin vaikuttaa myönteisesti vanhempienkin liikunta-aktiivisuus. Heidän korkeampi koulutuksensa ja lasten osallistuminen päivähoitoon parantavat lasten motorisia taitoja.

Tutkimuksen teon aikana kansainväliset liikuntasuositukset kehottivat liikkumaan reippaasti tunnin päivässä. Tähän ylsi vajaa puolet tutkituista.

Alle kouluikäisten lasten pitäisi nykysuositusten mukaan liikkua päivässä yli kolme tuntia, joihin sisältyy sekä rauhallista että vauhdikasta liikuntaa.

”Tutkimus kertoo karua totuutta alle kouluikäisten lasten liikunnan tilasta, mutta toisaalta se tuo hyviä uutisia varsinaissuomalaisen päivähoidon onnistumisesta motoristen taitojen harjaannuttajana”, Matarma sanoo.

Hänen mukaansa vanhempien liikunnallinen aktiivisuus on avainasemassa lasten liikunnallisuuden kannalta, joten vanhemmat tarvitsisivat yhä enemmän tietoa liikunnan merkityksestä lapsen kehityksessä.