Lämpöaallot koettelivat Eurooppaa ja Australiaa, merien lämpeneminen ja valtamerten pinta jatkoivat nousuaan, Grönlannin ja napa-alueiden jäätiköt kutistuivat. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin niin ilmakehässä kuin maassa ja valtamerissäkin.
Vuoden 2019 mittarit kertovat karua kieltään siitä, että ilmastonmuutos etenee vääjäämättä. Se tuntuu yhä useamman ihmisen arjessa, kun hirmumyrskyt, tulvat, kuivuus ja helteet riepottelevat maapalloa. Se tuntuu Suomessakin, kun sää muuttuu aiempaa epävakaisemmaksi ja etenkin talvet lämpenevät. Viime vuonna helleaallot ylsivät Suomeenkin, ja Helsingissä rikottiin kaikkien aikojen lämpöennätys.
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n tuoreen State of the Global Climate -raportin mukaan vuosi 2019 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Viime vuotta lämpimämpi oli vain vuosi 2016, jolloin maailman lämpötiloja kuumensi poikkeuksellisen voimakas El Niño -ilmiö.
Maailmanlaajuisen lämpenemisen trendi on selvä: Vuodet 2015–2019 olivat mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta, vuodet 2010–2019 olivat puolestaan mittaushistorian lämpimin vuosikymmen. Jokainen vuosikymmen 1980-luvulta alkaen on ollut lämpimämpi kuin mikään aiempi vuosikymmen.
Kaiken kaikkiaan maapallo on lämmennyt 1,1 astetta esiteollisesta ajasta eli nopeammin kuin aikaisemmin on ennakoitu.
”Raportin viesti on selvä. Se kertoo siitä, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet polkevat paikallaan. Ne eivät ole edenneet millään tavalla”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen. ”Toimia pitäisi tehostaa, eikä ihan vähänkään.”
Ilmastoa lämmittävän hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli ennätyksellisen suuri, 407,8 miljoonasosaa, vuonna 2018. Alustavat tiedot vuodesta 2019 kertovat, että kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat entisestään.
Samaan aikaan ilmastonmuutoksen näkyvät vaikutukset ovat kiihtyneet: valtameret jatkavat lämpenemistään ja arktinen jääpeite vähenemistään, jäätiköt sulavat ennätysvauhtia ja merenpinta nousee.
Raportista selviää myös, että valtamerten pinta on noussut koko sen ajan, kun sitä on kartoitettu satelliiteilla vuodesta 1993 lähtien. Pinnan nousun vauhti on tuona aikana kiihtynyt. Vuonna 2019 merenpinnan globaali keskiarvo oli ennätyksellisen korkealla.
”Suurin syy valtamerten pinnan nousun kiihtymiseen ovat Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden sulaminen”, Laaksonen kertoo.
Grönlannin jäätikön massa hupenee. Vuosien 2002–2016 aikana Grönlannin massasta katosi vuosittain noin 260 gigatonnia. Vuonna 2019 massan kato oli 329 gigatonnia eli reippaasti keskiarvoa suurempi määrä.
Raportti vahvistaa tiedon myös arktisen merijään pitkään jatkuneesta vähenemisestä. Syyskuussa 2019 mitattu merijään laajuus oli mittaushistorian kolmanneksi pienin.
Ilmaston lämpeneminen lisää ennen kaikkea sään ja siihen liittyvien ilmiöiden ennakoimattomuutta. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat ja kuivuuskaudet, ovatkin lisääntyneet.
Vuonna 2019 koettiin lukuisia lämpöaaltoja.
Australiassa vuosi alkoi ja päättyi äärimmäisen kuumana. Vuoden aikana mitattiin maan mittaushistorian seitsemän lämpimintä päivää. Vuorokauden korkein keskilämpötila, 41,9 astetta, mitattiin 18. joulukuuta. Ennätyslämmin ja ennätyskuiva vuosi johtivat katastrofaalisiin metsäpaloihin, joita pidetään voimakkaana indikaattorina ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Euroopassa koettiin lämpöaallot kesä- ja heinäkuussa. Ennätyksellisen korkeita lämpötiloja mitattiin esimerkiksi Ranskassa (46,0 astetta), Saksassa (42,6 astetta) ja Belgiassa (41,8 astetta).
Heinäkuun lämpöaalto ulottui myös Suomeen, ja lämpöennätyksiä rikottiin useilla havaintoasemilla. Kuukauden ylin lämpötila, 33,7 astetta, mitattiin 28. heinäkuuta Porvoon Emäsalossa. Samana päivänä rikottiin myös Suomen pisimpään toimineen havaintoaseman, Helsingin Kaisaniemen, lämpöennätys, kun lämpötila nousi 33,2 asteeseen.
Suomessa lämpeneminen on ollut nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin, sillä arktinen alue lämpenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden. Suomessa lämpeneminen on ollut nopeampaa. Suomen ilmasto on lämmennyt yli kaksi astetta 1800-luvun puolivälistä lähtien.
Vaikka helleaallot tuntuvat Suomessakin, suurin muutos näkyy talvissa. Helleaallot puolestaan ovat entistä rankempia silloin, kun niitä tulee.
”Lapissa on yhä kunnon talvet, mutta sielläkin talvet ovat lyhentyneet. Etelä-Suomessa talvet ovat lyhentyneet huomattavasti ja säätilat vaihtelevat hyvin paljon talviaikaan, mikä on huomattu tänäkin talvena”, Laaksonen kertoo.
Lue lisää: Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – mitä lähiviikkoina tapahtuu?
”Tällaiset talvet yleistyvät. Jos lunta tulee, se ei pysy maassa kauaa, koska lämpötilat sahaavat nollan molemmin puolin.”
Kaiken kaikkiaan talvisateisuus lisääntyy. Etelässä sateet tulevat vetenä, Lapissa lumena. Laasosen mukaan myös Lapin ennätyslumet ovat merkki ilmastonmuutoksesta.
Tärkein toimi suunnan kääntämiseksi on Laaksosen mukaan hiilidioksipäästöjen saaminen alas.
”Päästöt pitää saada loppumaan. Energiantuotanto pitää saada päästöttömäksi. Fossiilisten poltto on kaikkein tärkein, siitä pitäisi päästä eroon”, Laaksonen sanoo.
Tänä talvena Suomi on ollut mustavalkoinen: Etelä-Suomessa lunta ei ole, mutta Lappi on ennätysluminen. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
