Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt avata huoltovarmuusvarastot. Asiasta kertoi ministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee Ylen A-studiossa maanantaina.
”Tämä päivä on historiallinen päivä. Tämä määräys on annettu, ja sosiaali- ja terveysministeriön määräys tarvitaan siihen, että nämä huoltovarmuusvarastot aukeavat. Nyt ne rekat lähtevät liikkeelle”, Sillanaukee sanoi.
Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen liittyvä suunnittelu sekä operatiivinen toiminta.
Huoltovarmuuskeskus ei ole mikään yksittäinen huoltohalli täynnä lääkkeitä ja maskeja, vaan enemmänkin ympäri maata levittäytyvä pienten varastojen sarja.
Tärkeässä roolissa varastoinnissa ovat lääkkeiden maahantuojat, joilla on velvoite pitää tiettyjä tärkeitä lääkkeitä varastossa pahan päivän varalle.
Lisäksi valtion Huoltovarmuuskeskuksella on varmuusvarastoja, joissa on varastoituna tiettyjä terveydenhuollon tarvikkeita ja joitakin lääkkeitä.
”Varastot kohdistuvat tiettyihin tuotteisiin, joita poikkeusoloja varten on katsottu tarvittavan. Kaikista tavaroista varmuusvarastoja ei ole”, kertoi Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema HS:lle tiistaina.
Koronaviruksen vuoksi keskus on pyrkinyt täydentämään varastojaan ja hankkimaan lisää tavaraa siitä asti, kun tilanne alkoi pahentua.
”Ennakointi on tärkeää. Markkinat ovat kuitenkin olleet kiinni nyt, kun tilanne on ollut päällä”, Lounema sanoi.
Valoa on kuitenkin näkyvissä:
”Kiinan suunnasta on tullut signaaleja, että markkinat alkavat vapautua. Siellä on paljon kapasiteettia ja kulutus on vähentynyt.”
Varmuusvarastot sijaitsevat Louneman mukaan eri puolilla maata ja lähellä terveydenhuollon yksikköjä.
”Tavaran pitää olla lähellä paikkoja, joissa niitä käytetään, jotta ei tarvitse aloittaa pitkiä kuljetuksia. Tärkeintä on, että tavaraa on ajoissa siellä, missä sitä tarvitaan.”
Varastoista löytyy Louneman mukaan esimerkiksi merkittäviä määriä suu- ja nenäsuojaimia sekä muita keskeisiä ja elintärkeitä terveydenhuollon tarvikkeita.
Nyt jakeluun lähtevät hengityssuojaimet saadaan liikkeelle, kun sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut tarvittavan määrän ja tavarat on saatu pakattua.
Rekkajonoja ei ole odotettavissa, sillä itse jakelua Louneman mukaan tuskin huomaa.
Varastoitaviksi tavaroiksi Huoltovarmuuskeskus listaa esimerkiksi tuonninvaraiset, kertakäyttöiset injektioneulat ja -ruiskut, suonikanyylit, veren- ja nesteensiirtolaitteet, intubaatioputket, limaimukatetrit, virtsakatetrit, leikkaus- ja muut suojakäsineet, leikkausveitset, haavaimut, kirurgiset ommelaineet sekä myös kotimaisessa tuotannossa olevat sidonta-, haavanhoito- ja leikkaustekstiilit.
Influenssan komplikaatioiden hoitoon käytettäviä lääkkeitä kuuluu varastointivelvoitteen piiriin pitkä lista. Niihin sisältyy esimerkiksi erilaisia penisilliinejä.
Yleensä sairaaloiden velvoitevarastot vastaavat lääkeryhmästä riippuen muutaman kuukauden kulutusta vastaavaa määrää.
Ylijohtaja Sillanaukee kertoi A-studiossa, että sairaaloilla on ollut vaikeuksia hankkia suojaimia, sillä tuotteiden valmistajat haluavat keskitettyjä hankintoja.
”Se onnistuu nyt Huoltovarmuuskeskuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Tätä kautta me olemme nyt hankkimassa niitä ulkomailta. Olemme keskustelleet myös kotimaisten toimittajien kanssa, olisiko mahdollista alkaa tehdä niitä. Olemme tämän asian kanssa nyt turvallisin mielin, että näitä suojaimia nyt riittää.”
Sillanaukeen mukaan nyt tehdyllä ratkaisulla on tulossa helpotusta, kun suojavarusteita saadaan varastoista liikkeelle.
Huoltovarmuuskeskuksen juuret ulottuvat toimitusjohtaja Louneman mukaan 400 vuoden päähän kruunun viljamakasiineihin.
”Jo silloin varauduttiin siihen, että kansakunta joutuu vaikeisiin tilanteisiin. Siitä organisaatio on kehittynyt nykymuotoon, jossa materiaalinen varautuminen on vain yksi osa.”
Yhä isommassa osassa on Louneman mukaan kriittisen infrastruktuurin eli erilaisten teknisten järjestelmien toimivuuden varmistaminen.
Velvoitevarastointi koskee terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi elintarvike- ja energiahuoltoa. Öljyä on varastossa noin 90 päivän nettotuonnin edestä ja viljavarastoja löytyy eri puolilta maata.
Huoltovarmuustyö perustuu Louneman mukaan Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin kattavalle yhteistyölle.
Nykyinen Huoltovarmuuskeskus perustettiin 1. tammikuuta 1993. Sen toimitilat sijaitsevat Helsingin ydinkeskustassa Aleksanterinkadulla. Henkilöstöä on vajaa 50.
Täysin poikkeuksellista varastojen purkaminen ei Louneman mukaan ole, vaikka nyt on ensimmäinen kerta, kun varastoista otetaan terveydenhuollon tavaroita.
Aikaisemmin varastoista on otettu siemenviljaa ja öljytuotteita.
Kylvösiementen varastoja purettiin muun muassa vuonna 2018 maataloustuotannon turvaamiseksi. Siemenistä oli pula, koska edellisen kasvukauden sääolot olivat olleet poikkeuksellisen huonot.
Leipäviljaa, jota pääosa varastoissa olevasta viljasta on, ei ole tarvittu huoltovarmuutta turvaamaan.
Öljytuotteiden varastoja puolestaan purettiin Yhdysvaltain itärannikolla vuonna 2005 riehuneen hirmumyrsky Katriinan jälkeen. Myrsky lamautti öljyntuotantoa ja aiheutti polttoainepulan.