”Teen nyt jotain perheeni eteen” – korona­virus ajoi kansan hamstraamaan vessa­paperia, sosiaali­psykologi kertoo miksi - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Psykologia

”Teen nyt jotain perheeni eteen” – korona­virus ajoi kansan hamstraamaan vessa­paperia, sosiaali­psykologi kertoo miksi

Kun ihmiset näkevät kuvia tyhjistä kauppojen hyllyistä, ostopaniikki tarttuu herkästi. ”Ihmiset haluavat tuntea, että he pystyvät edes jollain pienellä teolla hallitsemaan tilannetta”, sanoo sosiaalipsykologian dosentti Anna Bäckström.

Vessapaperi on yksi niistä tuotteista, joiden kysyntä on noussut koronatilanteen takia. Ruoholahden K-Citymarketissa wc-paperi meni torstaina hyvin kaupaksi. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Julkaistu: 13.3. 13:48, Päivitetty 13.3. 14:54

Torstaina koronavirustilanne kääntyi Suomessakin huolestuttavampaan suuntaan, ja kansalaiset varautuivat siihen, että arki voi pian kääntyä päälaelleen. Iltaan mennessä osa ruokakauppojen hyllyistä tyhjeni pitkään säilyvästä ruoasta, pesuaineista ja wc-paperista.

Esimerkiksi S-ryhmästä kerrotaan, että ruokakaupoissa näkyi myyntipiikki torstaina. Kaupaksi menivät muun muassa wc- ja talouspaperi, saippua ja monenlaiset elintarvikkeet.

”Ihmiset rakentavat tavallaan pieniä linnakkeita kotiinsa ja haluavat turvata perustoiminnot. Odottelu ja oleminen on monesti ahdistavampaa kuin se, että toimii edes jollain tavalla”, sosiaalipsykologian dosentti Anna Bäckström Helsingin yliopistosta kommentoi tilannetta HS:lle.

Konsulttinakin toimiva Bäckström on tutkinut muun muassa ruokaskandaalien vaikutusta kuluttajien käytökseen.

Maailmalla wc-paperin hamstraamisesta on tullut koronaepidemian yksi symboli, ja paikoin se on saanut absurdeja mittasuhteita. Hongkongissa yksi wc-paperikuljetus ryöstettiin aseella uhaten, kun huhut paperin loppumisesta velloivat helmikuussa kiivaina.

Kun kohtuullinen varautuminen kääntyy hamstraamisen puolelle, kyse ei enää ole järjestä vaan tunteista. Epävarmassa ja pelottavassa tilanteessa konkreettinen toiminta – vaikka kuinka pienikin – tuntuu rauhoittavalta, Bäckström selittää.

”Kyse on tunteesta, että pystytään edes jollain pienellä teolla hallitsemaan tilannetta.”

Perjantaina HS kertoi, että ihmiset rohmuavat nyt vessapaperia niin, että Mäntän pehmopaperitehdas lisäsi tuotantoa.

Mutta miksi juuri vessapaperi?

Ruokaa jokainen tarvitsee elääkseen, mutta wc-paperi ei ole välttämätöntä selviytymisen kannalta. Ripuli ja nuha eivät kuulu kaikkein tyypillisimpiin koronaviruksen aiheuttamiin oireisiin, vaikka niitäkin voi esiintyä. Eivätkö ihmiset voi vain käyttää bideetä, jos paperi loppuu?

”Sanoisin, että kaikki liittyy hygieniaan”, Bäckström arvelee.

”Jos tässä olisi kyse muusta kuin terveydellisestä riskistä, jonkin muun asian hamstraaminen voisi korostua enemmän.”

Kun ihmisiä uhkaa tarttuva tauti, hygienian merkitys korostuu myös tunteiden ja mielikuvien tasolla. Vessapaperi ei itsessään suojaa virukselta, mutta sen voi nähdä puhdistautumisen symbolina siinä missä saippuan tai käsidesinkin.

Uutistoimisto Reuters on jopa nostanut esiin ajatuksen, että iso vessapaperipakkaus tuo jo fyysisenä esineenä turvan tuntua. Kotiin kasattu paperipino on konkreettinen merkki varautumisesta.

”Tuo on varmasti totta, niin hullulta kuin se kuulostaakin. Se on kookas ja näkyvä asia ja voi luoda tunnetta, että nyt teen jotain perheeni eteen”, Bäckström kommentoi.

Ostopaniikkien pohjalla on ihmisten taipumus laumakäyttäytymiseen. Kun ihmiset näkevät muiden ostavan hyllyt tyhjiksi, he seuraavat herkästi esimerkkiä.

Historiallisesti lauman seuraaminen on ollut ihmiselle tärkeä selviytymiskeino. Jos vaikkapa huomaa kaikkien muiden juoksevan petoa karkuun, on viisainta liittyä mukaan ja selvittää vasta myöhemmin, mistä tilanteessa oli kysymys.

Älykkyys ja koulutus eivät Bäckströmin mukaan välttämättä suojaa ilmiöltä.

”Tämä on syvään juurtunut sosiaalipsykologian lainalaisuus. Sillä ei ole mitään tekemistä älyn kanssa”, Bäckström sanoo.

Usein tavaroiden hamstraajat tiedostavat itsekin, etteivät he toimi järkevästi. Hamstraamista saatetaan jopa äimistellä samaan aikaan, kun siihen otetaan itse osaa.

Internet ja sosiaalinen media voivat vahvistaa tällaista laumakäytöstä. Sosiaalisen median kautta myös väärät tiedot ja paniikki leviävät helposti.

”Koronaviruksessa yhdistyvät kaikki some-ilmiön elementit. Se on järkyttävä, negatiivinen, ison mittakaavan riski, joka koskettaa kaikkia”, Bäckström sanoo.

Lisäksi koronahuolten seurauksia voi kuvallistaa ja jakaa verkossa. Kun kuvat esimerkiksi tyhjistä hyllyistä kiertävät somessa, voimistuu paine hamstrata itsekin – tai ainakin käydä uteliaisuudesta katsomassa.

Pahimmillaan hamstraaminen saattaa johtaa siihen, että tavaroita todella loppuu kaupoista. Maailman terveysjärjestö vetosi jo helmikuussa kansalaisiin, että kauppoja ei tyhjennettäisi hengityssuojaimista, jotta niitä riittäisi terveydenhuollon ammattilaisille.

Internetin aikakaudella tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan. Koronaviruksen edessä kukaan ei kuitenkaan tiedä tarkkaan, mitä kaikkea on tulossa, milloin pahin on ohi ja mitä oikein kuuluu tehdä.

Muuttuvat tiedot ja ohjeistukset sekä viranomais­viestinnän kasvottomuus ovat Bäckströmin mukaan ahdistusta lisääviä tekijöitä.

Bäckström ei kuitenkaan suosittele lievittämään korona-ahdistusta ylenpalttisella tavaran hamstraamisella. Hän neuvoo noudattamaan ohjeistuksia ja pohtimaan, miten päivistä voi saada mielekkäitä, jos tavalliset arjen rutiinit eivät onnistu koronavarautumisen vuoksi.

Suurista kauppaketjuista vakuutetaan, että päivittäistavarat eivät ole loppumassa.

”Joka päivä myymälöihin tulee lisää tavaraa. Yksittäiset tuotealueet voivat olla hetkellisesti loppu, mutta logistiikka toimii eikä tavaravirta katkea”, S-ryhmän kenttäjohtaja Arttu Laine kommentoi perjantaina tiedotteessa.

Myös Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala otti torstaina kantaa vessapaperi­asiaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kyseli Vanhalalta Twitterissä ilmeisen huumorimielessä, voiko tämä luvata, että paperiteollisuudessa viimeisenä ajetaan alas vessapaperikoneet.

”Kyllä me pidetään huoli, että WC-paperia riittää”, Vanhala vastasi.

Kuvakooste|Wc-paperi, säilykkeet ja pasta katosivat hyllyistä – Kauppaketjut kehottavat ihmisiä malttiin ja vakuuttavat, että tavaraa riittää

Hamstraus|Ihmiset rohmuavat nyt vessapaperia niin, että Mäntän pehmopaperitehdas lisäsi tuotantoa

Seuraa uutisia tästä aiheesta