Miksi Suomi viivytteli ulkomailta palaavien karanteenin kanssa, miksi kentältä saa yhä lähteä junalla? ”Ihmistä ei voi kieltää nousemasta junaan”, ministeriöstä sanotaan - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Rajoitukset

Miksi Suomi viivytteli ulkomailta palaavien karanteenin kanssa, miksi kentältä saa yhä lähteä junalla? ”Ihmistä ei voi kieltää nousemasta junaan”, ministeriöstä sanotaan

Helsingin Sanomat kysyi sosiaali- ja terveysministeriöltä, miksi ulkomailta Suomeen saapuvien karanteeniohjeistamisessa viivyteltiin.

THL:n ja SPR:n työntekijät jakoivat tietoa koronakaranteenista Suomeen palaaville matkustajille Helsinki-Vantaan lentoasemalla keskiviikkona.

THL:n ja SPR:n työntekijät jakoivat tietoa koronakaranteenista Suomeen palaaville matkustajille Helsinki-Vantaan lentoasemalla keskiviikkona. Kuva: Sami Kero / HS

Julkaistu: 26.3. 20:14, Päivitetty 27.3. 16:43

Suomeen lentoteitse palaavilla matkustajilla on ollut koronavirusepidemian leviämisessä suuri rooli.

Suomen ensimmäinen koronavirustartunta vahvistettiin tammikuun lopulla. Maaliskuun alussa Suomeen alkoi toden teolla tulla tartuntoja ulkomailta palaavien mukana. Kesti kuitenkin viikkoja, että ulkomailta Suomeen palaavia kehotettiin oireettomanakin välttämään sosiaalisia kontakteja.

Helmikuun aikana ja vielä maaliskuun puoliväliin asti rajanylityksen infonäytöillä ja myöhemmin infopisteillä sekä Finavien lentoasemien näytöillä välitettiin vain yleistä tietoa koronaviruksesta.

Epidemia-alueelle matkustavia ohjeistettiin välttämään lähikontaktia henkilöihin, joilla on hengitystieinfektio. Lisäksi ohjeissa kehotettiin kaikkia epidemia-alueilta palaavia matkustajia ottamaan lievistäkin oireista puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon.

Vasta 17. maaliskuuta ohjeistusta muutettiin niin, että epidemia-alueilta palanneita kehotettiin välttämään lähikontakteja Suomessa ja ulkomailla. Lieviä hengitystieinfektion oireita saaneita kehotettiin sairastamaan kotona. Sama ohje päivitettiin THL:n mukaan Finavian näytöille seuraavana päivänä.

19. maaliskuuta ohjeita tiukennettiin, kun sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antoi ohjeet karanteenia vastaavista olosuhteista. Seuraavana aamuna THL:n tuottamat kirjalliset ohjeet ja näyttöjen uudet ohjetekstit toimitettiin Tullille ja Finavialle.

Epidemian alettua kesti siis pitkään, että ulkomailta palaavia alettiin ohjata vapaaehtoiseen karanteeniin. Helsingin Sanomat uutisoi keskiviikkona, että hiihtolomaviikoilla 10 ja 11 ehti arvioiden mukaan saapua Suomeen noin 200 000 riskialueilla, muun muassa Italiassa, ollutta suomalaista. Palaajat olivat pääosin turisteja. Arvio sisältää myös maahan muitakin reittejä kuin lentäen saapuneet.

Maahan lentäneiden osalta myös hiihtolomaviikon jälkeen on käynyt ilmi tapauksia, joissa saapuville ei ole annettu selkeitä karanteeniin liittyviä toimintaohjeita ajoissa.

Myöhään torstai-iltana Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoi Ylen A-talkissa, että Espanjan-lennoilta saapuvat tulisi panna valvottuun karanteeniin esimerkiksi lentokenttähotelliin.

”Espanjasta on tulossa tuhansittain ihmisiä. Espanjassa on paljon tartuntoja. En pidä ollenkaan mahdottomana, etteikö joka lentokoneellinen toisi tänne tartuntoja. Jos sieltä tulee paljon väkeä, se on selkeästi ongelma meille. He tulevat levittämään tautia”, Tuominen sanoi.

”Oma mielipiteeni on, että meidän pitäisi tehdä valvottu karanteeni tälle porukalle”, Tuominen sanoi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) kertoi, että asiasta on jo keskusteltu ja valmistelu on käynnissä. Henriksson ei kuitenkaan suoraan kertonut, onko asiasta tehty päätöstä.

”Sain tietoa, että tällaista keskustelua olisi nytkin käynnissä ja että Hus olisi tässä osallisena”, Henriksson sanoi.

”Se on toisen ministerin vastuualueella, mutta sain tiedon, että valmistelu tältä osin on käynnissä.”

Aiemmin torstaina pääministeri Sanna Marin (sd) myönsi, ettei hallitus ole täysin onnistunut ohjeistaessaan ulkomailta palaavia matkustajia koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Kuinka pitkään lentokentällä sai jatkua tilanne, jossa maahan palanneita matkustajia ei tiedotettu karanteenista ja siitä, ettei julkisilla saa siirtyä karanteeniin, eritysasiantuntija Krista Lyyra sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM)?

”Tiedottaminen aloitettiin matkustussuositusten myötä. Maanantaina 16. maaliskuuta tuli myös valtioneuvoston suositus siitä, että kaikkien [ulkomailta saapuvien] matkustajien tulee hakeutua karanteeniin.

Asiasta on tiedotettu lentokentällä viime viikon torstaista [19. maaliskuuta] lähtien.”

Entä suositus julkisten kulkuvälineiden välttämisestä, miksei siitä kerrottu?

”Suositukset siitä, että älä käytä julkista liikennettä on saatu lisättyä tämän viikon alussa kuulutuksiin.”

”Tarve kuulutuksen lisäämiseen tuli, kun saimme tiedon siitä, että viikonloppuna oli saapunut [Helsinki-Vantaalle] useita kaupallisia lentoja etelän lomakohteista.”

Mistä viivyttely johtui? Kenen olisi pitänyt toimia ripeämmin?

”En koe, että tiedottamisessa oltaisiin millään tavalla viivytelty. Aina kun on tullut uusi linjaus tai ohjeistus, tiedotusta on lisätty ja asia on saatettu Finavian tietoon.

Pitää huomioida se, että tilanne on muuttunut hyvin nopeasti. Maaliskuun alussa meillä oli käsitys siitä, että Euroopassa on tiettyjä epidemia-alueita. Ei meillä ollut käsitystä siitä, kuinka voimakkaasti tämä tulee vaikuttamaan Suomen matkustajaliikenteeseen.

En näe, että tässä oltaisiin voitu toimia ripeämmin. Pääministeri totesi muistaakseni 16. maaliskuuta, että tiedonsaamisesta tämä ei tule jäämään kiinni. Tämän jälkeen tiedottamista lisättiin entisestään.”

Mikä on THL:n rooli ohjeistamisessa?

”STM välittää yhteistyössä THL:n kanssa valtioneuvoston viestiä. THL toimii materiaalintuottajana.

Tilanteen alusta asti THL on ollut se asiantuntijataho, joka on tuottanut erilaista materiaalia liittyen esimerkiksi käsienpesuun tai yskimishygieniaan. Kaiken taustalla on kuitenkin valtioneuvoston päätökset.”

Kenen vastuulla nyt on Suomeen palaavien riittävä ohjeistaminen karanteenista?

”Me olemme lähettäneet tekstiviestejä kaikille ulkomailla oleville, joilla on käytössä suomalainen operaattori [Elisa, Telia ja DNA]. Viestien lähettäminen on tehty yhteistyössä operaattoreiden kanssa.

Ulkoministeriö on viestinyt myös heille, jotka ovat tehneet matkustusilmoituksen. Lisäksi jaamme tietoa Twitterissä.

Myös lennoilla lentoyhtiöt kuuluttavat tietoa ja jakavat tietoa lennoilla.

Olemme pyrkineet siihen, että kaikilla olisi tieto [karanteenista], ja että he pystyvät varautumaan Suomeen tullessaan siihen.”

Tekstiviestit eivät kuitenkaan ole tavoittaneet heitä, joilla ei ole käytössä suomalaista operaattoria. Miten tälle ryhmälle on viestitty?

”Tiedotuksen pääasiallinen kohderyhmä on työ- ja lomamatkailijat, kuten ulkoministeri torstaina totesi.

Meille on tullut yllätyksenä liikenne Suomeen niiden ihmisten kohdalta, kenellä on pysyvä koti ulkomailla. Olemme jälkeenpäin saaneet tietää, että myös pysyvästi ulkomailla asuvat palaavat Suomeen. Mikäli on pysyvä koti ulkomailla, ei sieltä Suomeen palaaminen ole välttämätöntä.”

Miten palaajia käytännössä tiedotetaan asiasta lentokentällä, ja miten varmistutaan siitä, että he eivät lähde karanteeniin julkisilla kulkuvälineillä?

”Lentoasemalla koronaviruksesta tiedotettu jo pidemmän aikaa. Ensimmäistä kertaa 4. maaliskuuta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aloitti lentokentällä virallisten infotekstien jakamisen. Myös infopisteet pystytettiin.

Pikkuhiljaa tiedotusta on lisätty, kun uutta tietoa on tullut. On kuulutuksia ja lentokentillä on nyt myös henkilökohtaisia neuvojia.

Lisäksi lentoasemalla ollut omia toimia esimerkiksi odotustilojen väljentämiseen liittyen.

Yksin viranomaisten toimilla ei kuitenkaan pysty virusta torjumaan. Olemme tähdänneet siihen, että ihmisillä olisi tieto ja vastuu.”

Onko lentokentän viranomaisten mahdollista ottaa nykyistä järeämpiä keinoja käyttöön, jos ihmiset ohjeista huolimatta hakeutuvat bussiin ja junaan? Voitaisiinko esimerkiksi pääsy laiturialueelle kokonaan kieltää?

”Ihmistä ei voi kieltää nousemasta junaan tai bussiin. Tarvittaessa toimenpiteitä toki kiristetään.

Meillä on paljon vahvoja suosituksia, joista yksi on suositus olla käyttämättä julkista liikennettä matkoilta palatessa. Koska suoranaista kieltoa ei ole annettu, toimitaan suosituksen pohjalta.”

Onko suoranaiselle kiellolle tarvetta?

”Tätä arvioidaan koko ajan.”

Mikä on tämän kuvaillun informaatioketjun heikon lenkki?

”Heikoimpia lenkkejä ketjussa olemme me kaikki ihmiset.”

Kotiutuslennoilla lentokentän johdolla vastuu ohjeista

Ulkoministeriö järjestää perjantaina ensimmäiset kotiutuslennot Suomeen palaaville matkailijoille. Tarkoitus on auttaa tuhansia suomalaisia palaamaan maailmalta Suomeen.

Torstaina ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on painottanut, että lentokentän johdon olisi otettava vastuuta asiassa. Kotiutuslentojen aikana matkustajille annetaan ohjeet, miten toimia Suomeen tullessa.

Oikaistu 26.3. kello 21.10: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että valtioneuvoston suositus ulkomailta tulevien karanteenille annettiin 16. tammikuuta. Se annettiin 16. maaliskuuta. Lisätty 27.3. kello 15.55: Jutun alkuun lisätty tietoa siitä, kauanko epidemian alusta kesti siihen, että ulkomailta palaavia alettiin ohjata vapaaehtoiseen karanteeniin. Lisäksi juttuun on lisätty tieto siitä, että arvio Suomeen hiihtolomaviikoilla 10 ja 11 saapuneista suomalaisista turisteista sisältää maahan muutakin reittejä kuin lentäen saapuneet.

Eduskunta|Oppositio tivasi hallitukselta ulkomailta palaavien matkustajien karanteenista – ”Tässä ei ole ollut riittävän selkeitä ohjeita”, Marin myöntää

Suomalaiset ulkomailla|Ulkoministeri Haavisto: Lentokentän johdon otettava vastuuta Suomeen palaavien ohjeistamisesta

Kotiutuslennot|Ulkoministeriö järjestää ensimmäiset kotiutuslennot perjantaina – tuhansia suomalaisia valmistaudutaan kotiuttamaan tilauslennoilla

Kotiutuslennot|Suomeen yksityisellä lennolla Espanjasta palaava: Viranomaiset eivät lähettäneet etukäteen minkäänlaisia ohjeita karanteenista

Koronavirus|HS:n tiedot Sääty­talon kokouksesta: 200 000 ulko­mailta tulevaa suomalaista yllätti viran­omaiset, arviot korona­viruksesta synkentyneet merkittävästi