Suomi lisää korona­viruksen testaus­kapasiteettia, mutta ei ota testeihin lievä­oireisia: ”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta”, sanoo THL:n Mika Salminen - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Suomi lisää korona­viruksen testaus­kapasiteettia, mutta ei ota testeihin lievä­oireisia: ”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta”, sanoo THL:n Mika Salminen

Koronavirustesteihin on ollut Suomessa ruuhkaa, vaikka testauskriteerit ovat tiukat. ”Testi ei ole hoitokeino”, sanoo THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen.

Ylähengitystieoireista kärsiviä potilaita hoidetaan Helsingissä torstaista alkaen vain Malmin ja Laakson koronaterveysasemilla. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Julkaistu: 19.3. 20:29

Suomessa tehtiin keskiviikkona yhteensä 1 100 koronavirustestiä.

Suomen kriteerien mukaisesti suurin osa testatuista oli joko riskiryhmiin kuuluvia, vaikeasti sairaita tai terveydenhuollon henkilökuntaa. Kriteerit on suunniteltu niin, että ”rajallinen kapasiteetti” saadaan suunnattua tärkeimmille ryhmille, painotti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen torstaina hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Enimmillään testejä pystytään tekemään noin 1 500 päivässä, kahdeksassa laboratoriossa.

”Testejä ei tehdä päivässä niin montaa kuin mahdollista, vaan tarpeen mukaan”, Salminen sanoi.

Tähänkään ei aina ylletä. Helsingin Sanomien tietojen mukaan toistaiseksi edes kaikkia karanteeniin ohjattuja terveydenhuollon työntekijöitä ei ole testattu. Torstaina sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) totesi, että testaaminen on joillakin alueilla ruuhkautunut.

”Testauskapasiteettia pyritään lisäämään, mutta ensisijaisesti on turvattava valmius hoitoon”, Pekonen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Samalla yhä useammalta taholta korostetaan, että laaja testaus on rajoitustoimien ohella avain epidemiahallintaan. Näin sanoo esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO.

HS:n haastattelussa myös saksalainen virologi Alexander Kekulé kehotti Suomea aloittamaan heti laajan testauksen.

Lue lisää: Vain hätäjarru ja onni pelastavat muun Euroopan Italian kohtalolta, sanoo saksalaisvirologi

Suomen hallitus lupasi tällä viikolla lisärahaa testikapasiteetin nostamiseksi.

”Haluamme, että meillä on tietoa siitä, kuinka epidemia kulkee Suomessa”, perusteli pääministeri Sanna Marin (sd) tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Mistä sitten johtuu, ettei testejä pystytä tekemään nykyistä enempää?

Pullonkauloja on useita, THL:n Salminen toteaa HS:lle.

Suomessa, niin kuin maailmalla muutenkin, käytetään pääasiassa WHO:n yhteistyökumppaneineen kehittämiä testejä, mutta muitakin kaupallisia testimateriaaleja ja laitteistoja on tulossa markkinoille, Salminen kertoo. Ongelma ei kuitenkaan ole niinkään testimateriaalien saatavuus, vaan niiden käyttö.

”Tämä WHO:n kehittämä testi vaatii paljon käsityötä. Yksi henkilö voi tehdä niitä vain tietyn määrän päivässä”, Salminen sanoo.

Tätä henkilöstöä voidaan Salmisen mukaan lisätä, vaikkakin se vaatii kouluttamista. Toinen merkittävä pullonkaula on kuitenkin koronavirustestin vaatimien näytteiden ottaminen.

”Ne ovat hengitystienäytteitä, joiden käsittely on työlästä. Näytteet pitää myös kuljettaa lähimpään laboratorioon, joka pystyy analysoimaan ne.”

Kaikkia näitä ongelmia ratkotaan nyt vauhdilla. Mutta kun kapasiteettiongelmat vihdoin helpottavat, pääsevätkö nuoret ja lieväoireisetkin testeihin?

Eivät pääse, Salminen vastaa ykskantaan.

Suomi ei aio siirtyä laajamittaiseen testaukseen. Vaikka testejä jäisi yli, kriteerien ulkopuolisia henkilöitä ei testata. Testikapasiteetin lisäämisellä vain varmistetaan, että sairaalahoitoa tarvitsevat ja terveydenhuollon henkilökunta voidaan aina tarvittaessa testata.

”Testi ei ole hoitokeino”, Salminen sanoo.

”On täysin ymmärrettävää, että ihmisillä on huoli omasta terveydestä. Panokset pitää kuitenkin panna sinne, missä ne ovat vaikuttavia, ei sinne, missä on huolta. Ne, jotka voivat sairastaa kotona, eivät hyödy testauksesta.”

Lieväoireisten testaaminen toisi myös mukanaan uusia resurssiongelmia, Salminen sanoo.

”Testaus vaatii samoja suojavarusteita, joista on jo pulaa maailmalla, ja osin samaa henkilökuntaa kuin varsinainen hoitotyö.”

Terveyspalveluyritys Mehiläisen koronaviruksen drive-in-testausasema Espoossa 18. maaliskuuta 2020. Mehiläinen on aloittanut koronavirustestit sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille yhdessä THL:n kanssa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Laajaa testausta on käytetty erityisesti Etelä-Koreassa, ja maa on saanut kansainvälisesti paljon kiitosta toimistaan epidemian pysäyttämiseksi. Miksi sama strategia ei toimisi Suomessa?

”Sanon ihan suoraan, että tällainen malli ei ole sovellettavissa Pohjoismaissa”, Salminen sanoo.

Muissa Pohjoismaissa linja on Salmisen mukaan sama kuin Suomessa.

Salmisen mukaan laajamittainen testaus auttaa tilanteessa, jossa on vielä toivoa tautiketjujen rajaamisesta. Etelä-Koreassa siihen esimerkiksi lähdettiin, koska oletettiin, että tauti oli levinnyt lähinnä tiettyyn uskonlahkoon, johon se voitaisiin vielä jotenkin rajata.

Salmisen mukaan rajaamisessa ei ole Etelä-Koreassa täysin onnistuttu, ja nykyisessä pandemiatilanteessa samoista keinoista olisi Suomessa vielä selvästi vähemmän hyötyä. Tällä hetkellä tartuntojen kokonaismäärää Suomessa ei voida kuin arvioida, mutta THL:n mukaan sairastuneita voi olla 20–30 kertaa enemmän kuin testein vahvistettuja tautitapauksia.

”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta testaamisessa. Emme saa sitä tautia enää kokonaan maailmasta pois. Jos joku näin väittää, ei ymmärrä pandemioita.”

Suomen strategia tähtää epidemian pysäyttämisen sijaan sen hidastamiseen, siis ”madaltamaan käyrää”. Silloin yhteiskunta selviää tartuntojen huipun yli, ja taudin jo sairastanut väestö alkaa toimia suojana mahdollisen uuden aallon iskiessä.

Lue lisää: ”Matalan käyrän” kuvio kertoo, miksi koronavirusepidemiaa on välttämätöntä rajoittaa alusta alkaen

”Se on paljon parempi vaihtoehto kuin se, että laitetaan nyt yhteiskunta totaaliseen stoppiin, koska silloin epidemia tulee uudestaan”, Salminen selittää.

Hän arvioi, että epidemia todennäköisesti palaa esimerkiksi Kiinaan sen jälkeen, kun voimakkaat liikkumisrajoitukset poistetaan.

”On hyvin vaikea uskoa, ettei epidemia koskaan sinne palaisi. Onko tarkoituksenmukaista, että maailma on ikuisesti kiinni?”