Kerro HS:lle, onko sinulla koronavirukseen viittaavia oireita – Oiretutka-palvelu auttaa selvittämään, kuinka paljon Suomessa sairastetaan - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Oiretutka

Kerro HS:lle, onko sinulla koronavirukseen viittaavia oireita – Oiretutka-palvelu auttaa selvittämään, kuinka paljon Suomessa sairastetaan

Uusi verkkopalvelu on HS:n ja teknologiayhtiö Futuricen kehittämä, ja se julkaistaan avoimena lähdekoodina.

Oiretutka-verkkopalveluun pääsee osoitteessa www.oiretutka.fi.

Julkaistu: 28.3. 2:00, Päivitetty 29.3. 10:04

Missä Suomessa sairastetaan nyt? Onko Helsingissä kuumeisia ihmisiä enemmän Töölössä kuin Kalliossa? Entä Hämeenlinnassa enemmän kuin Jyväskylässä?

Näitä asioita ei tiedä kukaan tarkasti, mutta HS:n ja teknologiayhtiö Futuricen kehittämä uusi verkkopalvelu Oiretutka saattaa tuoda asiaan lisävalaistusta.

Oiretutkassa vastaajilta kysytään oireista, joita voi esiintyä nuhakuumeen, influenssan tai muun viruksen, kuten koronaviruksen, yhteydessä. Lisäksi siinä kysytään tekijöistä, jotka voivat altistaa koronaviruksen aiheuttamalle sairaudelle. Siihen voivat vastata myös terveeksi itsensä tuntevat.

Palveluun pääset tästä:

Kysely on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osaston kanssa. Tarkoituksena ei ole diagnosoida oireita vaan kerätä niistä tietoa ja erityisesti näyttää, missä päin Suomea oireillaan.

Alkuvaiheessa Oiretutka on kyselylomake, mutta ensi viikon alussa palvelussa julkaistaan karttapohjaisia esityksiä, kun vastauksia on tullut riittävästi. Niistä voi silloin tutkia esimerkiksi eri kaupunkien tilannetta.

Kerättyjä tietoja käydään läpi terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, ja palvelu julkaistaan avoimena lähdekoodina, jolloin tieto ja sen keräämiseen käytettävä ohjelmisto ovat vapaasti kaikkien nähtävissä. Palveluun kerättävät tiedot ovat anonyymejä.

”Tässä ollaan yhteisellä asialla ja toivotaan, että mahdollisimman moni lähtisi mukaan keräämään tietoa, joka auttaa kamppailussa koronavirusta vastaan”, kertoo HS:n toimituspäällikkö Esa Mäkinen.

Palvelun testiversio julkaistiin torstaina. Se keräsi ensimmäisen vuorokauden aikana noin kymmenentuhatta vastausta.

Mukaan toivotaan muitakin suomalaisia medioita. Ne voivat saada kyselykaavakkeen ilmaiseksi sivuilleen ja kerätä näin tietoa alueensa tilanteesta. Tiedot julkaistaan avoimena kaikkien saataville.

”Olemme avanneet Oiretutkan avoimena lähdekoodina, jolloin kuka tahansa pystyy parantamaan sitä ja osallistumaan sen kehittämiseen. Toivomme, että suomalaiset ohjelmistokehittäjät lähtisivät mukaan”, Mäkinen sanoo.

Kysymykset ovat esimerkiksi tällaisia: onko sinulla kuumetta, vaikeuksia hengittää tai päänsärkyä? Lisäksi kysytään yleisvoinnista ja siitä, miten pitkään tila on jatkunut.

”Tarkoitus ei ole esittää arviota, onko joku ihminen hoidon tarpeessa, vaan kysymme ihmisiltä tietoa. Muut tahot ohjaavat ihmisiä hoitoon”, Mäkinen sanoo.

Tietoturva ja anonyymiys on Mäkisen mukaan varmennettu tarkasti.

”Edes Hesarin toimitus tai palvelun tekniset toteuttajat eivät pysty tunnistamaan yksittäistä vastaajaa. Käymme huolellisesti yksityisyysasiat läpi ja varmistamme, että emme vahingossakaan tallenna sellaista tietoa, josta ihmisen voisi tunnistaa.”

Idea syntyi, kun tietotekniikkaa opiskellut kaveriporukka kokoontui verkkokeskustelussa. Yksi heistä oli Futuricen datatieteilijä Joonas Nissinen. Keskustelussa mietittiin, voisivatko he rakentaa jotain konkreettista, mistä olisi apua koronaviruksen vastaisessa taistelussa.

Nissisellä itsellään oli tuohon aikaan lieviä flunssan oireita, ja hän mietti, mistä oli kyse. Uutisissa oli kerrottu neuvontapuhelimista, jotka olivat tosin jo ylikuormittuneet siinä vaiheessa. Samaan aikaan käskettiin pysymään kotona, jos oli lieviä koronaviruksen aiheuttaman taudin oireita.

Ihmisiä ei testattu, mutta taudin etenemisestä raportoitiin sen perusteella, kuinka moni on testattu. Nissiselle tuli epätietoinen olo.

”Kun itse olen datatieteilijä, mietin, onko mitään tapaa arvioida taudin levinneisyyttä, vaikka diagnosointiin ei ole mahdollisuutta.”

Ajatus oli, että mahdollisimman moni ihminen lähtisi mukaan ja raportoisi oireistaan matalalla kynnyksellä siitä riippumatta, liittyvätkö ne ehkä koronavirukseen vai johonkin muuhun hengitystieinfektioon.

”Tajusin, että idea ei voi toimia, jollei ole yhteistyökumppania, jolla on iso näkyvyys. Puhuin töissäni aiheesta, ja seuraavana aamuna löysin itseni Slack-pikaviestipalvelun kanavalta, jossa oli Sanoman työntekijöitä ja viisitoista muuta tyyppiä valmiina tekemään tämän.”

Nissinen toivoo, että saatuja tietoja voitaisiin käyttää taudin ja sen etenemisen ymmärtämiseen.

”Toivon myös, että tämä alusta antaisi äänen kaikille niille, joilla on samanlainen olo kuin minulla oli: tunsin oireita mutta en tiennyt, mitä pitäisi tehdä, koska sanottiin, että älä soita tai mene minnekään. Toivottavasti nämä ihmiset kokisivat, että voivat tehdä jotain muutakin tämän taudin kitkemiseksi kuin vain pysyä kotona. Siitä tulee voimaton olo asian edessä.”

Yleinen arvio on ollut, että tiedossa olevien tartuntatapausten määrä on alakanttiin. Ei ole olemassa mitään suurta data-aineistoa, josta asiaa voisi päätellä tarkemmin.

Nissinen toivoo, että Oiretutka muuttaa osaltaan tilannetta.

”Ei tämä koronaa paranna mutta voisi auttaa päättäjiä päätöksenteossa, miten karanteenitoimet vaikuttavat. Jos saamme tarpeeksi vastauksia, parhaimmillaan se voi toimia. Lisäksi toivon, että kaikki propellipäiset datatieteilijät, kuten minä, alkaisivat katsoa, mitä siitä datasta voitaisiin saada irti.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat