Järjestöt pelkäävät, että vammaisia rajataan nyt tehohoidon ulkopuolelle – bioeetikon mielestä nykyinen ohjeistus on ”liian lavea” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Järjestöt pelkäävät, että vammaisia rajataan nyt tehohoidon ulkopuolelle – bioeetikon mielestä nykyinen ohjeistus on ”liian lavea”

Koronavirusepidemia tuo ennennäkemättömän kuormituksen tehohoitoon. ”Vammaisia henkilöitä ei voi yksinomaan vammojensa perusteella siirtää hoitojonojen hännille”, vammaisjärjestö Kynnyksen tiedotteessa sanotaan.

Koronavirusepidemia aiheuttaa valtioneuvoston muistion mukaan ennennäkemättömän kuormituksen erikoissairaanhoitoon, erityisesti raskaaseen tehohoitoon. Kuva Meilahden sairaala-alueelta Helsingistä. Kuva: Heikki Saukkomaa

Julkaistu: 5.4. 14:25

Vammaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että vammaiset ihmiset rajataan poikkeusolojen takia tehohoidon ulkopuolelle.

Koronaepidemia aiheuttaa tehohoitoon ennennäkemättömän kuormituksen. Tehohoidon pääsyn kriteereitä joudutaan todennäköisesti arvioimaan normaalia tiukemmin.

Vammaisjärjestö Kynnys ry:n mukaan on etiikan vastaista ”uhrata tosipaikan tullen ensimmäiseksi” riskiryhmiä.

”Vammaisia henkilöitä ei voi yksinomaan vammojensa perusteella siirtää hoitojonojen hännille”, järjestön tiedotteessa sanotaan.

Kehitysvammaisten tukiliiton mukaan yhden kunnan vammaispalvelupäällikkö oli viime viikolla esittänyt yksityisen palvelutuottajan asumisyksikölle pyynnön listata ne yksikön asukkaat, jotka eivät kestäisi tehohoitoa.

Myös Kynnys ry on tiedottanut tapauksesta, mutta kumpikaan järjestö ei kerro siitä lisätietoja. Kynnys ry:n mukaan tilanteessa linjattiin, ettei kukaan asumisyksikön asukkaista saisi tehohoitoa koronaviruksen aiheuttaman taudin vuoksi.

Tiedot perustuvat järjestöjen mukaan ”luotettaviin lähteisiin”. HS ei ole pystynyt vahvistamaan tapausta tai sen yksityiskohtia.

”Asumisyksikön esimies on tyypillisesti sosiaalipalvelun ammattilainen eikä hän ole oikea henkilö arvioimaan tällaisia asioita. Ne kuuluvat hoitavalle henkilöstölle siinä tilanteessa, kun tehohoitoa annetaan”, sanoo Kehitysvammaisten tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burman.

Tätä painotetaan myös sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan Etenen kannanotossa. Hoitolinjausten tekeminen kuuluu sairastunutta hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille myös poikkeusoloissa, maaliskuun lopussa julkaistussa kannanotossa sanotaan.

Vammaisperheyhdistys Jaatisen toiminnanjohtaja Satu Mustosen mukaan vammaisia ihmisiä on pyritty rajaamaan hoidon ulkopuolelle aikaisemmin. Ongelma ei ole uusi, hän sanoo.

Vuonna 2006 yhdistys kanteli oikeusasiamiehelle Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajaylilääkärin ohjeesta. Siinä muun muassa todettiin, etteivät vaikeasti kehitysvammaiset yleensä kuulu tehohoidon piiriin. Oikeusasiamies piti tätä lainvastaisena: Hus sai tapauksesta huomautuksen ja päivitti ohjeistustaan.

”Nämä korona-aikaan liittyvät uutiset eivät valitettavasti yllätä”, Mustonen sanoo.

Vammaisuus ei saa itsessään olla hoidonrajauksen peruste. Laissa on vankat perusteet sille, että kaikkien on saatava terveyspalveluja yhtäläisin perustein. Kenenkään kiireellistä hoitoa tarvitsevan ei tule jäädä siitä paitsi – edes pandemiatilanteessa.

Tehohoitoa annetaan aina vain niille potilaille, joiden arvioidaan siitä hyötyvän. Tehohoitoyhdistyksen puheenjohtajan ja Turun yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkärin Mika Valtosen mukaan kaikille kriittisesti sairaille tehdään yhtäläinen arvio siitä, onko potilas tehohoidon piirissä eli hyötyykö hän siitä.

”Vammaisuus, muistisairaus tai esimerkiksi korkea ikä ei estä pääsyä tehohoidosta saatavan hyödyn arviointiin”, Valtonen sanoo.

Samaan aikaan pitää Valtosen mukaan kuitenkin hyväksyä se, että tehohoidosta saatavaan hyötyyn vaikuttavat vaikeat perussairaudet tai voimakkaasti alentunut toimintakyky.

Jos potilaan ei oleteta hyötyvän tehohoidosta, raskas hoito voi lisätä tai pitkittää potilaan kärsimystä. Se ei ole potilaan edun mukaista, hän sanoo.

”On ihmisiä, jotka ovat esimerkiksi vaikeiden perussairauksiensa vuoksi täysin muiden avun varassa. Silloin toipumisennuste vakavista, henkeä uhkaavista sairauksista on usein merkittävästi heikentynyt.”

Voidaanko arviointia tehohoidon tarpeesta tehdä ennakoivasti? Voiko siitä olla hyötyä?

Se voi olla hyödyllistä, jos esimerkiksi koronavirusepidemian takia tehohoitoa tarvitsevia olisi satoja tai jopa tuhansia, arvioi Valtonen.

”Jos potilaan terveyshistorian hyvin tunteva ammattilainen on tehnyt arvion potilaan toipumisennusteesta, se helpottaa ruuhkaisia päivystystilanteita.”

Valtonen kuitenkin painottaa, että lopullisesta tehohoidon aloittamispäätöksestä vastaavat tehohoitoa antavat lääkärit. Arviota toipumisennusteesta eivät myöskään voi tehdä ketkä tahansa vaan ainoastaan koulutetut terveydenhuollon ammattilaiset, kuten esimerkiksi vanhusten palveluasumisyksiköiden omat lääkärit.

Ennakoivaa arviointia tehdäänkin jatkuvasti. Tämä on Valviran ylijohtaja Markus Henrikssonin mukaan osa potilaan yksilöllistä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Sen laatimisen yhteydessä mietitään, miten toimitaan, jos potilaan kunto äkillisesti heikkenee.

”Ennakoivia hoitopäätöksiä johonkin ryhmään kuulumisen perusteella ei kuitenkaan tule tehdä Suomessa – ei vammaisuuden tai iän suhteen. Tehohoitopäätökset ja ylipäänsä hoitopäätökset tehdään aina potilaskohtaisesti”, Henriksson sanoo.

Hän on tietoinen vammaisjärjestöjen esiin nostamasta tapauksesta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira selvittää parhaillaan sitä, mihin tiedot perustuvat.

Koronapandemia on synnyttänyt tehohoidon priorisointia koskevaa keskustelua ympäri maailmaa. Monissa maissa on valmistauduttu tehohoidon kuormitukseen julkaisemalla tarkempia kriteereitä siitä, kuka saa hoitoa, jos paikat käyvät vähiin.

Suomessa tällaisia kriteereitä ei ole julkaistu, vaan asiantuntijat ovat viitanneet Tehohoitoyhdistyksen viime vuonna päivittämiin eettisiin ohjeisiin.

Huoli vammaisten ihmisten syrjimisestä tehohoidossa on kansainvälinen, sanoo Tampereen yliopiston bioetiikan tutkija Heikki Saxén.

”Marginalisoidut ihmisryhmät unohtuvat yhteiskunnassa ensimmäisinä.”

Hänen mukaansa suomalaisten vammaisjärjestöjen esiin nostama tapaus kertoo siitä, ettei täällä ole käyty riittävästi keskustelua hoidon priorisoinnista. Kun periaatteista on epäselvyyttä, syntyy ymmärrettävästi huolia.

”Olen yrittänyt ehdottaa, että Suomessa oltaisiin juuri tällaisten pandemiatilanteiden takia etukäteen käyty laajoja sidosryhmäkeskusteluja. Kun talo on niin sanotusti tulessa, sitä keskustelua on hyvin vaikea käydä”, Saxén sanoo.

Keskustelun ydinkysymys on hänen mukaansa tämä: Mikä on oikeudenmukainen ja lainmukainen tapa toimia, kun tehohoitoa tarvitsevia potilaita on pakko laittaa järjestykseen?

Nyt päätöksestä vastaavat teholääkärit pääasiassa sen pohjalta, kuka hyötyy tehohoidosta kaikkein eniten. Mutta tämä on Saxénin mukaan ohjeena liian lavea. Jos kriteerit eivät ole yksityiskohtaisemmat ja avoimet, vaarana on potilaiden eriarvoinen kohtelu, hän sanoo.

Hänen mukaansa priorisointipäätöksiä tulisi tehdä sairaaloissa eri henkilöiden kuin niiden, jotka hoitavat potilaita. Näin linja pysyisi varmemmin yhtenäisenä. Malli on saanut kannatusta kansainvälisesti, Saxén kertoo.

”Päätös on myös aikamoinen taakka lääkäreille.”

Tehohoitoyhdistyksen Valtonen näkee asian hieman toisin.

”Nämä päätökset ovat kyllä vaikeita ja eettisesti raskaita, mutta ne ovat jokaisen teholääkärin normaalia työtä ja arkipäivää. Päätösten ja niiden seurausten kanssa pitää vain oppia elämään, jos haluaa tätä työtä tehdä.”

Valtonen sekä Valviran Henriksson painottavat, että Suomen tehohoito on kansainvälisesti hyvin laadukasta. Valviralla on Henrikssonin mukaan ollut erittäin vähän sellaisia tapauksia, joissa tehohoidossa olisi selvitysten jälkeen todettu virheitä.

Teho-osastot ympäri maata pitävät tarkkaa tilastoa hoidon tuloksista. Suomalaisten teho-osastojen potilaista keskimäärin 80 prosenttia on elossa vuoden jälkeen tehohoitojaksostaan.

”Tulokset ovat samantasoisia ympäri maata. Vertaisarvioinnin perusteella uskallankin sanoa, että tehohoito on Suomessa hyvin yhdenvertaista ja hoitotuloksiltaan laadukasta.”

Tehohoito ei kuitenkaan voi pelastaa kaikkia potilaita, Valtonen muistuttaa.

”Tämä näkyy nyt karulla tavalla koronaviruksen aiheuttamien kuolemien suuressa määrässä.”

Terveydenhoito|Kuka saa tehohoitoa, jos paikoista on pian pula?

Rajoitukset|Uudenmaan sulkemisen taustalla on huoli tehohoito­paikkojen loppumisesta – Muistion mukaan ”epidemia aiheuttaa ennen­näkemättömän kuormituksen”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat