Suomi kaupungistuu vauhdilla, ja se helpottaa epidemioiden leviämistä – yhdellä alueella tautien leviämiselle on erityisen hyvät olosuhteet - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Kaupungistuminen

Suomi kaupungistuu vauhdilla, ja se helpottaa epidemioiden leviämistä – yhdellä alueella tautien leviämiselle on erityisen hyvät olosuhteet

Kaupungistuminen, ihmisten pakkautuminen samalle alueelle ja julkinen liikenne ovat otollista viruksen leviämiselle.

Kalliossa asuvat äiti ja poika, Nora Mattila ja Erkki Helminen, 11, ulkoiluttivat perjantaina koiriaan Diivaa (villa-asu) ja Dorista. “En ole ajatellut tiheää asutusta. Enemmän huolta aiheuttaa oma ja kavereiden taloudellinen ahdinko. Eihän täällä kaduilla näe ketään enää. Ikuinen sunnuntai”, Mattila sanoo. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Julkaistu: 30.3. 2:00, Päivitetty 30.3. 6:10

Pääkaupunkiseutu ja muu Uusimaa ovat kuin kuoliossa oleva ruumiinosa, joka on leikattava irti ennen kuin on liian myöhäistä.

Näin tuntuu ajattelevan Uudenmaan muusta maasta eristänyt Suomen poliittinen johto. Hallitus asetti Uudenmaan asukkaille ennenkuulumattoman poistumiskiellon. Sen ideana on estää koronavirusepidemian hallitsematon leviäminen muualle Suomeen.

Lue lisää: Poliisi on käännyttänyt suljetulta Uudenmaan rajalta satoja ajoneuvoja – Grafiikka näyttää valvontapisteet

Tartuntatautien leviämistä tutkinut matemaatikko ja tutkijatohtori Elina Numminen uskoo, että epidemiaa saadaan vaimennettua, kun liikenne Uudeltamaalta vähenee kunnolla. Hän neuvoo ajattelemaan koronaviruksen tai minkä tahansa tartuntataudin leviämisreittejä verkkona.

Suomessa verkon keskeinen solmukohta on Uusimaa, ja se näyttää olevan tällä hetkellä eniten infektoitunut. Suuri osa muuta verkkoa eli lähes koko muu Suomi on selvinnyt toistaiseksi vähäisillä tartunnoilla.

”Jos verkon kytköksiä ei rajoitettaisi, Uusimaa voisi syöttää virusta jatkuvasti muualle Suomeen”, sanoo Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta toimiva Numminen.

”Tässä ei osteta aikaa pelkästään sille, että keksitään lääke tai rokotus, vaan myös sille, että ymmärretään enemmän taudista ja sen leviämismekanismeista.”

Verkkovertauksessa yksi solmu voi olla ihminen, kotitalous tai kokonainen kaupunki. Yhteydet solmujen välillä ovat kontakteja, joissa tartunta voi tapahtua.

”Esimerkiksi suuremmille kaupungeille tyypillinen julkinen liikenne voi synnyttää paljon kontakteja ihmisten välille, mikä tekee ihmisten välisestä verkosta erittäin hyvin kytkeytyneen ja siis tarttuvan taudin kannalta optimaalisen”, Numminen pohtii.

”Epidemian leviämisen kannalta on nimenomaan kriittistä se, milloin juuri keskeiset solmukohdat infektoituvat. Kun se tapahtuu, voi seurata paljonkin lisää tartuntoja. Tästä myös seuraa, että epidemiat eivät välttämättä kasva tasaisesti, vaan esimerkiksi aluksi hitaasti ja solmukohtien saavuttamisen jälkeen nopeammin, taikka pulsseissa, jolloin epidemian kasvua on vaikeampi ennustaa”, Numminen sanoo.

Juuri niin tartuntatilasto on kasvanut, ensin hitaasti, sitten sykäyksittäin. Nyt kun Uusimaa eristettiin, muu maa saattaa selvitä vähemmillä tartunnoilla, koska osa verkkoa on rikki.

Koronavirusepidemia riehuu nyt etenkin pääkaupunkiseudun kunnissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa oli sunnuntaihin mennessä varmistettu yli 1 200 koronavirustartuntaa. Niistä 810 eli lähes 70 prosenttia oli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Koronaviruksen leviämisen kannalta kiinnostavaa on, että pääkaupunkiseutu on selvästi tiheämmin asuttu kuin muu Suomi.

Viranomaiset eivät ole jakaneet sairaanhoitopiiritasoa tarkempaa tietoa koronavirustartuntojen sijainneista. Yksityinen terveysyritys Mehiläinen sen sijaan jakaa avoimena datana lääkäreidensä tekemiä havaintoja epäillyistä koronavirustartunnoista. Epäiltyjä tapauksia oli Mehiläisen lääkäreiden diagnoosien mukaan sunnuntai-iltaan mennessä lähes 1 300. Postinumeroittain tehdyt koronavirusepäilyt kasautuvat selvästi alueille, missä on myös Suomen tihein asutus.

Millainen riski sitten nyt on elää tiheästi asutulla seudulla? Suomen tiheimmin asutulla alueella Kalliossa asuu 20 000 ihmistä neliökilometrillä, Helsingissä luku on runsaat 3 000 ja Suomessa keskimäärin 18 ihmistä neliökilometriä kohti.

Suomen tiheimmin asutulla alueella asuvat äiti ja poika, Nora Mattila ja Erkki Helminen kertovat, ettei tiheällä alueella asuminen pelota.

”Enemmän huolta aiheuttaa oma ja kavereiden taloudellinen ahdinko. Eihän täällä kaduilla näe ketään enää. Ikuinen sunnuntai”, Mattila sanoo.

”Ei pelota, mutta minä vihaan koronaa. Ei näe kavereita. Ei voi käydä Mäntsälässä tapaamassa ystäviä”, 11-vuotias Helminen sanoo vierestä.

Kalliossa asuvat äiti ja poika, Nora Mattila ja Erkki Helminen, 11, ulkoiluttivat perjantaina koiriaan Diivaa (villa-asu) ja Dorista. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Tartuntatautien leviämistä tutkineen matemaatikon mukaan suurempi väestöntiheys voi johtaa jonkin verran nopeampaan leviämiseen ja suurempaan tartuntariskiin.

”Suhde näiden kahden välillä ei kuitenkaan välttämättä ole aivan suoraviivainen. Ihmisillä on tietty määrä kontakteja päivässä, ja tämä määrä riippuu osittain väestöntiheydestä, mutta olennaista on myös sosiaalisen kontaktiverkoston rakenne”, tutkijatohtori Numminen toteaa.

Siihen vaikuttavat siis myös asumis-, perhe- ja työmuodot sekä alueen ikäjakaumat. Alueelle, jolla asuu paljon ihmisiä tai josta matkaillaan paljon, on todennäköisesti tuotu tautia sekä enemmän että aikaisemmin, hän jatkaa. Juuri siis Helsingin kaltaisille seuduille.

New Yorkin ja Los Angelesin esimerkit osoittavat, että miljoonakaupungeissakin tartuntojen määrät voivat vaihdella merkittävästi, mistä kirjoitti New York Times tiistaina. New Yorkissa oli maanantaina 23. maaliskuuta 13 000 tartuntaa, kun taas Los Angelesissa niitä oli tuolloin vain 500. Syy on jutun mukaan New Yorkin tiiviimpi kaupunkirakenne, ahdas asuminen ja julkisten liikennevälineiden käyttö, varsinkin metron.

”Joskus supertartuttaja on ihminen, mutta tartuttamista voi edistää myös julkinen liikenne, joka luo nivelkohtia, joiden läpi voi mennä suuri määrä ihmisiä. Helsingissä vaikka Pasilan asema on sellainen, missä monet vaihtavat kulkuneuvoa. Isoon kaupunkiin näitä syntyy usein enemmän kuin pieniin kaupunkeihin.”

Verkon solmuna voi nähdä myös esimerkiksi kotitalouden tai koululuokan.

”On hyvä huomata seuraava asia: Jos yhdellä yksilöllä tauti kestää ja on tarttuva esimerkiksi kaksi viikkoa, niin neljän hengen kotitalous voi olla tartuttava paljonkin pidempään, kun tauti kiertää kotitalouden sisällä. Tämä on olennaista, varsinkin kun vaikuttaa siltä, että tämä tauti voi monilla olla täysin oireeton ja silti ilmeisesti tarttuva.”

Nummisen mukaan väestöntiheyttä olennaisempaa tartuntojen leviämisessä on, miten paljon kaupunkiin syntyy erityisen tehokkaita tartuntareittejä. Niitä voivat olla ihmiset, joilla on paljon kontakteja, erilaiset tilat ja tapahtumat tai vaikkapa julkisen liikenteen lippujen tarkastuslaitteet.

Suomen väkiluku kasvoi vuosina 2010–2019 yli 150 000 asukkaalla. Uudet asukkaat pakkautuivat lähinnä kaupunkeihin, sillä väestöntiheys kasvoi yli 50 asukkaalla neliömetriä kohti vain 7 kunnassa. Vuonna 2019 väestöntiheys laski peräti 228 kunnassa.

”Kaupungistuminen todennäköisesti johtaa ihan lähtökohtaisesti erilaisten kulkutautien syntyyn tai yleiseksi tuloon. Lisäksi kaupungit voivat todella toimia epidemioiden vahvistimina eli yksikköinä, joissa taudit tehokkaasti ja nopeasti leviävät sekä yksikön sisällä että sieltä ulos, ennen kuin ne huomataan ja saadaan kontrolloitua”, Numminen pohtii.

Toisaalta ratkaisuja on olemassa.

”Hyvin yksinkertaisia ja kauan tiedettyjä ratkaisuja voitaisiin ottaa paljon enemmän käyttöön. Esimerkiksi hyvä tuuletus ja sopiva ilmankosteus sisätiloissa ehkäisevät monenkin taudin leviämistä, pienemmät ryhmäkoot kouluissa taikka hyvät pyörätieverkostot johtavat samaan ja esimerkiksi käsienpesupisteistä voitaisiin suunnitella aidosti hygieenisiä.”

Suomessa on nyt selvästi eri osat maata eri vaiheessa [tartunnoissa], sanoo epidemiologian professori Pekka Nuorti Tampereen yliopistosta.

”Havaittu tapausmäärä liittyy väestön kokoon, ulkomaan matkailuun, väestön liikkuvuuteen ja siihen, miten paljon ihmisiä on testattu”, Nuorti sanoo.

Hänen mukaansa numeroista voi päätellä, että Uudellamaalla todennäköisesti on myös havaitsemattomia tartuntoja enemmän kuin muualla maassa.

”Mutta pitää muistaa myös se, että katsomme raportoiduissa tartuntatilastoissa menneisyyteen eli tilannetta noin viikko kaksi sitten. Taudin itämisaika on keskimäärin viisi päivää ja vaihteluväli 2–14 päivää. Sairastumiset tulevat siis jälkijunassa.”

Hänenkin mielestään liikkumisen rajoittaminen Uudeltamaalta on perusteltua, jotta tartuntojen leviämien muualle maahan hidastuisi. Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Tartuntoihin vaikuttavat väestön sekoittuminen, se millaisia kontaktit ovat ja kuinka paljon niitä on. Suomi on pääosin harvaan asuttu maa, mikä on auttanut tilanteessa. Tartunnan todennäköisyys on suurin lähikontakteissa, hän sanoo.

”Torjuntatoimissa ja rajoituksissa on kyse kahdesta asiasta: pyritään rajoittamaan kontakteja, joissa voi tulla tartunta, ja pyritään vähentämään tartunnan todennäköisyyttä kontaktin aikana.”

Hänkään ei vedä suoria yhtäläisyysmerkkejä tiheyden ja tarttumisriskin väliin, koska tietoa ei ainakaan toistaiseksi ole riittävästi. Tosin hänen mukaansa voi olettaa, että suurempi väestöntiheys tuo enemmän kontaktejakin.

”Ikärakenne on Kalliossa erilainen kuin valtaosassa muuta Suomea. Voimme olettaa, että Kallion nuoressa väestössä kontaktien määrä ja intensiteetti eli tartunnan todennäköisyys olisivat suuremmat. Tämä vastannee arkikokemusta asiasta”, hän pohtii.

Hän ei halua lähteä ennustamaan, millainen tilanne Suomessa on parin viikon päästä, mutta jotain voi päätellä luvuista.

”Jos katsotaan muita Pohjoismaita, niissä tapahtui hyvin nopeasti se, miten loivasta käyrästä siirryttiin erittäin jyrkkään nousuun. Suomen rajoitustoimilla yritetään nyt madaltaa huippupiikkiä ja siirtää sitä eteenpäin, jotta kaikki eivät sairastuisi samanaikaisesti ja terveydenhuollon toimintakyky säilyy.”

Koronavirus|Helsingin Sanomien seuranta epidemian vaikutuksista Suomessa ja maailmalla

Rajoitukset|Poliisi on käännyttänyt suljetulta Uudenmaan rajalta lähes 700 ajoneuvoa – Grafiikka näyttää valvontapisteet

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat