Miten hoitajat ja lääkärit riittävät, kun koronapotilaita tulee enemmän sairaalahoitoon? HS selvitti viisi keinoa - Kotimaa | HS.fi

Miten hoitajat ja lääkärit riittävät, kun koronapotilaita tulee enemmän sairaalahoitoon? HS selvitti viisi keinoa

Koronaviruksen aiheuttaman taudin levitessä sairaalat joutuvat etsimään lisää hoitajia ja lääkäreitä erityisesti tehohoitoon. Mistä osaajia löydetään?

Ihmiset jonottivat tiistaina Laakson terveysasemalle, jonne on keskitetty Helsingin koronatartuntojen käsittely. Sateen sattuessa jonottaminen onnistuu myös teltassa.

18.3.2020 2:00 | Päivitetty 18.3.2020 6:14

Ruuhkaa neuvontapuhelimessa. Jonoa koronaterveysasemalle. Kiireettömiä aikoja peruttu.

Jo nyt koronavirus on aiheuttanut kuormitusta terveydenhuoltoon, mutta viruksen levitessä paineet vain kasvavat.

Hallituksen julkaiseman ennusteen mukaan vaikeimmassa tapauksessa koronavirustartunnan saisi 60 prosenttia väestöstä ja sairaalahoitoa tarvitsisi koko epidemian ajan 13 000–32 000 ihmistä. Heistä tehohoitoa tarvitsevia olisi noin 3 000–8 000.

Suomessa raskaassa tehohoidossa on noin 300 potilaspaikkaa. Määrää voidaan kuitenkin kasvattaa esimerkiksi tiloja muuntelemalla huomattavasti, arvioiden mukaan noin tuhanteen.

Tilojen tai laitteiden lukumäärä ei silti kerro koko kuvaa: kriittisempää on se, riittääkö hoitajia ja lääkäreitä.

Suomen terveydenhuolto aikoo selviytyä koronaviruksesta ajamalla nyt alas ei-kiireellistä toimintaa ja lisäämällä resursseja tehohoitoon. Hallituksen toimet tähtäävät siihen, että epidemian huippu loivenee ja lääkärit sekä hoitajat pysyvät terveinä.

”Pohjois-Italiassa toimet olivat erilaisia kuin meillä, ja siksi se on kaaoksessa”, sanoo osastopäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

”Näyttäisi siltä, että meille ei tule samanlaista ryntäystä ja pystymme selviämään tehohoidosta.”

Lisähenkilöstöä tarvitaan kuitenkin koko ajan enemmän. Kuntatyönantajien neuvottelupäällikön Henrika Nybondas-Kankaan mukaan tarve lisääntyy vuorokausi vuorokaudelta, kun ihmisiä jää karanteeniin ja sairauslomille.

”Pelkästään Husissa on jo kymmeniä karanteenissa”, hän sanoo.

Ongelmia aiheuttaa se, että hiljattain on pidetty talvilomia. Esimerkiksi kymmenen hengen leikkaustiimissä on todennäköistä, että joku tiimistä on ollut ulkomailla ja joutunut siksi karanteeniin.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit riittävät toistaiseksi hoitamaan tämänhetkistä koronavirustilannetta.

Suunnitelmia resurssien turvaamiseksi tehdään parhaillaan.

Haasteena on se, että epidemiasta huolimatta erikoissairaanhoidossa on pystyttävä turvaamaan muunkin kuin koronaviruksesta johtuvan akuuttihoidon toiminta.

”Sen takia on mahdollista, että syntyy resurssikapeikkoja, jos ihmisiä sairastuu”, Tuominen sanoo.

Mistä osaavaa hoitohenkilökuntaa saadaan henkilöstöresurssien loppuessa? Kuinka kapasiteettia voidaan nostaa? HS listasi viisi keinoa.

Työtehtävästä toiseen

Helpoin keino vastata resurssien tarpeeseen on siirtää terveydenhuollon henkilöstöä tehtävästä toiseen: kiireettömästä hoidosta kiireelliseen.

Näin on jo toimittu esimerkiksi Helsingissä. Helsingin kaupunki on ajanut kiireetöntä hoitoa alas ja siirtänyt henkilökuntaa Laakson koronaterveysasemalle ja pian myös Malmille.

Sairaaloissa perutaan Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mukaan nyt esimerkiksi tyrä-, tekonivel- ja sappikivileikkauksia. Päivystystapaukset ja kiireelliset leikkaukset, kuten umpilisäke-, keisarin- ja syöpäleikkaukset hoidetaan, mutta muuten erikoissairaanhoidon resurssit keskitetään hankaliin koronavirustapauksiin.

Tehtävien siirrossa on kuitenkin huomioitava henkilöstön ammattitaito: lääkärit ja hoitajat eivät pysty vaihtamaan tehtäviään noin vain.

”En minä pystyisi yleis- ja hallintolääkärinä tehopotilasta hoitamaan”, Myllymäki havainnollistaa.

Tehohoidon tarpeen kasvusta selviytyminen vaatii henkilökunnan lisäkoulutuksia. STM:n Sillanaukeen mukaan niitä on alkamassa eri sairaanhoitopiireissä.

Jos tilanne kriisiytyy, tehohoitoon koulutetuista sairaanhoitajista saattaa muodostua pullonkaula, arvioi Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

”Nykyään ajatellaan, että hoitohenkilöstöä voi siirrellä paikasta toiseen, mikä on aika hankala yhtälö. Erikoissairaanhoidossa tarvitaan erikoisosaamista ja pitkää perehdytystä.”

Ammattikorkeakouluissa ei ole Hahtelan mukaan ollut anestesia- ja tehohoidon koulutusta, vaan tehtäviin on perehdytetty työpaikoilla. Hengityskoneiden käyttöön pitää saada nopeasti koulutuksia, Hahtela sanoo.

”Ei ole olemassa reserviä, joka voisi tuosta vaan hypätä erikoisosaamista vaativaan yksikköön.”

Husissa on toimitusjohtaja Tuomisen mukaan valmistauduttu siihen, että tehohoidon kaltaisissa olosuhteissa työtään tekeviä siirretään tehohoitoon, kun leikkaukset vähenevät. Näitä henkilöitä ovat Tuomisen mukaan leikkaussalihoitajat ja anestesialääkärit.

”Minulla on hyvä luottamus siihen, että pystymme tämän järjestämään, mutta totta kai se tarkoittaa sitä, että poiketaan aika paljon meidän arkirutiineista.”

Keikkatyöläiset ja uudet rekrytoinnit

Tavallisia keinoja saada terveydenhuoltoon lisää resursseja ovat resurssi- ja sijaispankit, sanoo Nybondas-Kangas Kuntatyönantajilta.

Ongelma kuitenkin on se, ettei ulkopuolista työvoimaa ole juuri tarjolla.

”Ymmärrettävästi ihmisten halukkuus keikkailla ei ole suurinta mahdollista. Työntekijöiden kysyntä on normaalilla tasolla, mutta tarjonta on laskenut”, sanoo työsuhteita muiden muassa sairaanhoitajille välittävän henkilöstöyhtiö Seuren toimitusjohtaja Anna Sivula.

Henkilöstön riittävyyteen voi tulla pulmia myös siksi, että maat sulkevat rajojaan, eivätkä esimerkiksi Suomessa töissä olevat virolaiset lääkärit pääse enää Suomeen.

Hoitohenkilökunta pois lomilta ja vapailta

Yksi keino lisätä henkilökuntaa on kutsua esimerkiksi opinto- ja vuorotteluvapailla ja lomilla olevia terveydenhuollon ammattilaisia takaisin töihin.

Hallitus kertoi maanantaina, että kriittisen henkilöstön osalta voidaan poiketa työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia velvoitetaan tulemaan tarpeen mukaan töihin.

Työvelvoite helpottaa henkilöstön saatavuutta, STM:n Sillanaukee sanoo.

”Se tarkoittaa, että voidaan tehdä erilaisia ratkaisuja työaikojen suhteen. Kaikilla ei heti pala lomat, mutta on tärkeää, että tarvittaessa henkilöstöä on käytössä.”

Sillanaukeen mukaan on myös mahdollista, että hoitohenkilökunnan irtisanoutumisaikoja pidennetään.

Opiskelijat ja eläkeläiset

Terveydenhuollon resursseja voidaan kasvattaa myös ottamalla töihin alan opiskelijoita ja eläkeläisiä – ammattioikeuksien ja -taidon rajoissa.

”Eläköityneet hoitajat ja lääkärit ovat myös resurssi tähän kriisiin”, Nybondas-Kangas arvioi.

Eläkeläiset ovat kuitenkin ikänsä puolesta koronaviruksen riskiryhmää, joten heitä ei tule käyttää koronapotilaiden hoitamiseen. Hallitus on velvoittanut yli 70-vuotiaita pysymään karanteenia vastaavissa olosuhteissa. Ensisijaisesti katse kääntyykin opiskelijoihin.

Lääkäriopiskelijoita kannustetaan osallistumaan talkoisiin, jos tarvetta on, kertoo heitä edustavan Suomen Medisiinariliiton puheenjohtaja Riku Metsälä.

”Loppuvaiheen opiskelijat, joilla on lääkärin oikeudet, voisivat keventää taakkaa, joka päivystykseen tulee”, Metsälä sanoo.

Kyseeseen tulisivat 5. ja 6. vuosikurssin opiskelijat, joita on yhteensä noin 1 200.

Toistaiseksi opiskelijoita ei ole Metsälän mukaan houkuteltu vielä koronatilanteen takia laajemmin töihin muutoin kuin vastaamaan neuvontaa antavaan ”koronapuhelimeen”.

Yliopistojen kurssit pyörivät etäluentoina, joten opinnot menevät Metsälän mukaan monilla työnteon edelle lääkärioikeuksien saamiseksi.

Yksityisiltä julkiseen

Valmiuslain puitteissa viranomaiset voivat ottaa käyttöönsä tarpeen mukaan yksityisen sektorin kapasiteettia.

Yksityisen sektorin kapasiteetin käyttöönotto voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että yksityisellä terveysasemilla työskenteleviä siirretään sairaaloihin töihin. Mahdollista on myösesimerkiksi se, että muiden kuin koronapotilaiden hoitoa siirretään yksityisille terveysasemille.

Koronapotilaiden tehohoidossa tarvittavista lääkäreistä lähes kaikki kuitenkin ovat jo julkisella puolella, Lääkäriliiton Myllymäki sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat