Pakko­avioliittoja tunnistetaan Suomessa yhä enemmän – olisiko liiton mitätöinti tai kumoaminen avio­eroa parempi vaihto­ehto? - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Ihmisoikeudet

Pakko­avioliittoja tunnistetaan Suomessa yhä enemmän – olisiko liiton mitätöinti tai kumoaminen avio­eroa parempi vaihto­ehto?

Oikeusministeriö miettii, voitaisiinko pakkoavioliitto purkaa muutenkin kuin avioerolla. Liiton kumoaminen ja mitätöiminen saavat kannatusta mutta myös epäilyjä.

Lokakuussa 2017 HS haastatteli ”Annaa”, jonka tuttavapiiriin kuulunut mies oli painostanut avioliittoon saadakseen oleskeluluvan. Juuri 18 vuotta täyttänyt Anna yritti mitätöidä avioliiton, mutta tuomioistuimet hylkäsivät hakemuksen. Anna otti avioeron. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Julkaistu: 17.3. 2:00, Päivitetty 17.3. 6:32

Suomessa kasvanut nuori nainen viedään ulkomaille ja pakotetaan avioliittoon isän sukulaisen kanssa. Avioliiton tarkoituksena on saada miehelle oleskelulupa Suomeen.

Puolen vuoden päästä nainen onnistuu palaamaan Suomeen ilman miestään. Hän haluaisi mitätöidä avioliiton, koska hän ei ollut siihen vapaaehtoisesti suostunut.

Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Suomen lain mukaan naisella on vain yksi mahdollisuus, avioero.

Naiselle olisi suuri henkinen merkitys, että pakkoavioliitto mitätöitäisiin.

”Mitätöinnin mahdollistamalla valtio tunnustaisi, että avioliittoon pakotetun kohdalla on tapahtunut vääryys ja että hänen perus- ja ihmisoikeuksiaan on loukattu”, naista tukenut Monika-Naiset liitto painottaa lausunnossaan oikeusministeriölle.

Liiton mielestä lakiin pitäisi lisätä mahdollisuus kumota tai mitätöidä vasten tahtoa solmittu avioliitto.

Monika-Naiset liiton kuvaama tapaus on vain yksi esimerkki pakkoavioliitosta. Viranomaisten tietoon tulleiden tapausten määrä on kasvanut. Vuosittain tunnistetaan jopa kymmeniä tapauksia, joissa toinen puoliso tai jopa molemmat on pakotettu avioliittoon.

Viime vuonna ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin 52 uhria pakkoavioliiton takia. Määrä oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.

Uhreista 20 oli joutunut pakkoavioliittoon Suomessa tai niin, että ulkomailla solmittu liitto oli jatkunut Suomessa.

”Suomessa pakkoavioliittoja tunnistetaan erityisesti tilanteissa, joissa viranomaisten on täytynyt puuttua perheessä tapahtuvaan lähisuhde- väkivaltaan. Alisteisessa asemassa olevan puolison tilanne on alkanut selvitä turvakodissa, josta otetaan yhteyttä auttamisjärjestelmään”, kerrotaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän vuosiraportissa.

Uhreista 32 oli pakotettu avioliittoon kotimaassaan, mutta he olivat päässeet pakenemaan liitostaan toiseen valtioon. Useimmat avioliitot olivat alkaneet uhrin ollessa vielä lapsi.

Määrän kasvaessa myös lainsäädäntöön mietitään muutoksia. Pitäisikö pakkoavioliitto päättää avioerolla, kuten mikä tahansa muu avioliitto, vai voisiko sen mitätöidä tai kumota?

Oikeusministeriö on hahmotellut arviomuistiossaan kolme ratkaisuvaihtoehtoa.

Ensimmäinen olisi avioliiton mitätöiminen. Silloin katsottaisiin, ettei avioliittoa ole koskaan ollutkaan.

Toinen vaihtoehto olisi avioero ilman normaalia kuuden kuukauden harkinta-aikaa.

Kolmas vaihtoehto olisi avioliiton kumoaminen. Sen vaikutukset olisivat muutoin samat kuin avioerossa, mutta puolisoiden siviilisääty palautuisi samaksi kuin se oli ennen pakkoavioliittoa.

Kaikissa vaihtoehdoissa on omat hyvät ja huonot puolensa, eivätkä lausunnonantajat ole yksimielisiä siitä, mikä niistä olisi paras.

Valtaosa lausunnon antajista kannattaa, että lakiin lisättäisiin säännös avioliiton kumoamisesta. Moni toivoo, että sille vaihtoehtona olisi myös avioliiton mitätöinti.

Tätä toivoo esimerkiksi Monika-Naiset liitto. Se muistuttaa, että avioliittoon pakotettu osapuoli ei automaattisesti ole taloudellisesti heikommassa asemassa.

Monika-Naiset kertoo tapauksesta, jossa kotimaassaan varakas, vanhempiensa huomattavan omaisuuden perinyt nainen oli pakotettu avioliittoon. Avioliiton kumoaminen ei antaisi taloudellista suojaa naiselle, koska miehelle jäisi oikeus yhteiseen omaisuuteen samalla tavalla kuin avioerossa, Monika-Naiset huomauttaa.

Sen sijaan avioliiton mitätöinti suojaisi naisen omaisuutta.

Yhdistys kertoo, että siltä hakee vuosittain 20–30 naista apua pakkoavioliittotilanteeseensa.

”Merkittävä osa tietoomme tulevista pakkoavioliittotapauksista on sellaisia, jotka on solmittu hyväksikäyttötarkoituksessa.”

YK:n yhteydessä toimiva kriminaalipoliittinen instituutti Heuni törmäsi pakkoavioliittoihin selvittäessään lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ihmiskauppaa. Niitä oli kolmea muotoa.

Ensinnäkin Suomesta lähetettiin tyttöjä naitettaviksi ulkomaille. Toisekseen jotkut miehet hakivat ulkomailta alaikäisen vaimon. Kolmas tyyppitapaus oli Suomeen tuleva pariskunta, joista toinen oli pakotettu avioliittoon ennen maahan tuloa.

Heuni, samoin kuin monet muut, huomauttavat, että monissa kulttuureissa avioeroon liittyy voimakas häpeäleima, stigma. Tämän takia laissa pitäisi olla myös mahdollisuus joko kumota tai mitätöidä avioliitto.

Monen mielestä parasta olisi, jos uhri saisi itse valita, mikä avioliiton purkamisen muoto sopii hänen tilanteeseensa.

Osassa lausunnoista kuitenkin ihmetellään lainmuutostarvetta.

Esimerkiksi Väestöliiton mielestä siviilisääty ei ole Suomessa niin merkityksellinen tekijä, että yksilön aseman tai maineen suojeleminen vaatisi lainmuutosta.

”Eri kulttuuri-, uskonto- tai kieliyhteisöjen kohdistaman, siviilisäätyyn liittyvän paineen ei tule saada suomalaisessa yhteiskunnassa sellaista painoarvoa, joka on suomalaisen arvomaailman vastainen.”

Myös yliopistomaailmasta tulee suuria epäilyksiä lainmuutoshankkeelle.

Perhe- ja perintöoikeuden emeritusprofessori Markku Helin Turun yliopistosta ihmettelee koko hanketta. Muistiossa ei kuvailla, mitä epäkohtia nykyisessä tilanteessa on.

”Hanke näyttää siten käynnistyneen muista kuin käytännön syistä”, Helin toteaa.

Painetta onkin tullut kansainvälisistä sopimuksista. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta eli niin sanottu Istanbulin sopimus edellyttää, että pakottamalla solmittu avioliitto voidaan mitätöidä, kumota tai purkaa aiheuttamatta uhreille kohtuutonta taloudellista tai hallinnollista taakkaa.

Sopimuksen valvontaelin Grevio suositteli Suomelle syyskuussa 2019 säännöstä pakkoavioliittojen kumoamisesta. Grevion mukaan tavoite on varmistaa, ettei naisten tai tyttöjen tarvitse kantaa siviilisäätyynsä liittyviä seurauksia, kun he vapautuvat vastoin vapaata tahtoa solmitusta avioliitosta.

Emeritusprofessori Helinin mukaan Istanbulin sopimus ei kuitenkaan vaadi muuta kuin sen, että pakottamalla solmittu avioliitto voidaan aina purkaa aiheuttamatta uhrille kohtuutonta taakkaa. Avioeroa koskeva sääntely täyttää nämä vaatimukset, Helin toteaa.

Hänen mielestään ehdotus merkitsisi vanhojen aikojen paluuta.

”Se toisi takaisin syyllisyyteen perustuvat pika-avioerot, joista lainsäädännössä luovuttiin yli 30 vuotta sitten.”

Vaikka avioliittoa ei olisi solmittu moitteettomasti, Helinin mielestä olisi parempi katsoa eteenpäin kuin kaivella menneitä.

Helin ei myöskään pidä perusteltuna, että lainsäätäjä osallistuu puolisoiden elämänhistorian peittelyyn poistamalla väestökirjanpidosta viittaukset avioliittoon.

Perheoikeuden tutkijatohtori Sanna Mustasaari Helsingin yliopistosta ei usko muutosten parantavan uhrin asemaa ja poistavan avioeroon liittyvää leimaa. Leimaavaa on se, että henkilö – käytännössä nainen – on ollut seksuaalisessa suhteessa, hän painottaa.

”Tästä näkökulmasta ei ole merkityksellistä, onko avioliitto juridisesti päättynyt eroon vai kumoamiseen.”

Itse asiassa uudet säännökset voisivat Mustasaaren mukaan aiheuttaa uhrille ongelmia, kun hän asioi jonkin toisen maan viranomaisen kanssa.

”Vapautuisiko esimerkiksi Suomessa asuva iranilaistaustainen vaimo velvollisuudesta esittää aviomiehen antama matkustuslupa tällaisessa tilanteessa, jossa hänen avioliittonsa on kumottu, vai onko riskinä, etteivät iranilaiset viranomaiset tunnusta avioliiton päättymistä kumoamismenettelyssä?” Mustasaari kysyy.

”Tai onko esimerkiksi mahdollista, että jos henkilöllä on lapsia mutta ei merkintää avioliitosta, hän voisi matkustaessaan joutua ongelmiin tai jopa pidätetyksi?”

Hallitus aikoo selvittää pakkoavioliittojen erillisen kriminalisoimisen – Oikeusministeri Henriksson: ”Kyse traagisista ihmiskohtaloista”

Veli pakotti Sara Mohammadin aseella uhaten naimisiin, nyt tämä neuvoo Ruotsista käsin Suomea: ”Rasismi­korttia ei pidä hyväksyä”

Puolen vuoden kiristämisen ja ahdistelun jälkeen Anna antoi periksi – näin Suomesta oleskelulupaa havitellut mies pakotti nuoren tytön avioliittoon