Suomi on juuri nyt täynnä läppärin tai puhelimen edessä etäkippisteleviä – asiantuntijat kertovat, miksi juomme koronakriisin aikaan ruudun edessä - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Ravintolat

Suomi on juuri nyt täynnä läppärin tai puhelimen edessä etäkippisteleviä – asiantuntijat kertovat, miksi juomme koronakriisin aikaan ruudun edessä

Suomessa on nyt edessä baariton kevät. Nuorille se voi olla kova paikka, kun tarve tavata on yhä olemassa.

Kippis! Valtiotieteen tohtori Antti Maunu (vasemmalla), tutkimusprofessori Pia Mäkelä ja HS:n toimittaja Jukka Harju etäkilistävät Teams-yhteydellä. Kuva: Joonas Laitinen / HS

Julkaistu: 3.4. 15:00, Päivitetty 3.4. 20:56

Suomessa kuten muuallakin maailmassa on nyt edessä baariton kevät. Hallitus sulkee ruokaravintolat kahvilat, pubit ja yökerhot toukokuun loppuun asti.

Tuhannet ja tuhannet suomalaiset, varsinkin nuoret, joutuvatkin siten miettimään viikonlopun viettonsa täysin uusiksi, kun perinteinen baari-ilta ei voi toteutua.

Myös kotibileet voivat olla kortilla, kun ihmiset eristäytyvät ja ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Samalla tosin sosiaalisuuden tarve on entisellään ja ihmisillä tarve tavata toisiaan.

”Vähintäänkin yhteiskunnallinen koe tämä on mitä suurimmassa määrin”, sanoo suomalaista biletyskulttuuria tutkinut valtiotieteen tohtori Antti Maunu.

Suomalaisten juomistapoihin perehtynyt tutkimusprofessori Pia Mäkelä sanoo, että kyseessä on tutkimustiedonkin kannalta poikkeuksellinen tilanne.

”Kyseessä ei ole esimerkiksi tavallinen hinnan tai saatavuuden muutos, vaan ne sosiaaliset tilanteet, joissa alkoholia käytetään, muuttuvat radikaalisti”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella toimiva Mäkelä sanoo.

Osalle tilanne saattaa aiheuttaa myös suuria sosiaalisia ongelmia. Suomalaisilla on kotona nyt enemmän alkoholia kuin koskaan aiemmin, 70 000 lapsen vanhemmilla on päihdeongelma ja poikkeusoloissa apua on saatavilla entistä niukemmin.

Lue lisää: Suomalaisilla on nyt valtava määrä alkoholia kodeissaan, ja se on tikittävä aikapommi, sanoo A-klinikan Kaarlo Simojoki – ”Kulissit romahtavat monissa perheissä”

Selvää joka tapauksessa on, että edessä on tilanne, jollaista ei Suomen kaltaisissa maissa ole aiemmin eletty.

Historiassa pitää mennä sotavuosiin tai sadan vuoden taakse iloiselle salakapakoiden 1920-luvulle, jotta löytää vastaavan tilanteen, jossa kaupunkien yöelämä on niin rajoitettua kuin nyt.

Olennaista on Maunun mielestä nimenomaan se, miksi ihminen alunperin menee viikonloppuna baariin. Useimmilla syy on sosiaalisuuden tarve.

”Jos sitä ei pystytä toteuttamaan, niin sitten keksitään sille vaihtoehtoiset keinot tai tehdään jotain ihan muuta”, hän pohtii.

”On monia muitakin odotuksia, miksi mennä baariin, mutta ei ole ihan helppoa tuosta vain vaihtaa johonkin vastaavaan, joka toteuttaa saman tarpeen. Ehkä jokin syy vain jää vähemmälle ja toiset korostuvat enemmän. Joku keskittyy rokin kuunteluun, joku keskittyy kaljanjuomiseen, joku menee Tinderiin.”

Mäkelä on samoilla linjoilla. Hänenkin mukaansa kaikki riippuu siitä, mitä ihminen baarista on lähtenyt hakemaan. Hän myös arvelee, että nuoret ottavat kokoontumiskiellot vakavasti, vaikka siitä aiheutuukin heille harmia.

”Sekä alaikäisillä nuorilla että nuorilla aikuisilla alkoholi tyypillisesti palvelee sosiaalisuutta, ja sosiaalisten tilanteiden kadotessa myös alkoholinkäytön voi odottaa vähenevän huomattavasti”, Mäkelä sanoo.

”Nuorella on kuitenkin kova ristiriita, kun sosiaalisuuden kaipuu on suuri, ja samoin pelko siitä että jää paitsi tilaisuuksista, joista kaverit pääsevät nauttimaan. Joitakin kotibileitä varmasti järjestetään, kun sosiaalisuuden houkutus käy ylivoimaiseksi.”

Ilmeistä on, että sosiaaliset tavat ainakin muuttuvat, kun ihmiset eivät pääse toistaiseksi tapaamaan toisiaan baareissa. Verkkososiaalisuus laajenee, monipuolistuu ja normalisoituu.

Maunu näkee mahdollisena, että nyt etätöissä monelle tutuksi tullut Teams-pohjainen yhteydenpito saattaisi toimia myös viikonloppuiltaisin. Mahdollista on, että erilaiset etäillanvietot yleistyvät.

”Vaikka se tuntuu hupsulta ajatukselta aluksi, se on ymmärrettävä ilmiö. Joku voi olla Teams-pohjalta etäbaarimikko ja DJ, joka tekisi soittolistat ja katsoisi drinkkiohjeet valmiiksi. Mutta kuinka monta kertaa sen jaksaisi tehdä ja jäisikö se vain kuriositeetiksi? Perisosiaalisuuden kaipuu ja lievä päihtymyksen tarve jäisi kuitenkin pohjalle”, hän arvelee.

”Sosiaalisuutta paikataan osin online-tapaamisina, ja sitäkin käy, että baari-ilta korvataan kippistelemällä kukin oman lasinsa ja ruutunsa ääressä, yhteydessä kavereihin”, arvelee myös Mäkelä.

Yksi tällainen ilmiö nähtiin jo, kun helsinkiläinen mainostoimisto Bob the Robot pani pystyyn digibaarin. Siellä vieraili 26 000 ihmistä maaliskuun viimeisenä viikonloppuna.

Baari- ja yöelämäkulttuuri on ollut isossa muutoksessa 2000-luvun alusta alkaen. Juhlimiskulttuuria tutkineen Maunun mukaan isot massojen biletyspaikat vähenevät ja ihmiset siirtyvät enemmän koteihin tai pienempiin pubeihin juomaan laadukkaampia oluita ja viinejä. Samaan aikaan nuorison alkoholinkulutus on vähentynyt.

”Muutos ei ole vain alkoholin käytön kulttuurissa vaan sosiaalisissa kulttuureissa eli siinä, miten ihmiset pitävät yhteyttä ja tapaavat toisiaan. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla nuoriso kerääntyi joukkotapaamisiin kaupunkien keskustoihin ja lähiöiden ostareille, mutta nyt sosiaaliset suhteet ovat siirtyneet pienempiin piireihin.”

Tätä muutosta on vauhdittanut varsinkin ensin kännykät, sitten sosiaalinen media.

”Ne ovat avanneet uusia foorumeita sosiaalisuudelle, joten baariympäristöt eivät enää houkuta niin paljon kuin ennen.”

Niin Maunu kuin Mäkelä pitävät melko mahdottomana ajatusta, että nyt päälle kaatunut tilanne synnyttäisi salakapakoita niin kuin sata vuotta sitten edellisellä 1920-luvulla. Sellainen toiminta todennäköisesti tuomittaisiin yhteiskunnassa laajasti, kun päällä on julkisten kokoontumisten kielto.

Entä mitä tapahtuu, kun baarit taas todennäköisesti aukeavat kesällä?

”Usein poikkeustilan päätyttyä palataan vanhaan jo siksi, että tuttuihin tapoihin tarttuminen auttaa tilanteen normalisoitumisessa. Odottaisin siis ennemmin ’taas pääsee baariin’ -tyyppisiä bileitä kuin baareissa käymisen vähenemistä suoranaisesti koronakauden takia”, sanoo Maunu.

Terveys|Suomalaisilla on nyt valtava määrä alkoholia kodeissaan, ja se on tikittävä aikapommi, sanoo A-klinikan Kaarlo Simojoki – ”Kulissit romahtavat monissa perheissä”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat