”Lapset edustavat terrori­järjestöille tulevaisuutta” – hallitus haluaa tuoda al-Holin leirin lapset nopeasti Suomeen, Supon mielestä lapset ovat uhka - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Terrorismi

”Lapset edustavat terrori­järjestöille tulevaisuutta” – hallitus haluaa tuoda al-Holin leirin lapset nopeasti Suomeen, Supon mielestä lapset ovat uhka

Koronaviruksen vaikutukset kansalliseen turvallisuuteen ovat vähäisiä, mutta tilanne voi muuttua poikkeusolojen pitkittyessä, Supo arvioi.

HS vieraili joulukuussa kurdien ylläpitämällä al-Holin leirillä Koilis-Syyriassa. Leirillä asuu paljon lapsia.

Julkaistu: 2.4. 12:00, Päivitetty 2.4. 13:21

Suojelupoliisi (Supo) arvioi, että Syyrian konfliktialueelta palaavat suomalaiset synnyttävät suoria ja välillisiä turvallisuusuhkia lähiaikoina ja pitemmänkin ajan kuluessa. Supon mukaan väkivaltaisen ääriajattelun kehityksen näkökulmasta huolta aiheuttavat myös terroristista toimintaa tukevien henkilöiden lapset eli ”kasvava sukupolvi”.

”Lapset edustavat terroristijärjestöille tulevaisuutta ja ideologista jatkuvuutta”, suojelupoliisi Supo kirjoittaa vuotta 2019 käsittelevässä vuosikirjassaan.

Aiemmin Supo on viestinyt olevansa huolissaan taistelijoina toimineiden miesten sekä heidän vaimojensa eli lasten äitien luomasta terrorismin uhkasta Suomessa. Nyt Supo katsoo arviossaan myös lasten palauttamisen saattavan aiheuttaa ongelmia pitkällä aikavälillä.

Suposta kerrottiin torstaina, että ongelmia syntyy, jos lasten sopeuttaminen Suomeen epäonnistuu.

Suomen hallitus linjasi joulukuun puolivälissä, että se tahtoo kotiuttaa lapset al-Holin leiriltä niin nopeasti kuin mahdollista. Sen sijaan velvoitetta vapaaehtoisesti alueelle menneiden aikuisten avustamiseen ei ole, hallitus päätti.

Yksi suojelupoliisin tärkeimmistä tehtävistä on tuottaa ennakoivaa ja analysoitua tiedustelutietoa valtionjohdon päätöksenteon tueksi. Supon arvio lasten ja aikuisten palauttamisesta on synkkä.

”Konfliktialueella oleskelleet ovat altistuneet jopa vuosia äärimmäisen radikalisoivalle ympäristölle”, Supo kirjoittaa vuosikirjassaan.

Lasten palautustoimet ovat käytännössä nyt jäissä muun muassa koronatilanteen vuoksi. Viime joulukuun arvion mukaan al-Holin leirille on suljettu kymmenkunta suomalaista naista ja yli kolmekymmentä lasta.

HS vieraili joulukuussa al-Holin leirillä. Vierailun yhteydessä syntyi laaja reportaasi. Voit lukea sen täältä: HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

Syyriaan lähteneiden ja sieltä palaavien aikuisten osalta suojelupoliisi arvioi, että he aiheuttavat turvallisuusuhkaa. Lisäksi palaajat aiheuttavat reaktioita niin maahanmuuttajaväestössä, ääriliikkeissä kuin laajemminkin kansalaisissa, Supo katsoo.

Supo ei vuosikirjan perusteella näe palautuksissa mitään hyvää. Supon mukaan palaajat ovat itse viharikosten mahdollisia kohteita Suomessa.

Suomeen Syyriasta palaava väki voi Supon arvion mukaan horjuttaa turvallisuustilannetta muuallakin Euroopassa.

”Kansallisen turvallisuuden lisäksi konfliktialueelta palaavat saattavat vaikuttaa laajemmin Euroopan terrorismitilanteeseen ja sen torjuntaan esimerkiksi muodostamiensa verkostojen ja Schengen-alueella matkustamisen myötä”, Supo kirjoittaa.

Terrorismin uhka Suomessa on Suojelupoliisin arvion neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli ”kohonnut”. Taso on ollut sama kesäkuusta 2017, jolloin se nousi nykytasolleen muun muassa terrorismintorjunnan kohdehenkilöiden yhä vakavampien kytkösten takia.

Myös terroristiseen toimintaan kytköksissä olevien henkilöiden määrän kasvu on pysähtynyt. Näiden niin sanottujen terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta vuonna 2019.

Loppuvuodesta 2019 kohdehenkilöiden lukumäärä oli noin 390, mitä ennen se lähes kaksinkertaistui vuosittain.

Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan kohdehenkilöiden määrän tasaantumiselle voi olla useita eri syitä.

”En pysty antamaan yhtä kattavaa selitystä sille. Yksi syy voi olla, että Isil [Isis-järjestö] on menettänyt kalifaattinsa”, Pelttari sanoo.

Hän huomauttaa, että vaikka kohdehenkilöiden määrän kasvu pysähtyi, heidän muodostamansa uhka ja aktiivisuutensa eivät ole vähentyneet.

Suojelupoliisi arvioi vuosikirjansa julkaisun yhteydessä myös koronaviruspandemian mahdollisia vaikutuksia kansalliseen turvallisuuteen. Vaikutukset ovat toistaiseksi vähäisiä, mutta poikkeusolojen pitkittyminen voi kasvattaa kansallisen turvallisuuden uhkia.

Supo huomauttaa, että Suomea vakoilevien valtioiden tavoitteena on etsiä haavoittuvuuksia, joiden avulla ne voivat saada haltuunsa esimerkiksi salaista tietoa. Eri toimijat voivat hyödyntää poikkeustilannetta myös yhteiskunnallisen epävakauden lisäämiseksi.

Jos poikkeusolot pitkittyvät, ääriliikkeet voivat Supon mukaan yrittää hyödyntää voimistuvaa vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Poikkeusoloissa myös tarkoitushakuisesti levitetyn disinformaation määrä ja vaikuttavuus saattavat lisääntyä.

”Poikkeusolot luovat tilaisuuden ulkovaltojen laittomalle tiedustelulle, kybervakoilulle sekä laaja-alaiselle vaikuttamiselle. Laittoman tiedustelun kiinnostuksenkohteina ovat pandemian vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan, viranomaisten suorituskykyyn, yritysten toimintaan tai huoltovarmuuteen”, sanoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.

”Suuri osa suomalaisista on siirtynyt nyt etätöihin, ja myös etätöissä pitää huolehtia tietoturvasta vähintään yhtä hyvin kuin normaalioloissa.”

Pelttari vakuuttaa, että suojelupoliisi pystyy huolehtimaan tehtävistään myös koronaviruspandemian aikana.

Suojelupoliisin vuosikirja 2019 keskittyy lähinnä terrorismin uhan käsittelyyn, ja esimerkiksi vastatiedustelun eli vakoiluntorjunnan havaintoja siinä on tavallista vähemmän. Supo kertoo vuosikirjassaan uutta tietoa turvallisuusselvitysten teosta.

Supo teki viime vuonna 69 000 turvallisuusselvitystä. Turvallisuusselvitys tehdään palkattavasta henkilöstä ja sen tarkoitus on estää ennalta toiminta, joka vaarantaa kansallista turvallisuutta tai erittäin merkittävää yksityistä taloudellista etua.

Supo ja pääesikunta käyttävät turvallisuusselvitysten tekoon muun muassa rikosrekisteritietoja. Vuoden 2019 vuosikirjassa Supo kertoo, että rikosrekisteritiedon lisäksi niin sanotun tiedustelutiedon merkitys kasvaa.

Tiedustelutieto on muuta kuin jo tapahtuneen rikoksen selvittämiseksi kerättävää tietoa. Supo hankkii tiedustelutietoa itse, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla sekä avoimista lähteistä.

”Vuonna 2019 tällaista tietoa löytyi turvallisuusselvityksissä yli kaksi kertaa useammin kuin vuonna 2018, jolloin silloinkin tiedustelutietoa löytyi ennätysmäärä”, Supo kertoo vuosikirjassaan.

Supon mukaan ”muutos kuvastaa toimintaympäristön muuttumista”.

”Tiedustelutieto tarkoittaa tässä yhteydessä esimerkiksi sitä, että henkilöstä löytyy omaa tietoa omista tietojärjestelmistämme. Seurauksena on usein, ettei henkilö saa puhdasta turvallisuusselvitystä”, Pelttari sanoo.

Käytännössä kyse voi olla Pelttarin mukaan siitä, että henkilöllä on epäilyttäviä yhteyksiä esimerkiksi terroristisiin toimijoihin tai vieraisiin valtioihin.

Viime kesänä voimaan tullut uusi siviilitiedustelulaki moninkertaisti Supon tiedustelumahdollisuudet, koska se antaa Supon väelle oikeuden hankkia tietoa ulkomailla samoilla salaisilla tiedustelukeinoilla kuin kotimaassa. Se tarkoittaa monenlaista teknistä tiedonhankintaa, kuten puhelinkuuntelua ja tietojärjestelmätiedustelua sekä tiedonhankintaa paikallisilta vaikka baarimikkona esiintyen.

Supon ulkomaanagentit saavat tarvittaessa jopa rikkoa kohdemaan lakeja. Tällöin kohdemaan näkökulmasta kyse on vakoilusta, vaikka se Suomen lainsäädännön mukaan on täysin sallittua ulkomaatiedustelutoimintaa.

Supon mielestä valtionhallinnossa on tarpeen kehittää yhteistä tiedustelun toimintakulttuuria ja käsitteitä. Nykyisin käsitteet saattavat olla ”kiistanalaisia, poliittisesti latautuneita tai niistä ei päästä yhteisymmärrykseen”.

”Lisäksi valtionhallinnon siiloutunut rakenne voi toisinaan vaikeuttaa yhteistyötä. Suojelupoliisi on kuitenkin vakuuttunut siitä, että ainoastaan toimivalla yhteistyöllä Suomi voi vastata tiedustelusta, terrorismista tai kyberympäristöstä nouseviin uhkiin”, Supo pohtii valtiohallinnon sisäistä yhteistyötä.

Supo: Suomessa on satoja ihmisiä, jotka toimivat terroristien hyväksi, ja määrä jatkaa kasvuaan

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat