Miksi Suomessa ei suositella kasvo­maskien käyttöä kaikille? ”Siitä voi tulla jopa virus­generaattori”, sanoo ylilääkäri - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Miksi Suomessa ei suositella kasvo­maskien käyttöä kaikille? ”Siitä voi tulla jopa virus­generaattori”, sanoo ylilääkäri

Kasvomaskien käyttökehotuksia harkitaan jo Yhdysvalloissakin, sillä osa asiantuntijoista uskoo niiden suojaavan koronavirukselta. Suomen viranomaiset pitäytyvät WHO:n linjassa: maskit säästetään terveydenhuollon ammattilaisille ja sairastuneille.

Suhtautuminen hengityssuojainten käyttöön vaihtelee eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Kiinassa maskien käyttö julkisilla paikoilla on yleistä.

Julkaistu: 2.4. 2:00, Päivitetty 2.4. 7:37

Kun Aasiassa taistellaan koronavirusta vastaan, kuvissa korostuu suojautumiskeino, jota meillä Suomessa ei katukuvassa laajalti näy: kasvomaskit.

Esimerkiksi Kiinassa ollaan sitä mieltä, että hengityssuojainten käyttö kannattaa. Ihmisten välinen etäisyys, tautitapausten eristäminen, karanteenit, kokoontumisten välttäminen ja liikkumisen rajoittaminen ovat toki sielläkin olleet olennaisin strategia koronaviruksen nujertamisessa.

Kiinan tartuntatautiviraston johtajan mukaan eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset ovat kuitenkin tehneet suuren virheen siinä, etteivät he käytä kasvomaskia suojautuakseen koronavirusta vastaan.

”Virus siirtyy pisaroiden ja lähikontaktin kautta. Pisaroilla on hyvin tärkeä rooli – maskia on käytettävä, sillä pisaroita tulee ulos suusta puhuessa. Monilla ihmisillä on oireettomia tartuntoja. Jos he käyttäisivät maskia, se voisi estää virusta välittävät pisarat tartuttamasta muita”, sanoi George Gao Science-lehdelle antamassaan haastattelussa.

Hengityssuojaimin varustautuneet hongkongilaiset kulkivat koronavirusaiheisen julisteen ohi sunnuntaina.

Samanlaisia äänenpainoja on alkanut kuulua nyt myös länsimaista. Esimerkiksi Itävalta aikoo vaatia jokaista kansalaistaan pitämään hengityssuojainta supermarketeissa. Maan liittokanslerin Sebastian Kurzin mukaan tavoitteena on muutenkin lisätä maskien käyttöä julkisilla paikoilla.

Yhdysvaltojen tartuntatautiviranomainen CDC harkitsee parhaillaan suositusta kasvomaskien julkisesta käyttämisestä, kertoo The Washington Post.

Osa asiantuntijoista Yhdysvalloissa on alkanut kyseenalaistaa virallisia käsityksiä siitä, ettei terveiden ihmisten tarvitsisi suojella itseään maskilla tai huivilla, kertoo puolestaan The New York Times.

Pitäisikö hengityssuojainten käyttöä viruksen torjunnassa lisätä siis Suomessakin?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ei annettu aiheesta haastattelua HS:lle.

Suomen virallinen maskilinja mukailee Maailman terveysjärjestön WHO:n näkemystä: sen mukaan hengityssuojainta kannattaa käyttää ainoastaan silloin, jos on itse saanut koronavirustartunnan tai hoitaa jotakuta, jolla voi olla tartunta.

Italian Padovassa sijaitsevassa kaupassa 25. maaliskuuta sekä asiakkaat että henkilökunta suosivat kasvomaskeja.

Muussa tapauksessa kyseessä on tuhlaus, sillä hengityssuojaimista on ympäri maailman pulaa, linjaa WHO.

WHO:n pääjohtaja otti asiaan tällä viikolla vahvan kannan, sanoo ylijohtaja Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

”Koska maskeilla on maailmanlaajuisesti rajallinen saatavuus, niiden käyttö pitää rajoittaa sairaiden hoitamiseen ja sairaana olevien käytettäviksi, etteivät he tartuta muita. Se on merkittävä linjaus”, Sillanaukee sanoo.

Hänen mielestään on ymmärrettävää, että ihmisillä on huoli siitä, missä kaikkialla maskeja pitäisi käyttää. Koska suojaimia ei kuitenkaan ole tilattavissa määrättömästi, on tärkeää käydä keskustelua siitä, mihin niiden pitäisi riittää.

”Jos niitä otettaisiin laajasti käyttöön kauppareissulla, ne oikeasti loppuvat. Tuotantoa ei saada mitenkään sellaiselle tasolle lähiviikkoina, kun epidemia pyyhkii Euroopan ja Yhdysvaltojen yli. Tässä pitää keskittyä tilanteisiin, jossa tartuntariski on korkea”, Sillanaukee toteaa.

Espoossa sijainneen koronavirustestausaseman henkilökunta oli suojautunut huolellisesti näytteenottoon.

Suomessa huoltovarmuuskeskus avasi ovensa viime viikolla ensimmäisen kerran sodanjälkeisessä historiassa siksi, että sieltä saatiin sairaaloista puuttuvia hengityssuojaimia ja muita tarvittavia terveydenhuollonvälineitä.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) kertoi hallituksen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että huoltovarmuuskeskuksesta on jaettu mittava määrä suojavarusteita sairaaloihin.

Valtio hankkii kuitenkin uusia varusteita useilla miljoonilla euroilla ja täydentää varastoa koko ajan. Suojavarusteiden tuottamista Suomessa selvitetään, ja visiirien valmistus on jo aloitettu.

Pohjoiskiinalaisessa Hebein maakunnassa sijaitsevassa tehtaassa valmistettiin hengityssuojaimia maaliskuun lopussa.

Tieteellistä näyttöä siitä, että hengityssuojaimet estäisivät epidemian leviämistä, ei suomalaisten asiantuntijoiden mukaan ole. Maskien käyttöön liittyy myös pari sudenkuoppaa: niiden käyttö saattaa tuudittaa vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen, eivätkä ihmiset eivät osaa käyttää niitä oikein.

Tavallisten ihmisten kohdalla kasvomaskien käytöstä voi olla jopa haittaa, sanoo Turun yliopiston dosentti, tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintala Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (Tyks).

Periaatteessa tuoreesta ja kuivasta kasvomaskista voi olla hyötyä, jos joku pärskii bussissa kohti. Rintalan mukaan se ei kuitenkaan suojaa altistukselta missään tapauksessa koko päivää. Kun kertakäyttöinen suojus kostuu, se menettää suodatustehonsa.

”Silloin siitä voi tulla jopa virusgeneraattori, joka voi tartuttaa ja antaa väärän turvallisuuden tunteen”, hän sanoo.

”Suojusta koskettelemalla voi kontaminoida kätensä ja levittää virusta eteenpäin. Kaikkein pahinta on, jos käyttää suojusta uudelleen, laittaa sen kaulalle tai taskuun ja sitten taas naamalle.”

Esiin nousee jälleen maskien riittävyys: siviilissä ihmiset eivät voi vaihdella maskeja niin paljon kuin terveydenhuollossa.

”Itse en henkilökohtaisesti pidä siitä, että ihmiset käyttävät rautakaupoista ostamiaan maskeja. Se lisää ahdistusta ja epäsolidaarisuutta, kun niitä ei ole kaikilla käytettävissä”, Rintala sanoo.

”Se lyö myös kasvoille normaalia hygieniaohjeistusta, joka on vähintään yhtä hyvä ja ilmainen.”

Tehokkain keino suojella itseään ja muita koronavirukselta on pestä käsiä jatkuvasti, yskiä hihaan tai kertakäyttöiseen nenäliinaan ja pysyä vähintään metrin päässä yskivistä ja aivastavista ihmisistä, WHO ohjeistaa.

Suomessakaan asiantuntijat eivät ole kuitenkaan HS:n tietojen mukaan hengitysmaskien käytön hyödyistä yksimielisiä.

Maskin käyttöä puoltaa jo maalaisjärjellä ajateltuna se, että se estää pisaroita leviämistä lähiympäristöön, sanoo ensihoidon ylilääkäri Janne Kuusela Mikkelin keskussairaalasta. Myöskään kasvomaskien käytön haitoista ei ole tieteellisiä todisteita, hän huomauttaa.

”Mielestäni maskia tai huivia voisi olla järkevää käyttää kohdennetusti, jos kulkee julkisilla kulkuneuvoilla tai asioi kauppakeskuksessa. Itse ainakin tekisin niin.”

Iranin vallankumouskaartin joukot liikkuivat desinfiointitehtävissä Teheranissa 25. maaliskuuta.

Koronaviruksen leviämisessä ongelmana ovat taudin ”hiljaiset kantajat” eli ne, jotka levittävät virusta oireettomana. South China Morning Post -lehti on kertonut salaiseksi määrätystä tutkimuksesta, jonka mukaan ainakin kolmanneksella tartunnan saaneista ei ollut oireita.

”Tiedämme, että ihmiset voivat levittää virusta noin 48 tuntia ennen kuin heille tulee oireita, ja maski voisi estää viruksen siirtymisen näiltä ihmisiltä”, sanoo vastaava lääkäri Neil Fishman Penssylvanian yliopistollisesta sairaalasta The New York Timesille.

Jos oireisten pitää käyttää maskia, etteivät he levitä virusta tartuttavia pärskeitä, eikö sama koske oireettomia?

STM:n Sillanaukee myöntää, että kysymys on vaikea.

”Voin olla tänään oireeton ja ei-tartuttava ja huomenna olen oireeton ja tartuttava. Jos pyrimme varmuuden maksimoitiin, kaikkien pitäisi käyttää maskeja. Riskejä ei haluta vähätellä, mutta suojainten käyttö pitää kohdentaa sinne, missä riskit tartunnasta ovat suuremmat.”

Riskien välttämiseksi Suomessa on tehty rajoitustoimenpiteitä, Sillanaukee sanoo.

”Niitä ei vähennetä maskien käyttämisellä, vaan sillä, että Suomi on kiinni.”

Hengityssuojaimet eivät suojele viruksilta sataprosenttisesti. Kertakäyttöistä kirurgin suu-nenäsuojusta tehokkaampi on ”kuppimalli”, jota hoitohenkilökunta käyttää koronapotilaiden tehohoidossa.

Koska kasvomaskeista on maailmanlaajuisesti pulaa, on herännyt keskustelua siitä, voisiko niiden sijasta käyttää kankaisia suojaimia tai huiveja.

Jopa pariin kertaan taiteltu huivi saattaisi olla viruspartikkelien torjunnan suhteen yhtä tehokas kuin kaupallinen maski, sanoo virtausfysiikan asiantuntija, apulaisprofessori Ville Vuorinen Aalto-yliopistosta.

Jani Suvanto suojautui huivilla Hakaniemen metroasemalla 21. maaliskuuta.

Vuorinen suhtautuu maskien hyötyihin ”varovaisen positiivisesti”. Hän on mukana Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja VTT:n tutkimuksessa, joka selvittää parhaillaan, voiko koronavirus levitä ilmassa.

Tämänhetkisen käsityksen mukaan koronavirus leviää pisara- ja kosketustartuntana.

”Jos maskeilla tai huiveilla voidaan vähentää viruspartikkelien pääsyä suusta pois, niistä on tietääkseni lähinnä hyötyä viruksen leviämisen torjunnassa. Siitä on tutkimuksia, että tiettyjen tautien voimakkuuteen saattaisi vaikuttaa se, kuinka suuren annoksen virusta saa”, Vuorinen sanoo.

STM:n Sillanaukeen mukaan huivin tai kankaisen maskin käytössä kannattaa huomioida, että ne voivat haitata omaa hengitystä.

”Ne voivat olla esimerkiksi astmaatikoilla ja sydämen vajaatoiminnasta kärsivillä vaarallisia. Miettisin kyllä kaksi kertaa, onko siitä enemmän hyötyä, jos laittaa kankaan suun päälle.”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat