Suomen poikkeus­toimet kestävät huhtikuun 13. päivään saakka: Mihin kesto perustuu ja jatkuuko poikkeus­tila kuukauden kuluttua? - Kotimaa | HS.fi

Suomen poikkeus­toimet kestävät huhtikuun 13. päivään saakka: Mihin kesto perustuu ja jatkuuko poikkeus­tila kuukauden kuluttua?

Poikkeuksellisilla toimilla on tarkoitus hidastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin leviämistä. Mihin rajoitustoimien kesto perustuu?

Helsingin Kalasatamassa asuva Jorma Majanen kävi keskiviikkona metrolla ostoksilla Hakaniemessä ja suojasi matkalla kasvonsa hengityssuojaimella.­

19.3.2020 2:00 | Päivitetty 19.3.2020 6:20

Maanantaina pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus kertoi linjauksista, joilla on tarkoitus hillitä koronaviruksen leviämistä. Liuta poikkeuksellisia ja jokaisen suomalaisen arkeen vaikuttavia toimia on astunut voimaan. Koulutilat ovat kiinni, ja esimerkiksi julkisia kokoontumisia on rajoitettu kymmeneen henkilöön.

”Linjaukset ovat voimassa 13.4.2020 saakka, eli 13.4.2020 saakka”, Marin painotti tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Mutta miksi juuri huhtikuun 13. päivään saakka? Mihin linjauksien kesto perustuu?

”Kesto on valtioneuvoston kokonaisarvio, joka on tehty sosiaali- ja terveysasiantuntijatiedon pohjalta, seuraten arvioitua tilanteen kehitystä Suomessa ja kansainvälisesti”, vastaa pääministeri Marinin valtiosihteeri Mikko Koskinen viestissään.

Toisin sanoin valtioneuvosto katsoo, että näillä runsaan kolmen viikon pituisilla linjauksilla pystytään toistaiseksi suojelemaan riskiryhmiä ja hidastamaan koronaviruksen aiheuttaman taudin leviämistä.

Rajoitustoimien kestosta päättäminen on vaikeaa tasapainottelua. Niiden lopettaminen liian aikaisin voi uhata ihmisten terveyttä ja kuormittaa terveydenhuoltoa. Samalla erilaisilla rajoitustoimilla on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia laajalle yhteiskuntaan, etenkin talouteen, ja niiden tarpeeton pitkittäminen voi tulla kalliiksi.

Maanantaina kerrottujen linjausten keston taustalla on käytännön syitä, arvioi Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti. Esimerkiksi alle kahdessa viikossa ei pystytä vielä näkemään, millaisia vaikutuksia rajoitustoimilla on epidemian leviämiseen.

Ylipäänsä epidemian kulusta on nyt vaikeaa saada tarkkaa kuvaa, sillä tartuntojen määrä on huomattavasti suurempi kuin luku varmistetuista tautitapauksista. Todettuja tartuntoja oli keskiviikkona THL:n mukaan 359. Arvioiden mukaan todellisten tartuntojen määrä on noin 10–30-kertainen.

Nuorti pitää linjausten kestoa tällä hetkellä järkevänä.

”Koska nämä toimenpiteet on pystytty tekemään näin suuressa mittakaavassa ja näin varhain, on odotettavissa, että niillä on vaikutusta epidemian huipun madaltamisessa.”

Linjauksien viimeinen voimassaolopäivä osuu toiselle pääsiäispäivälle, maanantaille. Sekin voi olla tarkkaan harkittua, sillä monilla on varmasti ollut suunnitelmia matkustamiselle ja yhteen kerääntymiselle juuri pääsiäisen aikaan.

Mikäli epidemia laajenee tai tilanne pysyy kutakuinkin nykyisenä, on hyvin mahdollista, että linjauksien voimassaoloa päätetään jatkaa. Se tarkoittaisi sitä, että koulutilat pysyisivät suljettuina ja esimerkiksi ulkomaille matkustaminen kiellettynä.

Leviämisen estämiseen tähtäävien toimien jatko riippuu pitkälti epidemian kulusta: Purevatko nykytoimet? Kuinka nopeasti ja laajalle virus leviää?

Epidemian etenemisestä on julkaistu erilaisia ennusteita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaiseman mallinnuksen mukaan ihmisten rajoitustoimenpiteillä pystytään huomattavasti hidastamaan koronaviruksen leviämistä. Jos kaikkien ihmisten kontaktit toisiinsa vähenisivät 20 prosenttia ja lisäksi 5–15-vuotiaiden kontaktit vähenisivät 50 prosentilla, epidemian leviäminen hidastuisi ja se kestäisi mallinnuksen mukaan noin puoli vuotta.

Epidemiahuipun arvioidaan saapuvan noin parin kuukauden päästä riippuen siitä, miten rajoituksia noudatetaan.

THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo, ettei malli suoraan heijasta kaikkia niitä rajoitustoimia, joita nyt on tehty. Leino sanoo, että jos kaikki nyt ilmoitetut toimet huomioidaan, on epidemian kesto todennäköisesti pidempi kuin mallissa oletetut 188 päivää.

”Ei ole selvää vastausta siihen, miten pitkään rajoituksia tulee pitää voimassa. Kesto riippuu tietenkin siitä, miten hyvin ihmiset rajoitteita noudattavat. On olemassa erilaisia keinoja selvitä viruksen kanssa.”

Leinon mukaan yksi esitetty toimintalinja on, että rajoitustoimia pidetään voimassa, ja kun epidemiahuippu alkaa laskea, niitä voidaan taas höllentää. Ja taas kiristää, jos epidemia alkaa levitä.

”Nämä ovat nyt voimassa kuukauden. Meillä on aikaa nähdä, mitä muualla tapahtuu ja tehdä lisää malleja.”

Epidemia jatkuu, kunnes riittävän iso osa väestöstä saa siihen immuniteetin, Leino sanoo.

”On kuuma tutkimuskysymys, miten epidemian kanssa parhaiten selviää. Mutta tässä vaiheessa tehdyt ratkaisut ovat oikein hyviä. Tärkeintä on, että emme sairastu tähän kaikki kerralla.”

Rajoitustoimenpiteiden jatkoa arvioidaan Nuortin mukaan epidemian levinneisyyden ja terveydenhuollon kantokyvyn sekä sen pohjalta, miten koronaviruspandemia maailmalla kehittyy.

”Seurataan niitä ihan samoja asioita kuin nytkin ja pyritään pysymään mukana kilpajuoksussa tämän viruksen kanssa.”

Nuorti kuitenkin muistuttaa, ettei kenelläkään ole kristallipalloa koronaviruksen etenemisestä. Ennustaminen on jo viikon päähän vaikeaa, ja mitä pidemmälle katsotaan, sitä enemmän epävarmuuksia tulee vastaan, hän sanoo.

Päätöksiä pitää siis arvioida ja tehdä senhetkisen tilanteen mukaan. Tätä on korostanut myös valtioneuvosto.

Osa maanantaina ilmoitetuista linjauksista nojaa tartuntatautilakiin ja osa taas on enemmän kehotusluonteisia, kuten suositus tarpeettoman yleisillä paikoilla tapahtuvan oleilun välttämisestä. Osa taas pohjaa valmiuslakiin, jota Suomen hallitus ei ole ottanut koskaan aikaisemmin rauhan aikana käyttöön.

”Valtuuslain mukaiset käyttöönottoasetukset ovat aina määräaikaisia. Niitä pidennetään tarvittaessa samoin asetuksella”, kirjoittaa oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen sähköpostitse.

Käytännössä kyse on siitä, että mikäli valmiuslain mukaisia käyttöönottoasetuksia halutaan pitkittää, on ne vietävä ensin eduskunnan hyväksyttäväksi. Käyttöönottoasetus voi olla voimassa korkeintaan puoli vuotta kerrallaan.

Niin kauan kuin maanantaina valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhdessä toteamat poikkeusolot jatkuvat, käyttöönottoasetusten jatkamiselle voidaan hakea vaikka useammankin kerran lupaa eduskunnalta.

”Mikäli tilannekuva tartuntataudin osalta pysyy samana tai muuttuu pahemmaksi, voidaan olettaa, että käyttöönottoasetusten voimassaoloa jatketaan”, arvioi Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.

Tämä johtuu siitä, että perustuslakivaliokunta on nyt hyväksynyt pelisäännöt käyttöönottoasetuksille.

”Perustuslakivaliokunta lähtökohtaisesti lähtee omista aiemmista tulkinnoistaan”, Rautiainen sanoo.

Suositusten kaltaisia linjauksia voidaan vapaasti jatkaa. Tartuntatautilakiin nojalla tehtyjä linjauksia taas pystytään pitkittämään kuukaudeksi kerrallaan tehtävillä päätöksillä niin kauan laajan tartunnan vaara on olemassa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat