Suomen vankilat varautuvat mellakoihin – koronavirus vähentää huumeiden saatavuutta ja vankien tapaamisia - Kotimaa | HS.fi

Suomen vankilat varautuvat mellakoihin – koronavirus vähentää huumeiden saatavuutta ja vankien tapaamisia

Turvallisuusjohtaja Ari Juuti pitää koronaviruksen leviämistä vankiloihin suurempana uhkana kuin mellakoita, mutta rikosseuraamuslaitos on varautunut myös niihin. Juuti uskoo vankien kuitenkin ymmärtävän, että poikkeukselliset rajoitukset ovat nyt kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Muita vankeja suljetuimpiin oloihin joutuneet vangit hajottivat Riihimäen vankilassa kahdella osastolla selleistä kaiken irtaimiston vuonna 2005. Rikosseuraamuslaitoksen uumoilemat mellakat olisivat silti täysin poikkeuksellisia Suomen vankiloissa.

18.3.2020 9:13 | Päivitetty 18.3.2020 10:33

Rikosseuraamuslaitos (Rise) on varautunut vankien pinnan kiristymiseen koronaviruksen aiheuttamien poikkeustoimien takia.

Rise on ohjeistanut vankiloita muun muassa mahdollisuuksien mukaan vähentämään erilaisia vankien tapaamisia ja kontakteja ulkomaailmaan, jotta koronavirus ei pääse leviämään hallitsemattomasti vankiloissa.

Tapaamiset läheisten kanssa ovat vangeille aina tärkeitä. Myös huumeiden määrät vankiloissa romahtavat uusien rajoitusten takia väistämättä ja ennestään korkeat hinnat nousevat yhä, kun vankiloiden ja ulkomaailman välinen liikenne vähenee.

Lue lisää: Koronavirus iskee myös Suomen huumeliigoihin: Hinnat nousevat, salakuljetus vaikeutuu ja huumeiden määrä vähenee

Turvallisuusjohtaja Ari Juuti Risestä sanoo, että pahimmissa skenaariossa koronaan varautuminen voi aiheuttaa vankiloissa levottomuuksia.

”Kyllähän vangeillakin voi tulla sietokyky jossain vaiheessa vastaan. Huumeiden puuttumisen, hinnan kasvamisen tai näiden tapaamisten päättymisten tai vähenemisen kautta voi tulla painetta mellakoihin. Se on yksi skenaario. Mutta vankiloissa on kyllä varautumissuunnitelmat”, Juuti sanoo.

Juuti pitää mellakoita epätodennäköisinä, vaikka Rikosseuraamuslaitoksessa on niihin varauduttu. Syynä tähän on se, että rajoitukset on suunniteltu vankien, henkilökunnan ja muiden yhteiseksi hyväksi.

”Kun kyse on ulkopuolisesta viruksesta voisi kuvitella, että se [rajoittaminen] on hyvin ymmärrettävää. Siihen eivät pysty vaikuttamaan vangit, henkilökunta tai kukaan muukaan. Mutta kyllä me varaudumme kaikkeen, mikä on vain mahdollista.”

Lue tuoreilla tiedoilla päivittyvä juttu koronaviruksesta: Suomi heräsi tänään poikkeusoloihin, maailmanlaajuisesti todettuja koronatartuntoja jo lähes 200 000

Toistaiseksi tilanne vankiloissa on rauhallinen, eikä vangeissa ole todettu yhtään koronavirustapausta. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen henkilöstössä puolestaan on todettu koronavirustartunta.

Helsingin ja Vantaan vankiloissa oli yhä tiistaina joitain testituloksia varmistumatta.

Juutin mukaan hän ei ole perillä jokaisen vankilan toimista, mutta ainakin pahimmalla koronavirusalueella etelässä vankilat ovat jo lisänneet rajoituksia. Esimerkiksi viranomais- ja muut asiamiestapaamiset sekä kuljetukset oikeudenkäynteihin kuitenkin jatkuvat.

Tämä juttu selittää, miksi sosiaalinen eristäminen on tärkeää viruksen leviämisen estämisessä.

Miksi emme saa tavata toisiamme?

Vankiloissa koronavirusta on Juutin mukaan sitä helpompi ehkäistä, mitä suljetummasta laitoksesta on kyse.

”Kyllä uskon, että sitä voidaan hyvin rajoittaa suljetuissa vankiloissa, jotka ovat hyvin osastoituja ja vangit eivät ole hirveän paljon toistensa kanssa tekemisissä. Avolaitoksessa se on varmasti vaikeaa. Meillä on isojakin avolaitoksia. Suomenlinnassa on sata vankia.”

Suljetuissa vankiloissakin on silti paikkoja, joissa liikkuu paljon vankeja – tosin ei samaan aikaan.

”Esimerkiksi liikuntasalit ovat tällaisia paikkoja, mutta kaikki vangit eivät tietysti ole niissä yhtaikaa. Onhan spekuloitu sitä, kuinka kauan tämä virus säilyy esimerkiksi jonkun esineen pinnalla. Onhan sekin yksi vaihtoehto [saada tartunta], jos useampi kymmenen vankia käsittelee vaikka jotain koripalloa tai muuta palloa. Kuinka kauan se säilyy siinä? En osaa sanoa.”

Vankiloiden rajoitusten aiheuttamat mellakat olisivat poikkeuksellisia, koska tällaisia ei ole Suomen vankiloissa viime vuosina nähty.

Poikkeuksena tosin on vuoden 2005 vankilakapina Riihimäen vankilassa. Tuolloin osa vangeista oli siirretty muita osastoja rajoitetuimmille turvaosastoille. Toinen kahdesta osastosta toimii yhä muita osastoja suljetumpana varmuusosastona.

Syksyllä 2005 vangit hajottivat selleistä näiltä osastoilta patterinputkia myöten kaiken irtaimiston, koska pitivät itseensä kohdistuneita rajoituksia laittomina. Vankilan johto puolestaan piti osastojen rajoituksia perusteltuina.

Riihimäen vankila joutui avaamaan toisen osastoista vuonna 2018, koska eduskunnan oikeusasiamies puuttui oloihin. Jo aiemmin Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea oli puuttunut vankilan oloihin.

Koronan tapauksessa syy rajoituksille on kuitenkin aivan erilainen ja kyseessä ovat väliaikaiset toimet. Vangit voivat ymmärtää tämän syyn paremmin kuin vankilakapinaan johtaneissa rajoituksissa.

Muutoksia koronavirus aiheuttaa nyt luonnollisesti myös vanginvartijoiden koulutuksiin.

Johtaja Hannu Kiehelä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta kertoo, että perusopetuksesta mahdollisimman suuri osa annetaan toistaiseksi verkko-opetuksena. Esimerkiksi voimankäytön koulutusta puolestaan lykätään eteenpäin, koska sitä ei voi tehdä etäopetuksen avulla.

Peruskoulutuksessa on 48 henkilöä. Täydennyskoulutusta on puolestaan siirretty syksylle.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat