”Tunnelma on levoton, hyvin levoton.”
Näin kuvailee ilmapiiriä työpaikallaan eräs uusimaalainen sairaanhoitaja.
Hän on yksi niistä terveydenhuollon ammattilaisista, jotka tekevät töitä koronavirusepidemian eturintamassa.
Millaista siellä on?
Kysyimme tätä kymmeneltä eri puolilla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (Hus) työskentelevältä sairaanhoitajalta ja lääkäriltä.
Tähän mennessä koronavirustartuntoja on todettu eniten juuri Uudellamaalla. Suomessa lukumäärä on 626, joista 378 Husin alueella. Kun epidemia leviää, paine sairaaloissa kasvaa entisestään. Tiedustelimme, onko tilanteeseen varauduttu riittävästi.
Haastatellut esiintyvät jutussa nimettöminä asian arkaluonteisuuden vuoksi. Myöskään heidän työpaikkojaan ei kerrota. Tiedotusvälineitä ei ole päästetty Husin sairaaloihin vierailukiellon takia.
”Ei tämä niin hienosti ole mennyt kuin lehdistä lukee”, sanoo eräs hoitaja.
Haastatellut kertovat epäselvistä, sekavista ja alati muuttuvista ohjeista, hämmennystä herättäneistä linjauksista ja suojavarusteiden niukkuudesta. Huolia on. Osa pohtii, tulevatko varautumista koskevat päätökset liian myöhään.
Mutta on niitäkin, jotka pitävät nykyisiä käytäntöjä riittävinä. He kertovat suhtautuvansa epidemiaan ja sen hoitoon rauhallisin ja luottavaisin mielin.
Kaikki uskovat, että epidemian hoidosta selvitään.
Suojavarusteista on jo hetkittäin pulaa
Koronaviruspotilaiden kohtaamisessa tarvittavien suojavarusteiden ja muiden tarvikkeiden riittävyys huolettaa, muutamat haastateltavat kertovat. Husin sairaaloissa pestään jo kertakäyttöiseksi tarkoitettuja, kasvoja suojaavia visiireitä.
Myös käsihuuhdepulloja, pumppuja ja korkkeja kerätään pesuun.
”Viime viikonloppuna oli tilanne, että hengitysmaskit olivat loppuneet ja tavaroita oli metsästetty eri varastoista”, Husin sairaalan päivystyksessä työskentelevä sairaanhoitaja kertoo. Lopulta maskeja löytyi kriisivarastosta.
”Yksi päivä yövuoroon tullessa sanottiin, että kaikki varusteet ovat ihan lopussa. Oli epäselvää, mistä niitä saadaan lisää. Niitä tuli sitten pikatoimituksena”, toinen sairaalan päivystyksessä työskentelevä sairaanhoitaja kertoo.
Husin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan suojavarusteiden tilanne ei ole näin huono. Hän kuvaa sitä kohtalaiseksi.
Mäkijärven mukaan sosiaali- ja terveysministeriöstä kysyttiin Husilta, onko lisätarvikkeille tarvetta viikonlopuksi. Husista todettiin, että niitä on riittävästi.
”Kyllähän se niin on, että kun toimintayksiköitä on Husillakin toista tuhatta, niin tilanne vähän vaihtelee. Olemme pyrkineet tasaamaan materiaalia niin, että siellä missä tarve on suurin, sitä on myös enemmän.”
Mäkijärven mukaan ohjeistus kertakäyttöisten suojavarusteiden ja desinfiointipullojen pesemisestä on tehty ministeriön ja muiden sairaanhoitopiirien kanssa.
Koronaviruspotilaiden testaamisessa suojautumiseen tarvitaan hengityssuojain, visiiri, maski, silmäsuojus, pitkähihainen essu ja käsineet. Testaamisessa on kaksi hoitajaa.
”En ole laskenut, kuinka paljon niitä työvuoron aikana kuluu. Kymmeniä”, päivystyksessä työskentelevä sairaanhoitaja kertoo.
”On alkanut selvitä, että olemme jossain vaiheessa ongelmissa tavaran saannin kanssa. Nyt rakennetaan jonkinlaista katastrofivarastoa”, leikkaussalissa työskentelevä sairaanhoitaja kertoo.
Hän uskoo, että tarvikkeista tulee vielä mustasukkaisuutta eri osastojen kesken.
”Meillä on jo piilossa täynnä olevia pumppupulloja käsihuuhdetta.”
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kokoaikaisen pääluottamusmiehen Päivi Törön mukaan työnantajan velvollisuus on tarjota riittävä suojavarustus silloin, kun hoidettavana on tartunnan saanut.
”Huoli on kantautunut, ja koetaan, että niistä on ollut puutetta”, Törö sanoo.
Myös testeissä tarvittavat muoviosat ovat alkaneet loppua Husista. Hus on pyytänyt siksi yliopistoilta ja alan yrityksiltä kiireesti apua.
”Kriisitilanteeseen nähden hoitajia on liian vähän”
Matalalla kynnyksellä otetut sairauslomat ja karanteenit näkyvät sairaaloissa jo paikoin henkilöstön puutteena. Näin arvioivat muutamat haastatellut.
Ne, jotka ovat töissä, joutuvat paikoin tekemään ylimääräisiä vuoroja ja ylitöitä.
”Whatsapp laulaa monta kertaa päivässä, että tulisiko joku vuoroon”, pienemmässä sairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja kertoo.
”Normaalistikin sairauslomat saattavat kaataa korttipakan. Kriisitilanteeseen nähden hoitajia on auttamattomasti liian vähän”, hän jatkaa.
Husin johto on korostanut, että toistaiseksi henkilökunta riittää, mutta järjestelyjä on tehty lisätarpeen varalle.
”Minulla on hyvä luottamus siihen, että pystymme tämän järjestämään. Mutta totta kai se tarkoittaa sitä, että poiketaan aika paljon arkirutiineista”, Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoi HS:lle viime viikolla.
Osastoilta kantautuu toisenlaisiakin näkemyksiä.
”Jos nyt ei olla lähelläkään epidemian huippua, suhtaudun epäilevästi henkilöstön riittävyyteen Suomessa”, eräs sairaanhoitaja sanoo.
Lisää henkilökuntaa aiotaan kouluttaa tehohoitoon, jonka tarpeen odotetaan lisääntyvän epidemian edetessä. Johtajaylilääkäri Mäkijärven mukaan koulutukset alkavat maanantaina.
Perjantaina Husin lääkäreistä ja hoitajista kahdeksan prosenttia oli poissa töistä. Tilanne on lähellä normaalitasoa, Mäkijärvi sanoo.
”Ei ole suurta henkilöstöpulaa tällä hetkellä koronan tai minkään muunkaan takia.”
Mehiläisen testausasemalla Espoossa aloitettiin koronavirustestit sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstölle 18. maaliskuuta.
Henkilökunnan testeihin pääsy on kangerrellut
Usealla Husin työntekijällä on todettu koronavirustartunta. Se herättää huolestuneisuutta, yksi haastateltavista kertoo.
Työntekijät pääsevät testeihin työterveyshuollon kautta, mutta se on ruuhkautunut. Puhelinpalvelusta on ollut hankala päästä läpi, ja jotkut haastateltavat kertovat jonottaneensa tunteja.
”On ollut huolta omasta terveydestä ja siitä, ettei muita tartuta. Jos on minkäänlainen epäily, niin sitä haluaa tietysti käydä keskustelun siitä, täyttääkö itse näytteenottokriteerit”, luottamusmies Törö sanoo.
Työterveyshuollon päivittäistä puhelinneuvontaa on viime viikolla pidennetty.
Vaikka henkilöstön testaamisen pitäisi olla etusijalla, osa kertoo, että tässä on ollut vaikeuksia epäselvien ohjeistusten takia. Testeihin on päässyt, kun on vaatinut sitä itse.
”Tämä on ollut hyvin sekavaa. Pomot eivät ole oikein tienneet, ketä lähdetään testaamaan”, pienen sairaalan sairaanhoitaja kertoo.
Yksi haastatelluista on ollut kollegan tartunnan takia kaksi viikkoa karanteenissa. Hän pääsi testeihin jonottamalla Helsingin kaupungin koronaviruspuhelimeen.
Eräs karanteenissa ollut lääkäri sen sijaan kertoo saaneensa kutsun testeihin. Hänellä ei ollut asian kanssa ongelmia.
Koronavirustesteissä on käynyt viime päivinä vajaat 200 Husin työntekijää päivässä, kertoo johtajaylilääkäri Mäkijärvi
”Näytteenotto on onnistunut joko samana päivänä tai seuraavana siitä, kun tarve on todettu. Vastauksia on saatu yhdessä tai kahdessa päivässä, mutta on käynyt ilmi tapauksia, joissa vastauksen saanti on kestänyt kauemmin.”
Eräs haastateltava kertoo kollegoista, jotka odottivat tuloksia lähes viikon.
Karanteeniaikoja ei noudateta
Useita HS:n haastattelemia huolettaa se, ettei Hus ole noudattanut hallituksen suositusta kahden viikon karanteenista ulkomailta paluun jälkeen.
HS uutisoi maaliskuun puolivälissä Husin muuttaneen ohjeistustaan niin, että ulkomailta palaava oireeton työntekijä voi mennä normaalisti työvuoroon.
Mäkijärvi perusteli tuolloin, että mikäli kotona olemista koskevaa ohjetta noudatettaisiin kirjaimellisesti, Husista ”loppuisivat päivystävät lääkärit ja hoitajat”.
Nyt Mäkijärvi kuitenkin kertoo, että karanteenissa ollaan kaksi viikkoa suosituksen mukaisesti. Noudattavatko kaikki Husin ulkomailta palanneet työntekijät siis 14 päivän karanteenia?
”Pääsääntöisesti”, Mäkijärvi vastaa.
Kaksi HS:n haastattelemaa oli palannut maaliskuussa ulkomailta töihin ilman karanteenia. Myös muista tapauksista kerrottiin.
HS uutisoi viime viikolla, että 25 Husin erikoistuvaa ortopedia joutui karanteeniin Levin opintomatkan jälkeen. Syynä oli yhden osallistujan koronavirustartunta.
Myös Uuden lastensairaalan henkilökuntaan kuuluvalla hoitajalla todettiin viime viikolla tartunta. Henkilökunnasta tartunnalle altistui 24, jotka asetettiin kotikaranteeniin.
Erään HS:n haastateltavan mukaan yksiköiden välillä on eroja: toisissa ollaan tiukkoja karanteeneista ja toisissa lepsuillaan. Husissa on noin 26 000 työntekijää ja lukuisia rakennuksia sekä yksiköitä.
Parin haastateltavan mukaan töihin on kehotettu tulemaan lievässä flunssassa. HS ei ole voinut vahvistaa, että näin on tapahtunut.
”Kun muualla sanotaan, että pysy kotona, terveydenhuoltoalalla sanotaan, että tule töihin ja käytä maskia”, eräs sairaanhoitaja sanoo.
Toinen sairaanhoitaja epäilee, että yksikön resurssit vaikuttavat siihen, miten ohjeita sairastumistapauksista tulkitaan.
Johtajaylilääkäri Mäkijärven mukaan ohje siitä, ettei oireisena saa tulla töihin, on ehdoton.
”Lähikontaktien välttäminen ei onnistu”
Useat haastateltavat kertovat, että vielä viime viikolla Meilahden sairaalan ruokalassa henkilökunta sai mennä työporukoiden kesken syömään, annostella itse ruokaa linjastolta, leikata leipää ja istua ”kuin sillit suolapurkissa”.
Mäkijärven mukaan torstaina joka toisesta pöydästä poistettiin tuolit.
”Siellä istuttiin selvästi kauempana eikä ollenkaan vastakkain. Osastollekin toimitetaan henkilökunnalle jo ruokaa. Maanantaina alkaa annosjakelu.”
Yhtä sairaanhoitajaa on myös ihmetyttänyt se, ettei henkilökunnan liikkumista osastojen välillä tai yleisissä tiloissa ”ole rajoitettu millään tavalla”.
Henkilöstön keskinäisten lähikontaktien rajaamisessa ei Husissa näytä ainakaan viime viikon alussa olleen yhtenäistä linjaa. Eräs haastateltava on saanut yli viikko sitten ohjeistuksen siitä, että syödä pitää omassa huoneessa eikä ruokalassa.
Lääkärin mukaan kontakteja on pyritty rajaamaan niinkin, että kokoukset pidetään etäyhteydellä.
Eräs sairaanhoitaja sen sijaan kertoo 30–40 hengen aamukokouksista. Niitä on kuitenkin pyritty pitämään avarissa tiloissa, kuten aulassa.
”Nythän samoissa tiloissa saisi olla alle kymmenen henkeä. Olemme pieni yksikkö, mutta olemme silti kaikki 20–30 ihmistä samassa kahvihuoneessa”, toinen sairaanhoitaja kertoo.
”Lähikontaktien välttäminen ei onnistu esimerkiksi hoitajakanslioissa, jotka ovat kooltaan ehkä kolme kertaa kaksi metriä”, kolmas sairaanhoitaja huomauttaa.
Onko esimerkiksi Meilahden sairaalassa tehty rajoituksia, jotta henkilöstö ei ravaisi eri osastojen välillä, johtajaylilääkäri Mäkijärvi?
”Ei siellä ovet lukossa ole. Mutta kyllä normaalityössäkin on niin, että jos liikutaan osastolta toiselle, ollaan potilaan asialla.”
Mäkijärvi ei usko, että liikkuminen on suuri riski.
”Kun tulee näitä osastoja, joissa on koronavirussairaita tai -epäilyjä, sinnehän sitten liikkumista rajoitetaan hyvin voimakkaasti. Siellä on ihan eri pelisäännöt.”
Hänen mukaansa tartunnan saaneita potilaita oli Husissa hoidossa lauantaina ”runsaat parisenkymmentä”. He ovat yksittäisissä huoneissa.
”Täytyy jaksaa painaa yli omien voimavarojen”
Monia sairaanhoitajia huolettaa hoitohenkilökunnan jaksaminen. Hoitoalan ahdinko ja sairaanhoitajien uupumus on herättänyt jo aiemmin keskustelua.
”On paljon puhetta siitä, että mitä sitten, kun olen ollut jo muutenkin pitkään poikki”, yksi sairaanhoitaja kertoo.
Potilasmäärien kasvaminen ja kollegojen sairastuminen kuormittaa. Työtä voi lisätä myös valmiuslain mukainen työvelvoite ja mahdollisuus poiketa lepoaikoja, ylityötä ja vuosilomaa koskevista säännöksistä.
”Selviämme akuutista, mutta tämä tulee näkymään jaksamisessa tosi dramaattisesti jatkossa. Nyt täytyy skarpata, että jaksamme painaa yli omien voimavarojemme, mutta ihmisiä tulee varmasti tippumaan sen jälkeen pitkille sairauslomille”, sama hoitaja sanoo.
Toistaiseksi Husissa ei ole valmiuslain nojalla tehty poikkeuksia lepoaikoihin, ylitöihin tai vuosilomiin. Mäkijärven mukaan ohjeistus on, että sovitun loman voi pitää, jos se katsotaan mahdolliseksi.
”Kyllähän tässä on näköpiirissä sellainen tilanne, että potilaita tulee lisää ja joudutaan lomia siirtämään.”
Miten jaksamisesta aiotaan pitää huolta?
”Tietysti tehdään kaikki niiden työolojen eteen”, Mäkijärvi vastaa.
Husin varautumista arvostelevatkin uskovat, että epidemiasta selvitään – tavalla tai toisella. He kuvailevat tunnelmia odottaviksi ja epätodellisiksi: on tyyntä myrskyn edellä.
”Kyllä me hoidamme tämän kaiken, siitä ei ole epäilystäkään”, eräs sairaanhoitaja sanoo.
Toinen sanoo, ettei koronavirus pelota häntä. Hän saattaa siirtyä hoitamaan tehohoitopotilaita koulutuksen saatuaan. Potilas ei hänen näkökulmastaan ole silloin ”sen kummempi”.
”Tulemme varmasti töihin viimeiseen asti. Kunnes tulee flunssaoireita, jotka poistavat rivistä.”
