”Ei missään nimessä tarvitse lähteä” – Suomessa on 17 mökkiläistensä rahoista elävää kuntaa, ja nyt ne pelkäävät tulevaisuutensa puolesta - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Poikkeusolot

”Ei missään nimessä tarvitse lähteä” – Suomessa on 17 mökkiläistensä rahoista elävää kuntaa, ja nyt ne pelkäävät tulevaisuutensa puolesta

Padasjoki on yksi Suomen 17 kunnasta, joissa on enemmän kesämökkiläisiä kuin varsinaisia asukkaita. Joissakin kunnissa asukasluku jopa kymmenkertaistuu kesäkuukausina. Nämä kunnat kärsisivät pidennetystä maakuntarajojen sulusta.

Kesämökkirantaa Padasjoella kesällä 2015. Kuva: Panu Rissanen

Julkaistu: 4.4. 2:00, Päivitetty 4.4. 12:13

Pienten mökkikuntien kunnanjohtajat toivovat, ettei maakuntarajojen sulkeminen tyrehdytä kausiasukkaiden virtaa. Sillä olisi kohtalokkaat seuraukset kuntien elinkeinoelämän kannalta.

”Tappiohan se meidän kannalta on, jos ihmiset jäävät kaupunkikoteihinsa pidemmäksi aikaa”, sanoo Padasjoen kunnanjohtaja Petri Koivula.

Reilu viikko sitten pääministeri kehotti painokkaasti mökeilleen vetäytyneitä uusmaalaisia palaamaan koteihinsa, mutta mökkipaikkakunnilla ei ajatella aivan samoin.

Padasjoki on yksi Suomen 17 kunnasta, joissa on enemmän kesämökkiläisiä kuin varsinaisia asukkaita. Joissakin kunnissa asukasluku jopa kymmenkertaistuu kesäkuukausina. Nämä kunnat kärsisivät pidennetystä maakuntarajojen sulusta.

Noin kolmen tuhannen asukkaan Padasjoella väkimäärä kasvaa yleensä pääsiäisestä alkaen asteittain vähintään neljänneksen normaalia suuremmaksi.

”Jos mökkeilijöitä jää tulematta ja mökkien kunnostus jää tänä vuonna väliin, se on meille monella tavalla tappio. Palveluntarjoajat siitä ensimmäisenä kärsivät”, toteaa Koivula.

Hän ei näe ongelmana sitä, että mökkiläisiä on kunnassa tällä hetkellä normaalia enemmän. Päinvastoin.

”Mielestäni oiva ratkaisu levittää ihmiset tänne meidän korpiin ja metsiin. Heistä suuri osa on yli 70-vuotiaita, paremmassa turvassahan he täällä ovat kuin kaupungissa. Mökkiläisillä on yleensä varaa tilata ruokaa kotiovelle tarvittaessa, miksi ihmeessä lähettäisimme heidät takaisin Uudellemaalle?”

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki on samoilla linjoilla. Mökkiläisten virran tukahduttaminen pidemmäksi aikaa olisi kunnalle suuri menetys.

”Olemme jatkuvasti pyrkineet siihen, että mökkiläisten vuorokaudet meillä lisääntyisivät. Elämme heidän varassaan, nimittäin yritykset tekevät tuloksensa juuri mökkeilykaudella, ja sen varassa elämme myös talvikauden.”

Kitkiöjoki sanoo, että mikäli sulkua jatketaan pidemmäksi aikaa, se vaikuttaa ”ihan kaikkeen” kunnassa.

”Yritysten kannalta se on ratkaisevaa, jos ajatellaan vaikka rakentamissektoria. Vapaa-ajan asunnoilla lisärakentaminen on runsasta ja myös uudisrakentaminen meillä tapahtuu pitkälti mökkiläisten tonteilla.”

Sysmän vapaa-ajan asukkaista moni viettää noin puolet vuodesta kunnassa.

Kesäinen mökkiranta Sysmässä vuonna 2010. Kuva: Pete Aarre-Ahtio

”En missään tapauksessa hätistelisi pois nyt jo tänne tulleita kausiasukkaita. Minuunkin on oltu yhteydessä, koska somessa leviää heitä syyllistävää puhetta. Moni on jo eläkkeellä enkä toivoisi, että heidän tarvitsee nyt alkaa siirtyä minnekään”, Kitkiöjoki sanoo.

Koko Suomen mökkeilijävoittoisimmassa kunnassa Kustavissa ajatukset ovat samansuuntaisia. Kunnassa on eniten mökkiläisiä asukaslukuun suhteutettuna, ja väkiluku jopa kymmenkertaistuu kesäkuukausina.

Kunnanjohtaja Veijo Katara sanoo, että kukaan tuskin voi kiistää mökkiläisten tärkeyttä kunnan elinvoimaisuudelle.

”Mökkiläisiä alkoi virrata muutama viikko sitten normaalia aikaisemmin, mutta tilanne on tasaantunut ja osa lienee palannut koteihinsa. Me emme ole lähteneet heitä hätistelemään, meille he ovat aina tervetulleita, kunhan sitoutuvat yleisiin hygieniaohjeistuksiin. Ja luotan kyllä mökkiläisiin, että he niitä noudattavat”, Katara sanoo.

Kustavi on äänestetty usein Suomen parhaaksi mökkikunnaksi. Kuva: Bo Strandén

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo, että kuntataloudelle mökkiläisten määrällä ei ole suoraan suurta vaikutusta, mutta kuntien elinkeinoelämälle kyllä.

”Mökkiläisistä kunta ei juurikaan saa verotuloja muuten kuin välillisesti, mutta kyllähän tässä alkaa hiljalleen pettämään kunnallisveropohja ympäri Suomen, joten suurin vaikutus tulee sieltä. Talous on kaikkialla seisahtunut kuin seinään.”

Punakallio ymmärtää hyvin kunnanjohtajien ajatukset.

”Koska suurin osa ihmisistä on edelleen aivan terveitä, heille voi olla vain hyväksi päästä mökilleen ja päästä siten liikkumaan vähän vapaammin. Toki asiassa on kaksi puolta, tämä täytyy jokaisen tietysti ratkaista omalta osaltaan.”

Suomi alkoi hallituksen päätöksellä rajoittaa liikennettä Uudeltamaalta muuhun Suomeen maaliskuun viimeisenä lauantaina. HS kertoi keskiviikkona, että esimerkiksi Helsingissä oli rajojen sulkemisen jälkeisenä iltana lähes 23 000 ihmistä vähemmän kuin kaksi viikkoa aiemmin. Lappi tyhjeni hiihtokeskusten sulkemisen myötä.

Lue lisää: Ihmiset pakenivat mökeilleen ennen Uudenmaan sulkemista eivätkä välittäneet pyynnöstä palata – grafiikka näyttää, missä ihmismäärä kasvoi eniten

Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala sanoo, että hallituksen kehotus mökkiläisten palaamisesta koteihinsa ei vaikuta heilauttaneen mökkiläisten määrää kunnassa. Suurin osa Kuhmoisissa mökkeilevistä tulee juuri pääkaupunkiseudulta.

”Tilanne vaikuttaisi olevan suunnilleen sama kuin ennen hallituksen ilmoitustakin, eli mökkiläisiä on normaalia enemmän. Siihen vaikuttaa myös aikainen kevät. Kunta on kuitenkin niin laaja pinta-alaltaan, että liikennettä on aika vaikea todentaa.”

Myös Heusalalta heruu ymmärrystä mökkeileville.

”Mökkiläiset on meille äärimmäisen tärkeitä ja normaalioloissa on tietysti toivottavaakin, että he tulevat ajoissa. Meidän kunnan vakituisista asukkaista kuitenkin yli 30 prosenttia on yli 70-vuotiaita, joten väestöpohja on tosi riskialtis.”

”Kaikki eivät ehkä ymmärrä meidän kapasiteetin pienuutta. Väestöä on 2 200, ja mökkejä yli 3 000. Jos epidemia lähtisi liikkeelle, sen tajuaa peruskoulumatikallakin, että siitä ei hyvä seuraa”, Heusala sanoo.

Lue lisää: Puumalan Hurissalo elää kesästä ja kesä­asukkaista niin täysin, että jopa aikaa mitataan kesissä: HS vietti vuoro­kauden Etelä-Savon mökki­paratiisissa

Hirvensalmen kunta kuuluu Kuhmoisten ja Kustavin ohella Suomen mökkirikkaimpiin kuntiin. Kunnanjohtaja Seppo Ruhanen sanoo, että jos Uudenmaan sulku jatkuu kesään saakka, sillä on erittäin haitalliset seuraukset kunnan palvelunharjoittajille.

”Meidän mökkeilijöistä suurin osa on mikkeliläisiä, mutta seuraavaksi suurimman osan muodostavat Uudenmaan asukkaat. Vaikka osa mökkiläisistä ehti saapua mökeilleen jo ennen koko koronakriisiä, leijonanosa on edelleen tulematta.”

”Jos Uudenmaan eristys jatkuu, meille se tietää huonoja uutisia. Emme pysty ylläpitämään kunnan palveluyrittäjiä itse, he elävät pitkälti kunnan vapaa-ajan asukkaiden ostovoiman varassa.”

Sen jälkeen, kun hallitus vetosi mökkiläisiin, että nämä palaisivat koteihinsa, Ruhanen sai paljon puheluilta.

”Mieleen jäi erityisesti erään 82-vuotiaan miehen puhelu. Hän oli saapunut mökilleen perheineen tavalliseen tapaansa jo viikkokausia sitten ja kysyi, pitääkö nyt lähteä. Sanoin, ettei missään nimessä tarvitse lähteä.”

Mökkiasukkaat moninkertaistavat Puumalan väkiluvun kesäkuukausiksi. Heidän vaikutuksensa näkyy kunnassa kaikkialla. Aivan erityisesti se näkyy Hurissalon kylällä. Kuva: Sami Kero / HS

Rajoitukset|Ihmiset pakenivat mökeilleen ennen Uudenmaan sulkemista eivätkä välittäneet pyynnöstä palata – grafiikka näyttää, missä ihmismäärä kasvoi eniten

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat