”Tässä on ollut aika äkkikäännös” – syntyvyys kasvoi alkuvuonna selvästi, ja koronakriisi saattaa johtaa uuteen vauvabuumiin - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Vauvakato

”Tässä on ollut aika äkkikäännös” – syntyvyys kasvoi alkuvuonna selvästi, ja koronakriisi saattaa johtaa uuteen vauvabuumiin

Syntyvyyden aallonpohjan arvellaan nyt olevan ohi. Myös koronavirus voi näkyä jo loppuvuoden syntyvyystilastoissa – tosin tutkimusprofessorit Mika Gissler ja Anna Rotkirch eivät ole yksimielisiä siitä, millainen vaikutus voisi olla.

Tänä vuonna helmikuun loppuun mennessä oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan syntynyt 7510 lasta. Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Julkaistu: 24.3. 13:17, Päivitetty 24.3. 17:16

Koko 2010-luvun jatkunut syntyvyyden väheneminen tasoittui vuodenvaihteessa, ja uusimpien lukujen perusteella voidaan puhua jo selvästä noususta.

Helmikuussa Suomessa syntyi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3 617 lasta. Se on 329 vauvaa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

”Näyttää siltä, että viime vuoden pohja on saavutettu ja nyt lasten lukumäärä alkaa nousta”, kommentoi tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

”Nyt ollaan [lähes] vuoden 2018 tasolla, joten tässä on ollut aika äkkikäännös.”

Myös Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch arvelee, että aallonpohja on nyt ohi.

”Vau, tosi hyvä”, hän huudahtaa spontaanisti kuullessaan helmikuun luvut.

”Ainakin suora syöksy on nyt selvästi loppunut. Se, miten paljon syntyvyys tasaantuu tai nousee seuraavien kymmenen vuoden aikana, jää nähtäväksi.”

Edellisen kerran saman mittaluokan muutos nähtiin vuoden 2015 marraskuussa, mutta se jäi yksittäiseksi tilastopiikiksi. Nyt vauvamäärä on kasvanut vuoden takaisesta jo kolmena peräkkäisenä kuukautena.

”Tietysti nyt on karkausvuosi, joten kolmasosa noususta johtuu siitä, että helmikuussa oli yksi päivä enemmän”, Gissler sanoo.

Tänä vuonna helmikuun loppuun mennessä oli syntynyt yhteensä 7 510 lasta. Alla olevasta grafiikasta voit katsoa, kuinka syntyneiden määrässä tapahtunut muutos suhteutuu kahden viime vuoden kehitykseen.

Helmikuussa syntyneet vauvat saivat alkunsa toukokuun 2019 tienoilla. Onko jollain yksittäisellä asialla tai tapahtumalla voinut olla vaikutusta asiaan?

”Viime kevään iso asia olivat varmaan vaalit, mutta luulen, että taloustilanne on vaikuttanut enemmän. Talous on mennyt parempaan suuntaan ja työllisyys kasvanut. Se on ehkä antanut enemmän suuntaa tulevaisuuteen”, Gissler arvelee.

Yleensä syntyvyys pienenee nousukaudella. Gisslerin mukaan tilanne voi nyt kuitenkin olla poikkeuksellinen, sillä 2010-luvun alkupuolella talous oli heikoilla harvinaisen pitkään.

Yksi mahdollinen selitys on siis se, että epävarmaan talouteen liittynyt lastensaannin lykkääminen on vasta nyt alkanut purkautua.

Rotkirchin mukaan yleinen yhteiskunnallinen ilmapiiri selittänee 2010-luvun syntyvyyslukuja enemmän kuin talous. Hänkin arvelee silti, että nyt lapsia saavat ne, jotka ovat aiemmin lykänneet perheen perustamista.

”Olisi kiinnostavaa nähdä, mitä ikäryhmiä luku koskee. Viime vuonna myös ennustin vähän leikilläni, että jääkiekon maailmanmestaruus voi näkyä helmikuun syntyvyysluvuissa”, hän kertoo.

Lue lisää: Vauvojen määrän jyrkkä pudotus kääntyi nousuun, ja professorin mukaan ”nokka on nyt veden yläpuolella”

Nyt meneillään oleva poikkeustilanne on kiinnostava ilmiö myös syntyvyyden näkökulmasta. Koronavirus on rajoittanut ihmisten liikkumista merkittävästi, ja kotioloissa vietetään aiempaa enemmän aikaa.

”Koronakriisi voi tuoda mukanaan myös vauvabuumin. Nyt ihmisillä on ainakin aikaa tehdä lapsia”, Gissler pohtii.

”Tätähän ei tiedetä vielä, mutta yleensä lapsimäärät ovat alkaneet kasvaa kriisien jälkeen.”

 ”Yleensä lapsimäärät ovat alkaneet kasvaa kriisien jälkeen.”

Rotkirchin näkemys on jossain määrin toinen.

”Kukaanhan ei tiedä varmasti, mutta koettu epävarmuus alentaa lapsilukutoiveita ja tällainen tilanne tuo nimenomaan epävarmuuden tunteita. Luulen, että päävaikutus tulee olemaan kielteinen”, hän pohtii.

”Niillä, joilla on puoliso ja jotka voivat tehdä etätyötä, on tietysti nyt paljon aikaa yhdessä. Toisaalta jos tämä tilanne pitkittyy, se hidastaa uusien parien muodostumista.”

Yleisesti ottaen isot kriisit näkyvät usein syntyvyysluvuissa.

Toisin kuin joissain muissa maissa, isot urheiluvoitot tai esimerkiksi vuoden 2006 euroviisuvoitto eivät yleensä ole Suomessa vaikuttaneet syntyneiden lasten määrään, Gissler kertoo. Suuret talous- ja muut kriisit ovat kuitenkin toinen asia.

Merkittävin esimerkki ovat sotien jälkeiset suuret ikäluokat, mutta Gisslerin mukaan syntyneiden määrässä näkyi kasvua myös 1990-luvun alun lamavuosina. Myös viimeisin syntyvyyskäyrien nousu ennen 2010-luvun pudotusta sijoittui osittain vuoden 2008 finanssikriisin jälkeiselle ajalle.

Rotkirch tosin huomauttaa, että 90-luvun alussa panostettiin myös perhe-etuuksiin, mikä todennäköisesti oli kasvaneen syntyvyyden taustalla.

”Suomi oli siinä suhteessa kansainvälinen poikkeus. Sanoisin, että kriisit ennemminkin siirtävät kuin lisäävät lasten hankkimista.”

Jos tulossa on syntyvyyspiikki, se voi siis mahdollisesti alkaa yhdeksän kuukautta epidemian rauhoittumisen jälkeen.

”Jos ajatellaan, että kriisillä on syvemmät vaikutukset, lapsi voi olla yksi keino orientoitua tulevaisuuteen”, Gissler pohtii.

”En ihmettelisi, vaikka myös elämänarvoja mietittäisiin uudestaan nyt kriisiaikana. Mutta se nähdään sitten vuoden tai kahden päästä tilastoissa.”

2010-luvulla pienentyneeseen syntyvyyteen on tuskin ollut vain yhtä syytä, mutta yhtenä taustatekijänä on pidetty arvojen muutosta.

Nuorilla aikuisilla on usein erilaisia odotuksia elämältä kuin aiemmilla sukupolvilla. Lasten saaminen ei enää ole itsestäänselvyys, ja esimerkiksi Väestöliiton kyselyissä ihmisten lapsilukutoiveet ovat pienentyneet.

Myös Rotkirch arvioi, että koronavirus saa pohtimaan elämän ja kuoleman kysymyksiä. Se saattaa vaikuttaa myös perheen perustamiseen.

”Tutkimuksista tiedetään, että sekä lähipiirissä tapahtuvat kuolemat että kuoleman ajatteleminen voimistavat halua saada omia lapsia.”

Syntyvyydestä vihdoin hyviä uutisia: Vauvojen määrän jyrkkä pudotus kääntyi nousuun, ja professorin mukaan ”nokka on nyt veden yläpuolella”

Karanteeni|Jos korona vie ihmisiä karanteeniin kotiin, niin saammekohan ensi vuonna paljon vauvauutisia?

Minä väitän|Naisten urakiireet eivät selitä syntyvyyden laskua, sanoo asiantuntija – esteet kasautuvat yhdelle ihmisryhmälle

Seuraa uutisia tästä aiheesta