”Pelaamme uhkapeliä omalla ja perheemme terveydellä” – sairaan­hoitajat ratkovat korona­kriisiä seka­sorron keskellä, kyselyn mukaan selvää ei ole aina edes se, saako sairaana hoitaa potilaita - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

”Pelaamme uhkapeliä omalla ja perheemme terveydellä” – sairaan­hoitajat ratkovat korona­kriisiä seka­sorron keskellä, kyselyn mukaan selvää ei ole aina edes se, saako sairaana hoitaa potilaita

Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan monet hoitajat tuntuvat tässä tilanteessa katuvan ammatinvalintaansa.

Koronapotilaiden osastolla työskentelevä sairaanhoitaja pukee ylleen suojavarusteita Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan moni hoitaja kokee esimerkiksi virukseen liittyvän suojapukeutumisen sekavaksi. Kuva: ANTTI J. LEINONEN

Julkaistu: 2.4. 12:40, Päivitetty 2.4. 16:10

Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen laatima kysely korona-aikojen työoloista on poikinut yli 550 vastausta, joista paistaa huoli ja pelko.

”Ohjeet muuttuvat päivittäin, ja työnantaja puhuu kuin olisi suuri synti jäädä kotiin sairastamaan.”

Näin kuuluu yksi vastaus Sairaanhoitajaliiton laatimaan kyselyyn, jossa liitto kartoittaa sairaanhoitajien korona-ajan työoloja.

Sadoista vastauksista paistaa pelko, ahdistus ja epävarmuus, jotka vallitsevat monella työpaikalla nyt. Suuri osa vastanneista on huolissaan hoitohenkilökunnalle annettavan ohjeistuksen selkeydestä ja yhtenäisyydestä. Moni sanoo tiedonkulun olevan sekavaa ja ohjeiden muuttuvan jatkuvasti. Vaihtelevaa ohjeistusta on annettu esimerkiksi hoitohenkilökunnan testaamisesta ja sairaana työskentelystä. Moni sairaanhoitaja sanoo, että ellei kuumetta ole, flunssaisena täytyy tulla töihin.

”Yleiset ohjeet eivät pidä paikkaansa hoitajien kohdalla. Sairaana ja flunssassa voi tai pitää tulla töihin, ellei ole korkeassa kuumeessa. Karanteenisäännöt eivät koske hoitajia.”

Vastausten perusteella sairaanhoitajia huolettaa eniten oman ja perheen terveyden puolesta.

”Minulla on riskiryhmään kuuluva lapsi. Pelkään, että sairastun itse ja tartutan lapseni. Minulla on kuitenkin työvelvoite. Tuntuu todella epätodelliselta. Toivoisin voivani jäädä kotiin”, yksi vastaaja kirjoittaa.

”Johtajat piileskelevät turvassa etätyössä, kun me muut pelaamme uhkapeliä omalla ja perheen terveydellä.”

Vastaavia ongelmia nousi esiin, kun HS uutisoi, millaisissa oloissa virusepidemiaa yritetään sairaaloissa nujertaa. Sairaaloiden työntekijät kertoivat HS:lle epäselvistä, sekavista ja alati muuttuvista ohjeista, epäyhtenäisistä linjauksista ja suojavarusteiden niukkuudesta. Työntekijät kuitenkin uskovat, että epidemiasta selvitään.

Lue lisää: Hoitajat ja lääkärit kertovat, millaista on nyt korona­virus­epidemian etu­rintamassa: ”Yövuoroon tullessa sanottiin, että kaikki varusteet ovat ihan lopussa”

Sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Liisa Karhe on yllättynyt vastauksista nousevasta ohjeistusten ristiriitaisuudesta. Karhe on luonut kyselyn.

”Tilanne on kaikille uusi ja tuntematon. Käytännön työssä voi olla vaikeaa hahmottaa, miten paljon päätöksentekoa tai vaikkapa lainsäädännöllisiä toimia tarvitaan, ennen kuin uusia ohjeita voidaan ottaa käyttöön.”

Karheen mukaan tärkeä kyselystä nouseva viesti on se, että monet tuntuvat tässä tilanteessa katuvan ammatinvalintaa.

”Jos koronaviruskriisiä ei saada hoidettua kunnolla, moni tulee vaihtamaan alaa, kun kriisi on ohi. Sen pitäisi olla tärkeä viesti, kun monilla alueilla ollaan jo ennestään sairaanhoitajapulassa. Toisaalta, jos kriisi onnistutaan hoitamaan hyvin, ja hoitajat voivat tuntea ylpeyttä työstään, se voi jopa lisätä alan houkuttelevuutta”, Karhe arvioi.

Karhe uskoo, että nyt tarvitaan paitsi selkeitä ohjeistuksia, myös välttämättömiä työkaluja: huoli suojavälineiden riittävyydestä on suuri.

”Kauhukuvat riittämättömistä suojavarusteista leviävät sosiaalisen median kautta. Pelkoa hoitajissa aiheuttavat myös siirrot uusille osastoille ja uusiin tehtäviin. Näitä on varmasti jouduttu tekemään paljonkin eri sairaaloissa.”

Karhe arvelee, että epävarmuuden taustalla on se, että uusiin tehtäviin joudutaan ilman riittävää perehdytystä.

”Tehohoitajista on pulaa, mutta teho-osaston tehtävien syvälliseen ymmärtämiseen kuluu sairaanhoitajalta normaalioloissa pari-kolmekin vuotta. Pikakursseilla se ei onnistu. Nyt sairaaloissa joudutaan viemään todella suuria muutoksia läpi lyhyessä ajassa.”

Kriisi on herättänyt monissa sairaanhoitajissa myös ylpeyden ja kiitollisuuden tunteita.

”Yksi vastaaja kertoi olevansa äärettömän kiitollinen ja ylpeä siitä, että saa olla osa porukkaa, joka pitää Suomen kansan hengissä.”

Pelko kielii ennen kaikkea siitä, ettei kenelläkään ole kokemusta tilanteesta.

”Samat murheet sairaanhoitajilla on tässä tilanteessa kuin muillakin ihmisillä. Mutta kun muut voivat sulkeutua koteihinsa piiloon, hoitajat ovat eturintamassa kohtaamassa koronaviruspotilaita.”

Sairaanhoitajaliiton kyselyyn on tullut tähän mennessä yli 550 vastausta. Vastaajista valtaosa, 87 prosenttia, on töissä julkisella sektorilla. Noin puolet vastaajista on töissä sairaalassa, ja loput muun muassa terveyskeskuksissa, ikäihmisten palveluissa ja kotisairaanhoidossa. Kyselyyn on voinut vastata 20. maanantaina alkaen.

Soittokierros sairaanhoitopiirien luottamusmiehille paljastaa, että tilanne on muuttunut sen jälkeen monin paikoin parempaan suuntaan. Esimerkiksi Pirkanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien luottamusmiehet kertovat, että ohjeistus on nyt yksiselitteinen: töihin ei tulla sairaana.

Tehyn Haartmanin ja Malmin sairaalaluottamusmies Markus Pietikäinen tunnistaa kuitenkin kyselyssä nousseen sairaanhoitajien huolen, sillä alussa epäselvyyttä sairaspoissaoloista on ollut enemmänkin.

”Kun itse palasin Espanjan lomalta maaliskuun puolivälissä, työnantaja ei velvoittanut minua jäämään karanteeniin, vaan kutsui töihin. Se tuntui olevan ristiriidassa THL:n suositusten kanssa, ja otin yhteyttä työterveyshuoltoon. Sain työterveydestä käskyn pysyä kotona”, Malmin päivystyksessä sairaanhoitajana työskentelevä Pietikäinen kertoo.

Pietikäinen antaa kiitosta HUS:in työterveyshuollolle, joka on toiminut paineen alla hyvin, vaikka koronatestin tulosta joutuikin odottelemaan kuusi vuorokautta. Pietikäinen testattiin altistuttuaan koronalle hoitaessaan potilasta, jolla myöhemmin todettiin koronatartunta. Itse hän välttyi tartunnalta suojauduttuaan hyvin.

”Työnantajan ohjeet suojautumisesta ovat olleet välillä hämmentäviä, mutta olin itse varuillani alusta lähtien. Herättää luottamusta ja turvallisuuden tunnetta, jos voi mennä töihin ilman pelkoa siitä että tartuttaa muita tai saa itse tartunnan.”

Työvoimavajetta sairaanhoidossa pyritään nyt helpottamaan monin keinoin. Päivystyksen ja ensihoidon ammattilaisten Finnhelp-verkkopalvelussa opinto- ja vanhempainvapailla olevat hoitajat ja lääkärit sekä alan loppuvaiheen opiskelijat voivat ilmoittautua kriisiavuksi sairaaloihin.

”Työnantajat eivät voi ottaa sellaista riskiä, että laittavat porukkaa puolikuntoisena töihin. Finnhelp-palveluun on kahden päivän aikana rekisteröitynyt jo melkein 700 alan ammattilaista, jotka ovat valmiina hakeutumaan kiireavuksi sellaisiin tehtäviin, jotka heille sopivat. Tämä tuo helpotusta nimenomaan siihen, ettei ketään velvotettaisi tulemaan töihin liian nopeasti sairastumisen jälkeen”, kertoo FinnEM-järjestön puheenjohtaja, lääkäri Eeva Tuunainen.

Koronavirus|Miksi Suomessa ei suositella kasvo­maskien käyttöä kaikille? ”Siitä voi tulla jopa virus­generaattori”, sanoo ylilääkäri

Sairaalat|Hoitajat ja lääkärit kertovat, millaista on nyt korona­virus­epidemian etu­rintamassa: ”Yövuoroon tullessa sanottiin, että kaikki varusteet ovat ihan lopussa”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat