Ruotsissa epidemia on pahemmassa vaiheessa, mutta miksi rajoitukset ovat löysempiä kuin Suomessa? - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Pakkotoimet

Ruotsissa epidemia on pahemmassa vaiheessa, mutta miksi rajoitukset ovat löysempiä kuin Suomessa?

Ruotsin viranomaiset eivät usko rajujen toimien auttavan.

Johannes Petrin koulun opettaja Elin Maria Örneskans auttoi oppilaitaan matematiikassa maanantaina Nackassa Tukholman lähistöllä. Kuva: Magnus Laupa

Julkaistu: 24.3. 2:00, Päivitetty 24.3. 10:57

Suomessa on totuttu vertailemaan omaa tilannetta länsinaapuriin, eikä koronaviruspandemia ole tässä poikkeus.

Ruotsi on hiukan isompana ja kansainvälisempänä naapurina ollut epidemian kannalta koko ajan Suomea edellä. Ruotsissa oli maanantaina vahvistettu yli 2 000 tartuntaa, joista kymmenet vaativat tehohoitoa. Kuolleita on 25.

Suomessa tartuntoja on 700, joista 13 on tehohoidossa. Yksi on kuollut.

”Vaikka ottaisi huomioon, ettei kaikkia tapauksia pystytä tunnistamaan, olemme Ruotsia selvästi perässä epidemian vaiheessa. Esimerkiksi sairaalat eivät ole kuormittuneet samalla tavalla”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen.

Siitä on Suomelle tavallaan hyötyä. ”Meille on pikkuisen etua siitä, että näemme, miten tilanne Ruotsissa etenee.”

Varotoimissa tilanne on täysin päinvastainen. Pidemmälle ehtineestä epidemiasta huolimatta Ruotsin hallitus ja viranomaiset eivät ole lähteneet rajoittamaan kansalaisten elämää yhtä voimakkaasti kuin muut Pohjoismaat.

”Varotoimissa Ruotsi on tullut perässä verrattuna meihin”, Salminen toteaa.

Ruotsissa esimerkiksi päiväkodit ja koulut ovat yhä normaalisti auki. Vain ylemmän asteen oppilaitoksissa on siirrytty etäopetukseen. Ruotsin Lapissa hiihtokeskukset jatkavat toimintaansa, eikä Ruotsi ole myöskään sulkenut rajojaan.

Kokoontumiset on rajoitettu alle 500 henkeen, ja kaupungeissa aiotaan ravintoloiden sulkemisen sijaan aikaistaa terassikautta, kertoo Yle.

Ruotsissa THL:ää vastaavan kansanterveysviranomaisen Folkhälsomyndighetenin pääjohtaja Johan Carlson yritti perustella naapurimaista poikkeavaa strategiaa perjantain tiedotustilaisuudessa.

”Meitä on kritisoitu liian heikoista toimista. Mielestämme olemme tehneet sopivia toimia suhteessa ihmisten terveyteen.”

Carlsonin mukaan peruskoulun ja päiväkotien sulkeminen olisi kyllä mahdollista lain kannalta mutta se ei ruotsalaisten asiantuntijoiden arvion mukaan erityisesti torjuisi epidemiaa.

”Koulujen sulkemisen vaikutus olisi nyt marginaalinen. Se ei ole nyt ajankohtaista.”

Taustalla on ajatus, että kun yhteiskunnan normaalia toimintaa häiritään voimakkailla pakkotoimilla, ne voivat aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Näin käy esimerkiksi silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät eivät pääse töihin koulujen sulkemisen takia.

Inge Bergseth osti itselleen ja 92-vuotiaalle ystävälleen Åkelle take away -lounasta lähiravintolasta Tukholmassa maanantaina. Kuva: Magnus Laupa

Samankaltaisia haitallisia sivuvaikutuksia voi olla monia muitakin, ja pahimmassa tapauksessa varotoimet vievät ojasta allikkoon.

”Pitää tajuta, että on paljon muitakin sairaita, jotka tarvitsevat apua. Ruotsissa kuolee noin 90 000 ihmistä vuodessa. Jos hoito päästetään huonommaksi, luku kasvaisi merkittävästi.”

Suomen tilanne ja ennuste ovat Mika Salmisen mukaan periaatteessa samat kuin Ruotsin, mutta niistä on tehty erilaiset johtopäätökset.

Suomessa koulut suljettiin ja tapaamiset rajoitettiin alle kymmeneen henkeen jo viime viikolla. Maanantaina pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi Suomen hallituksen valmistelevan lisäksi liikkumisrajoituksia ja ravintoloiden sulkemista.

Salmisen mukaan Suomi on joidenkin näkökulmien mukaan ottanut turvatoimia käyttöön jopa nopeammin kuin muut Pohjoismaat.

”Ajallisesti Tanska otti Pohjoismaista ensimmäisenä käyttöön monia rajoituksia, mutta epidemiologisesti katsottuna Suomi on nyt ottanut rajoituskeinoja käyttöön vielä aikaisemmassa vaiheessa.”

Vasta myöhemmin selviää, kumpi strategia on kannattavampi.

Eroista huolimatta Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteistä. Maiden kannattaakin yrittää tehdä yhteistyötä, Salminen sanoo.

Itse koronavirus on ajoittaisia mutaatioita lukuun ottamatta sama joka maassa, mutta jokainen yhteiskunta vaikuttaa sen käytökseen ja leviämiseen omalla tavallaan. Siksi Ruotsi voi opettaa Suomelle paljon sellaista, mitä Italia ei voi.

”Torjuntatoimia vertaillessa tärkein asia on, että yhteiskunnat ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat samantyyppisiä”, Salminen sanoo.

Esimerkiksi Saksa on Suomea kulttuurisesti lähellä, mutta siellä on käytössä toisentyyppinen sairausvakuutusjärjestelmä. Koulujen sulkeminen taas vaikuttaa yhteiskuntaan eri tavalla sen mukaan, käyvätkö äidit töissä ja asuvatko isovanhemmat muun perheen kanssa.

”Koulujen sulkeminen voi olla helpompi päätös niissä maissa, joissa on yleensäkin aikuinen kotona.”

Niin Suomessa kuin Ruotsissakin epidemia on keskittynyt suuriin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Maaseudulla ja erityisesti Lapissa on laajoja alueita, joille koronavirus ei ole tiettävästi ehtinyt rantautua lainkaan.

Folkhälsomyndighetenin epidemiologin Anders Tegnellin mukaan on etu, jos epidemia ei etene yhtä nopeasti kaikkialla.

”Silloin pystymme siirtämään resursseja paikasta toiseen”, hän totesi Dagens Nyheterin mukaan.

Tähän tähdätään myös Suomessa, kun uusmaalaisia patistetaan pysymään kotikuntansa alueella, poissa pikkupaikkakunnilla tai Lapissa sijaitsevilta lomamökeiltä.

Ihmiset paistattelivat auringossa kahvilan terassilla maanantaina Tukholman Södermalmilla. Kuva: Magnus Laupa

Ruotsia ja Suomea yhdistää myös eräs paljon keskustelua aiheuttanut päätös: molempien maiden viranomaiset ovat suorasanaisesti kritisoineet Maailman terveysjärjestön WHO:n suositusta laajoista koronatesteistä.

Ruotsissa on testattu koronavirusta väkilukuun suhteutettuna jonkin verran enemmän kuin Suomessa, mutta pääosin samalla logiikalla. Mitä pidemmälle epidemia leviää, sitä tarkemmin testaaminen rajoitetaan niihin, joiden testaamisesta on hoidon kannalta hyötyä: vakavasti sairaisiin ja terveydenhuollon henkilökuntaan.

”Ruotsissa Anders Tegnell on avoimesti sanonut, että he [Ruotsin viranomaiset] eivät usko WHO:n strategiaan”, Salminen sanoo.

Ei usko Salminenkaan.

”WHO:ssa on pidetty yllättävän pitkään kiinni siitä viestistä, että tämä voidaan pysäyttää. Kaiken sen tiedon perusteella, joka epidemiologeilla on aiemmasta, laaja testaaminen on vain väliaikainen ratkaisu. Siihen liittyy hirveitä riskejä.”

Riskeihin kuuluu Salmisen mukaan se, että rajallisesta määrästä terveydenhoitohenkilökuntaa kiinnitetään suuri joukko testaamiseen ja samalla heidät asetetaan alttiiksi tartunnoille.

”Olisiko viisaampaa, että rahat laitetaan muuhun hoitoon?”

Oikaisu kello 10.55: Artikkelin pääkuvan kuvatekstissä oli aiemmin opettaja Elin Maria Örneskansin sukunimi virheellisessä muodossa.

HS-analyysi|Ilmiö nimeltä koronabileet pelästytti Saksassa – nyt vain kahden ihmisen tapaamiset on sallittu

Seuraa uutisia tästä aiheesta