Uudenmaan sulkemisen taustalla on huoli tehohoito­paikkojen loppumisesta – Muistion mukaan ”epidemia aiheuttaa ennen­näkemättömän kuormituksen” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Rajoitukset

Uudenmaan sulkemisen taustalla on huoli tehohoito­paikkojen loppumisesta – Muistion mukaan ”epidemia aiheuttaa ennen­näkemättömän kuormituksen”

Riski terveydenhuollon kapasiteetin ylittymiseen on erityisen suuri Uudenmaan ulkopuolella, valtioneuvoston muistossa todetaan.

Tehohoito-osasto Meilahden tornisairaalassa. Kuva: Anni Reenpää / Lehtikuva

Julkaistu: 26.3. 12:39, Päivitetty 26.3. 21:32

Hallitus kertoi keskiviikkona poikkeuksellisesta päätöksestä sulkea koko Uudenmaan alue koronaviruksen valtakunnallisen leviämisen hidastamiseksi. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen tekemän päätöksen, se astuu voimaan näillä näkymin aikaisintaan lauantaina.

Tämä – kuten muutkin jo käyttöön otetut rajoitustoimet – tähtäävät käytännössä terveydenhuollon kantokyvyn suojelemiseen, eli siihen, ettei terveydenhuolto­järjestelmä ylikuormittuisi.

”Nyt on kyse siitä, että haluamme välttyä siltä, että koko kansa sairastuu yhtä aikaa, koska silloin meidän kapasiteetti ei riitä”, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoi keskiviikkona.

Päätöksen taustalla on vaikuttanut erityisesti huoli tehohoitopaikkojen riittävyydestä. Tämä käy ilmi valtioneuvoston kanslian muistiosta.

Päätös on muistion mukaan välttämätön, jottei tehohoitoon ottamista jouduttaisi voimakkaasti rajaamaan eikä tehohoitoa tarvitsevien henki ja terveys vaarantuisi. Mallinnusten mukaan epidemia ”aiheuttaa myös Suomessa ennennäkemättömän kuormituksen erikoissairaanhoitoon, erityisesti raskaaseen tehohoitoon”, muistiossa sanotaan.

Suomessa on käytännössä noin 300 tehohoitopaikkaa. Määrää tullaan kasvattamaan noin tuhanteen koronavirusepidemian takia. Muistion mukaan tehohoidon nykyisestä kapasiteetista vähintään puolet on jatkossa varattava muille kuin koronapotilaille vaikka kiireetön leikkaushoito ajetaan alas.

Tehohoidon tarpeesta ja epidemian kulusta on olemassa erilaisia arvioita. Keskiviikkona Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi kaksi tuoretta arviota, joista toisessa tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määräksi arvioitiin 3 600 potilasta. Synkemmässä arviossa tehohoitoa tarvitsisi THL:n mukaan 5 000 potilasta.

THL:n mallinnuksissa oletetaan potilaan keskimääräiseksi teho-osasto­jakson pituudeksi kahdeksan päivää. Valtioneuvoston muistion mukaan potilaan hengen pelastavan tehohoidon kesto on koronapotilaiden kohdalla kuitenkin ”realistisemmin” 14–21 vuorokautta.

Muistion mukaan THL:n mallinnuksen synkempi arvio tarkoittaisi toteutuessaan käytännössä sitä, että tehohoitoon pääsyä jouduttaisiin rajoittamaan: potilas, jonka arvioitaisiin normaalioloissa tehohoidosta hyötyvän, ei välttämättä saisi tehohoitoa.

Lievemmässäkin arviossa tehohoitoon pääsyn kynnystä jouduttaisiin tarkastelemaan ”yleisesti normaalia kriittisemmin”.

Muistiossa myös huomautetaan, että koronapotilaiden tehohoito on teknisesti vaativaa ja intensiivistä, eikä sen tyyppistä hoitoa anneta normaalioloissa kuin osalle teho-ostoilla hoidettavista potilaista. Teho-osastojen henkilökunnalla on myös korkea riski saada tartunta.

”Osaava henkilökunta on tehohoidon resurssien rajoittava tekijä; materiaaleista, hengityskoneista tai muista välineistä ei ole odotettavissa merkittävää pulaa”, muistiossa todetaan.

Miksi tehohoidon riittävyys on olennaista juuri Uudenmaan sulkemisen kannalta?

Tämä liittyy väestönrakenteeseen ja sairastavuuteen sekä ylipäänsä tehohoitopaikkojen määrään Uudenmaan ulkopuolella.

Muistion mukaan riski terveydenhuollon kapasiteetin ylittymiseen on erityisen suuri Uudenmaan ulkopuolella. Tämä johtuu siitä, että Uudenmaan ulkopuolella vakavia tautitapauksia ilmaantuu todennäköisesti enemmän väestön ikärakenteen ja perussairastavuuden takia.

Uudenmaan ulkopuolella keskussairaaloiden teho-osastot ovat muistion mukaan pieniä ja etäisyydet yliopistollisiin sairaaloihin pidempiä.

Kyse on muistion mukaan myös koko maan tehohoitokapasiteetin turvaamisesta, sillä kaikkein vaikeimmassa tilanteeseen olevat tehohoitopotilaat, kuten elinsiirtoa tarvitsevat, hoidetaan koko maan osalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

”On ehdottoman välttämätöntä, että kaikki keinot viruksen valtakunnallisen leviämisen hidastamiseksi otetaan käyttöön, jotta tehohoidon kapasiteetti riittäisi, hoitoon ottamista ei jouduttaisi voimakkaasti rajaamaan ja tartunnan saaneiden ja muiden tehohoitoa tarvitsevien henki ja terveys ei vaarantuisi”, muistiossa todetaan.

Tartunnat|THL julkaisi uudet laskelmat: Viruksen leviäminen näyttää odotettua pahemmalta, mutta arvio tehohoitoon joutuvista on madaltunut

Rajoitukset|Mitä hallituksen päätös Uudenmaan sulkemisesta tarkoittaa käytännössä? HS kokoaa vastauksia keskeisiin kysymyksiin