Luonnonsuojelija Pentti Linkola on kuollut – Pekka Sauri: ”Humaani ihminen, jolla oli järkyttäviä näkemyksiä ihmiskunnasta” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Kuolleet

Luonnonsuojelija Pentti Linkola on kuollut – Pekka Sauri: ”Humaani ihminen, jolla oli järkyttäviä näkemyksiä ihmiskunnasta”

Linkola oli kuollessaan 87-vuotias. Hänet tunnettiin erityisesti kannanotoistaan liittyen maapallon ekologiseen tilaan ja ihmisten liialliseen määrään.

Pentti Linkola vuonna 2017. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Julkaistu: 5.4. 12:41, Päivitetty 5.4. 16:16

Luonnonsuojelija, ornitologi Pentti Linkola on kuollut. Asian vahvistaa HS:lle Linkolan tytär Leena Linkola.

Linkolan kuolemasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Pentti Linkola syntyi Helsingissä joulukuussa 1932 ja oli kuollessaan 87-vuotias.

Linkola oli kalastaja, kirjailija ja ympäristöfilosofi, joka tunnettiin erityisesti kannanotoistaan liittyen maapallon ekologiseen tilaan ja ihmisten liialliseen määrään. Elämän ensisijaisena vihollisena Linkola näki väestöräjähdyksen ja kasvavan luonnon kuormituksen.

Pentti Linkola 80-vuotiaana. Kuva: Rami Marjamäki

Linkolan vuonna 2017 julkaistussa elämäkerrassa Pentti Linkola – ihminen ja legenda kuvaillaan hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan. Hän oli jo koululaisena kiinnostunut erilaisten havaintojen merkitsemisestä muistiin. Linkola bongasi jo nuorena lintuja. Ylioppilaaksi päästyään hän opiskeli vuoden. Ammattikalastajaksi hän ryhtyi 26-vuotiaana, vuonna 1959.

Linkola oli ensimmäisiä, jotka rengastivat kalasääksiä. Kuva: HS

Kalastuksen ohella Linkola harjoitti pesimälintujen laskentaa ja rengastamista – ja tietenkin kirjoittamista. Hän kirjoitti Suomen Kuvalehteen jo 1960-luvulla.

1980-luvulla Linkola kirjoitti Vihreää liikettä varten periaateohjelmaksi nimeämänsä monisteen, jota ei tosin hyväksytty puolueen periaateohjelmaksi.

Monisteessa hän muun muassa ilmaisi, että yksityisautoilu on lakkautettava, elintarvikkeiden tuonti ja vienti kiellettävä ja sähkö tuotettava kotimaisella vesivoimalla.

Linkola sai ekofasistin ja kansanvallan vastustajan leiman.

Vuonna 1995 Linkola perusti Luonnonperintösäätiön, jonka tarkoituksena on hankkia lahjoitusvaroilla omistukseensa uhanalaisia metsiä ja suojella ne pysyvästi.

Pentti Linkola Sielunmetsä-dokumentissa. Kuva: Filmimaa

Lue myös: Kuukausiliite kävi vuonna 2018 linturetkellä Pentti Linkolan kanssa.

Linkola kommentoi syksyn 2015 tapahtumia HS:n videolla:

Linkola antoi vain muutama päivä sitten haastattelun Kulttuuritoimitus-julkaisulle. Tuolloin Linkola kommentoi lyhyesti koronaviruspandemian vaikutuksia.

”Koronavirus voi hieman jarruttaa maapallon tuhoa, mutta kun se on saatu lannistettua, jatkuu sama elämäntapa”, Linkola sanoi.

Haastattelussa Linkola kertoi myös terveydentilastaan.

”Olen tällainen vaivaisukko. Kävelen kepin kanssa sisällä huoneissa. Minä en enää jaksa edes seurata näitä koronajuttuja. Auttaa se jotain, mutta ilmastonmuutos ja lajikato ovat ylivoimaisesti mittavampia asioita.”

Pentti Linkola kotipihassaan Valkeakoskella vuonna 2012. Kuva: Rami Marjamäki

Pekka Sauri: ”Järkyttäviä näkemyksiä yhteiskunnasta”

Helsingin yliopiston työelämäprofessori Pekka Saurin mukaan Pentti Linkola oli ihmisenä hyvin ristiriitainen ja äärimmäisen moniulotteinen.

Pekka Sauri Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

”Toisaalta hän oli hyvin humaani ihminen, mutta toisaalta hänellä oli aivan järkyttäviä näkemyksiä ihmiskunnasta ja yhteiskunnasta”, Sauri kertoo puhelimessa.

Saurille tulevat mieleen esimerkiksi Linkolan Persianlahden sodan aikaiset kommentit. Jossakin haastattelussa Linkola oli jopa toivonut, että sodassa kuolisi ihmisiä mahdollisimman paljon.

Saurin mielestä Linkolan poliittiset näkemykset eivät olleet demokraattisesti missään mielessä toteutettavissa.

Siksi Linkola oli esimerkiksi vihreälle liikkeelle hankala tapaus. Ensin tämä oli ollut hyvillään uudesta liikkeestä, joka haluaa pelastaa maailman. Mutta kun Linkolan tavoitteet eivät olleetkaan poliittisesti mahdollisia, hän menetti toivonsa vihreisiin.

”Siitä lähtien, kun vihreät muodosti puolueen, Linkola taisi pitää vihreitä lässyinä ja lälläreinä kahvipöytäkeskustelijoina”, kertoo Sauri, joka on itse ollut aktiivisesti mukana vihreässä liikkeessä sen historian alusta asti. 1990-luvun alussa Sauri toimi vihreiden puoluesihteeriä ja puheenjohtajana.

Saurin mukaan moni pitää vielä nykyäänkin Linkolaa vihreiden perustajana. Se ei pidä paikkaansa. Pikemminkin Linkolasta muodostui vihreille taakka, Sauri sanoo.

Mutta jos ei oteta huomioon Linkolan radikaaleja toimenpide-ehdotuksia, Sauri löytää hänen puheistaan hyvääkin.

”Kyllähän hän kiinnitti ympäristökysymyksin, ihmisten elämäntapaan ja ainaiseen kulutukseen hyvin dramaattisesti huomiota. Hän toimi herättäjänä.”

Vaikka Pentti Linkola toimi julkisuudessa tuomiopäivän profeettana, kohdatessa Pekka Sauri koki hänet miellyttävänä ihmisenä

”Hänessä oli jännää huumoria. Hän oli erittäin älykäs.”

Erityisesti Saurille on jäänyt mieleen kokemus 1980-luvulta, jolloin hän oli toimittamassa Ilmestyskirjasto-nimistä pamflettisarjaa. Linkola kirjoitti oman pamflettinsa sarjaan.

Saadakseen kirjan pikavauhtia painoon ja saattaakseen taittovedokset Linkolan tarkastettaviksi Saurin oli matkustettava Linkolan luokse Sääksmäelle. Oli tammikuu, pakkasta noin 30 astetta.

”Olin siellä iltaan asti. Kävimme antamassa kylmässä tallissa olleelle hevoselle heiniä. Pentti keitti minulle kalakeittoa omista perunoistaan ja itse pyytämistään kaloista.”

Mieleen jäi jälleen se ihmeellinen ristiriitaisuus, joka Linkolasta huokui.

”Hän oli lämmin ja humoristinenkin, toisaalta hän saattoi mennä raivon tilaan maailman tulevaisuudesta ja ihmisten toimista puhuessaan.”

Itseään kohtaan ja omassa arkielämässään Linkola teki Saurin mukaan erittäin vaativia ratkaisuja. Elämäntapa oli jopa epäinhimillinen.

”Se oli ihan käsittämätöntä. Hän heräsi aamuyöllä verkoille ja liikkui hevosen kanssa. Kukaan muu ei olisi pystynyt vastaavaan”

Pekka Tarkka: ”Rakasti tuntemiaan ihmisyksiöitä”

Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen entinen esimies, kriitikko ja kirjallisuudentutkija Pekka Tarkka oli Pentti Linkolan ystävä. Heistä tuli elinikäisiä ystäviä jo 1950-luvun puolivälissä.

Pekka Tarkka Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Myöhemmin Tarkka liikkui Linkolan matkassa missä päin Suomea tämä milloin asuikin. Tarkka on kertonut Linkolasta kaksi vuotta sitten ilmestyneissä muistelmissaan Onnen Pekka (Otava).

Tarkan arvion mukaan Linkola kuului ekologisen ajattelun uranuurtajiin. Tämä ennusti jo viime vuosisadan puolivälissä, että ”luonnon kostotar iskee takaisin, jos ihminen rasittaa liikaa maapallon kestokykyä”, Tarkka muotoilee.

Linkola esitti maapallon pelastamiseksi julmia keinoja, jotka Tarkan mukaan herättivät humaanisti ajattelevissa ihmisissä kiukkua. Mutta tässä ei ollut ystävän koko kuva.

”Vaikka hän vihasi luontoa tuhoavaa ihmislajia, hän rakasti tuntemiaan ihmisyksilöitä. Hänen tuttunsa muistavat hänen sydämellisen huumorinsa ja kykynsä lämpimään ystävyyteen”, Tarkka sanoo.

Elämäkerturi Riitta Kylänpää: Hän oli äärimmäisen herkkä ihminen

Toimittaja Riitta Kylänpää puhui Linkolan kanssa viimeisen kerran pari viikkoa sitten.

Riitta Kylänpää Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Silloin keskustelun aiheena oli esimerkiksi koronavirus, jota Linkola kommentoi myös viimeisessä haastattelussaan.

Kylänpään mukaan Linkola halusi loppuun asti pärjätä yksin kotonaan, mutta aivan viime aikoina hän sai apua Valkeakosken kaupungilta, johon Ritvalan kylä entisessä Sääksmäen pitäjässä kuuluu.

”Se on ollut häneltä iso myönnytys. Kotona kävi kaksi naista auttamassa ja tuomassa esimerkiksi ruokaa ja maitoa”, Kylänpää kertoo puhelimessa.

Hän tutustui Pentti Linkolaan läheisesti vuosina 2015–2016, kun hän kirjoitti tästä Tieto-Finlandialla palkitun elämäkerran.

Linkola tunnettiin tiukoista mielipiteistään, mutta Kylänpää kertoo yllättyneensä, kun pääsi todella tutustumaan häneen.

”Ajattelin, että hän olisi sellainen köriläs, mutta hän osoittautui hyvin ystävälliseksi”, Kylänpää sanoo.

Hän ei alun perin uskonut, että Linkola edes suostuisi kirjan tekemiseen. Yleisen käsityksen mukaan moni muukin oli käynyt kyselemässä huonolla menestyksellä.

Kävi kuitenkin niin, että Linkola oli juuri palannut Helsinkiin silloin naisystävänsä, Sirkka Kurki-Suonion (1939–2018), luokse. Hän sanoi harkitsevansa asiaa ja kutsui toimittajan kylään.

”Yhtäkkiä hän alkoi kertoa vuolaasti lapsuudestaan ja elämästään. Häkellyin ja kysyin, että onko tämä nyt jo varsinaista haastattelua. Hän vain nyökkäsi ja jatkoi puhumista”, Kylänpää kertoo.

Linkola tuli viime vuosikymmeninä tunnetuksi lähes luontaistaloudessa elävänä erakkona, mutta syntyjään hän oli aito kaupunkilaispoika. Isä Kaarlo Linkola oli kasvitieteilijä ja Helsingin yliopiston rehtori, joka asui perheineen Kasvitieteellisen puutarhan päärakennuksessa Kaisaniemessä.

Pikkupoikana Pentti Linkola kävi äitinsä kanssa ostoksilla Hakaniemen torilla.

”Hänen suurinta herkkuaan oli appenzeller-juusto. Se on luultavasti perua juuri noilta ajoilta”, Kylänpää sanoo.

Muuten Linkola söi pääasiassa kalaa ja oli pääosin vegaani. Hän esimerkiksi kasvatti vielä viime kesänäkin asti tomaatteja pihallaan, Kylänpää kertoo.

Linkolan ajatusten hän katsoo olevan nyt ehkä ajankohtaisempia kuin koskaan. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten välinpitämättömästi ihmiset suhtautuvat edelleen luontoon.

”Jostain syystä hänen ajatuksena kiinnostavat paljon myös ulkomailla. Pari kuukautta sitten New York Times -lehden toimittaja soitti minulle ja olisi halunnut tulla Suomeen tekemään Linkolasta jutun”, Kylänpää sanoo.

Monet Linkolan esittämistä ajatuksista kuulostavat karulta, ja joskus kirjoitusten motiiviksi on arveltu puhdasta vihaa ihmisiä kohtaan. Tästä Kylänpää on eri mieltä: Pentti Linkola oli hyvä tarinankertoja, jolla oli paljon ystäviä.

”Kyllä hän oli äärimmäisen herkkä ihminen. Hän kuunteli luontoa sellaisella korvalla, että siihen harva pystyy. Ehkä hän oli herkkä myös ihmisten suhteen, ja sairasteli siksi paljon”, Kylänpää sanoo.

Viimeisinä vuosina hän kertoo Linkolan liikkumisen käyneen vaikeaksi. Mutta pää säilyi terävänä loppuun asti, Kylänpää sanoo.

Linkola pilkkikalasti vuonna 2003 ennätysjäiden aikaan. Kuva: PETER JANSSON

Pekka Sauri arvioi Pentti Linkolan elämäkerran: Kun Persianlahden sota syttyi, Linkola toivoi ”huomattavaa tappamista”

Pentti Linkola haluaisi, että suuri osa ihmiskuntaa kuolisi, mutta nyt tapahtunutta lintujen joukkotuhoa hän suree sydämensä pohjasta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat