Suomi on eristänyt vanhuksensa. Hallitus kertoi maanantaina, että yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa karanteenia vastaavia olosuhteita.
Velvoite ei koske kansanedustajia, valtiojohtoa eikä kunnallisia luottamushenkilöitä.
Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhän mukaan toimintaohje jättää paljon avoimia kysymyksiä. Hän kiinnittää huomiota sanoihin ”velvoite” ja ”mahdollisuuksien mukaan”.
Marja Jylhä
”Arvelen, että tässä on nyt katsottu sitä, millä lailla iän tiedetään nostavan koronavirustartunnan vaikeusastetta. Johonkin on vedettävä raja”, Jylhä sanoo.
Tähän astisten kokemusten perusteella iäkkäillä ihmisillä on korkeampi riski saada koronaviruksesta vakava tautimuoto.
Tästä kertovat esimerkiksi Italian terveysministeriön julkaisemat luvut koronavirukseen liittyvistä kuolemista ikäryhmittäin. Tilastojen valossa erityisesti yli 70-vuotiaat ja useita perussairauksia sairastavat henkilöt näyttävät menehtyvän muita useammin koronavirukseen.
Lue lisää: Italia julkaisi tilastot koronavirukseen kuolleista – luvut näyttävät, ketkä kuuluvat riskiryhmään
Suomessa on Euroopan nopeimmin vanheneva väestö, mikä merkitsee laajaa koronavirustartunnan riskiryhmää. Yli 70-vuotiaiden joukko on suuri: Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopussa Suomessa oli yli 840 000 yli 70-vuotiasta ja sitä vanhempaa ihmistä.
Marja Jylhän mukaan kontakteista erossa pysyminen pitää sisällään myös sen, ettei ihminen voisi mennä esimerkiksi kaupan kassajonoon.
”Mutta ei kaikilla ole varaa kaupan kuljetuspalveluihin. Eikä kaikilla ole nettiä”, Jylhä sanoo.
66-vuotiaan Jylhän mielestä nyt tarvitaan yhä enemmän yhteydenpitoa yli 70-vuotiaisiin ihmisiin.
”Ihan olennainen asia on se, että kotihoito toimii”, hän saoo. ”Ja sitä tärkeämmäksi tulee nyt yhteydenpito läheisiä kohtaan. Tukeminen ja yhteydenpito. Nyt jos koskaan se on tärkeää.”
Geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne sulattelee hallituksen toimintaohjetta. Hän on itse vasta täyttänyt 70 vuotta, joten ohje koskee myös häntä.
Jaakko Valvanne
Valvanne tulkitsee ohjetta kirjaimellisesti. Se tarkoittavan karanteenia vastaavia olosuhteita myös itsensä kaltaisille hyväkuntoisille 70 vuotta täyttäneille.
”Sehän on aika hurja ajatus, ettei voisi tavata yhtään ketään. Hämmennyksissä tässä ollaan”, Valvanne sanoo.
”Kyllä tämä on yksin asuvien kannalta iso kysymys, että miten päivittäinen elämä turvataan ja miten minimoidaan tartuntatilanteet.”
Vaikka velvoite aiheuttaa hankalia tilanteita, Valvanteen mielestä ohjetta kannattaa pyrkiä noudattamaan mahdollisimman tiukasti. Hän pitää hyvänä, että hallitus on tehnyt selkeän päätöksen suojatakseen ikäihmisiä tartunnalta.
”Nyt se on meistä jokaisesta yksilöstä kiinni, että me sitä mahdollisimman pitkälle toteutamme”, hän sanoo.
”Nyt ei ole kansalaistottelemattomuuden aika vaan on tottelevaisuuden aika. Tämä koskee meitä jokaista.”
Valvanne toteaa, että hänen omassa perheessään 69-vuotias vaimo saa nyt hoitaa ruokaostokset. Pariskunta voi ajaa autolla yhdessä kaupalle, mutta vain vaimo menee kauppaan.
Valvanne huomauttaa, että toimintaohjeessa on helpottava kohta ”mahdollisuuksien mukaan”. Hänen mielestään se pitää sisällään ajatuksen, ettei kaupassa käynti ole kategorisesti poissuljettu.
”Eli jos on pakko lähteä asioimaan, voi sen tehdä. Tällöin kannattaa miettiä, miten minimoi oman tartunnan saamisen riskin”, Valvanne sanoo.
”Eli asioi mahdollisimman hiljaiseen aikaan, pitää riittävää etäisyyttä muihin ihmisiin, käyttää hanskoja tai kertakäyttöhansikkaita, kun koskee ostoskärryyn tai muihin kohteisiin. Pesee kädet kotiin päästyään, käyttää käsidesiä.”
Jaakko Valvanteen mukaan moni yksin asuva yli 70-vuotias ja yli 70-vuotiaat pariskunnat voivat tarvita nyt apua muun muassa ruokaostosten hoidossa.
Hänen mukaansa nyt kaivataan yhteisöllisyyttä ja luovia tilanteiden ratkaisuja. Voivatko omaiset ja läheiset auttaa. Voiko kauppa järjestää kotiin kuljetuspalvelua. Voiko seurakunnan diakoniatyö tai naapurusto auttaa.
”Nyt sitä yhteisöllisyyttä tarvitaan. Että mietittäisiin kerrostalo-, kortteli- tai paikkakuntakohtaisesti, että miten täällä voisimme auttaa. Taloyhtiökin voisi miettiä, että onko meidän talossamme joku, joka uhkaa jäädä yhteisöllisyyden ulkopuolelle, ja joka ei vielä ole kotihoidon piirissä. Niitä on vaikka kuinka paljon.”
Valvanne huomauttaa, että jokainen tarvitsee kontakteja myös oman hyvinvointinsa kannalta. Hän huomauttaa, että siihen on nykyään hyvät teknologiset mahdollisuudet. Yhteyttä voi ja kannattaa nyt pitää puhelimen tai videopuheluiden välityksellä.
”Tehdään kuten on nähty, miten maailmalla on jo tehty. Esimerkiksi vanha ihminen on yhteydessä hoivakodissa olevaan puolisoonsa niin, että menee ikkunan ulkopuolelle ja soittaa kännykällä. Puhutaan suljetun ikkunan läpi ja ollaan kontaktissa. Tällä tavalla voidaan tulla aika lähelle, vaikka pidetään etäisyys”, Valvanne sanoo.
Hän kehottaa jokaista yli 70-vuotiasta pitämään myös huolta oman elämän sisällöstä. Rajoitusten takia ei kannata mennä kauppaan eikä kahvilaan, mutta silti ei tarvitse lukkiutua kotiin. Ulkona voi käydä ilman tartuntariskiä lisääviä ihmiskontakteja.
”Paljon voi tehdä. Voi mennä ulos liikkumaan eikä tarvitse olla neljän seinän sisällä. Kumppanin ja koiran kanssa voi mennä ulos. Lukemista, äänikirjoja”, hän luettelee.
”Konsertteja lähetetään yhä enemmän verkon kautta. Voi löytää paljon elämän sisältöä, kun tarttuu näihin nykyajan mahdollisuuksiin. Ei tämän tarvitse olla ikävystyttävää eikä lamaannuttavaa.”
