Suomalaisissa hoivakodeissa on todettu useita korona­virus­tartuntoja –  Onko ikäihmisten suojeluun varauduttu riittävästi? - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Vanhustenhuolto

Suomalaisissa hoivakodeissa on todettu useita korona­virus­tartuntoja –  Onko ikäihmisten suojeluun varauduttu riittävästi?

Noin 50 000 suomalaista ikäihmistä asuu ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii yksiköihin nyt aiempaa yksityiskohtaisempia koronavirusohjeita.

Useissa maissa on todettu koronaviruksen tartuntaketjuja vanhusten hoivakodeissa. Kuva: Emilia Kangasluoma / HS

Julkaistu: 7.4. 2:00, Päivitetty 7.4. 6:28

Vielä kuukausi sitten ikäihmisten hoivakodeissa saattoi vierailla tavalliseen tapaan.

Rajoitustoimista ja ikäihmisten arkirutiinien muuttamisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä, arvioitiin tuolloin.

Epidemiatilanne muuttui nopeasti.

Maaliskuun 16. päivä hallitus ilmoitti, että vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä kielletään. Yli 70-vuotiaita velvoitettiin pysymään karanteenia vastaavissa olosuhteissa.

Nyt koronavirustartuntoja on havaittu useissa hoivakodeissa eri puolilla maata. Sekä Ylä-Savossa että Espoossa on kuollut kolme hoivakodin asukasta viruksen aiheuttamaan tautiin.

Vanhusten tiedettiin kuuluvan koronaviruksen aiheuttaman taudin riskiryhmään jo kauan ennen kuin tartunnat Suomessa yleistyivät. Miksei kaikkia hoivakodeissa asuvia ikäihmisiä ole onnistuttu suojelemaan tartunnalta? Onko varautuminen ollut puutteellista?

”En sanoisi, että kyse on välttämättä varautumisen puutteesta vaan ennemminkin vaikeasti tunnistettavasta viruksesta ja 'hankalasta vastustajasta'”, vastaa aluehallintoviraston sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija Hynninen-Joensivu sähköpostitse.

Aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa covid-19-taudin torjuntatoimia. Hynninen-Joensivun mukaan virasto on saanut ”joitakin yhteydenottoja” liittyen hoivakotien varautumiseen. Hän ei kuitenkaan kerro tarkemmin niiden sisällöstä.

Ohjeet varotoimista taas tulevat hoivakodeille sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Hynninen-Joensivun mukaan oli odotettavissa, että tartuntoja tulee esiintymään hoivakodeissa vierailukiellosta huolimatta, sillä virusta voi kantaa myös oireettomana.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön yksikön johtaja Tuija Kumpulainen pitää tartuntatapauksia odotettuina. Vaikka hoivakodit ovat ulkopuolisilta käytännössä suljetut, liikkuu henkilöstö niiden ulkopuolella.

Maailmalla virustartuntoja on havaittu runsaasti juuri vanhusten hoivakodeissa. Yksi syy tähän on hoivatyön luonteessa. Ikäihmiset saattavat tarvita apua arkiaskareissaan, kuten pukemisessa, peseytymisessä tai ruokailussa. Tällaista apua ei pysty antamaan turvavälin päästä.

Jos hoitajalla on tartunta, se voi siis levitä nopeasti riskiryhmiin kuuluvien ihmisten keskuudessa. Esimerkiksi Helsingissä on todettu virustartuntoja myös seniorikeskuksen henkilökunnalla. Suojautuminen hoivatyössä on taudin leviämisen eston kannalta keskeistä, eikä siinä ole kaikilta osin onnistuttu.

Hoitajia edustavan ammattiliitto Superin mukaan tartuntariskiä hoivakodeissa lisää se, että niissä on pula kertakäyttöisistä maskeista.

Ministeriön Kumpulainen luonnehtii hoivakotien varautumistilannetta Suomessa yleisesti ottaen kuitenkin yhä hyväksi. Vanhustenhuoltoon liittyviä tartuntatapauksia on hänen mukaansa ollut vähän. Ministeriöllä ei kuitenkaan toistaiseksi ole tarkkaa tietoa koronavirustartunnan hoivakodeissa saaneiden tai niissä covid-19-tautiin kuolleiden määrästä.

Näitä tietoja aletaan ministeriössä nyt kerätä, ilmenee perjantaisesta tiedotteesta. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee myös seuraamaan ympärivuorokautisten asumispalveluyksiköiden tilannetta entistä tarkemmin.

Hynninen-Joensivun mukaan aluehallintovirasto tekee tällä viikolla ensimmäistä kertaa ministeriölle tilannekatsauksen kuntien ja kuntayhtymien koronavirustilanteesta.

Ministeriö laatii parhaillaan myös aiempaa yksityiskohtaisempia ohjeita liittyen ympärivuorokautisten asumispalveluyksiköiden toimintaan koronaepidemian keskellä. Nykyisissä ohjeissa muun muassa sanotaan, että henkilökunnan vaihtuvuuden tulisi olla mahdollisimman pientä ja oireilevat sijoittaa yhden hengen huoneeseen ja samalle osastolle.

Uusien ohjeiden pitäisi valmistua pääsiäiseen mennessä.

Näistä toimista syntyy helposti kuva siitä, että hoivakotien tilanne huolettaa viranomaisia aiempaa enemmän. Tätä ei kuitenkaan haluta suoraan myöntää.

”Meillä on valmistelussa myös muita ohjeita, joille on kysyntää kentällä. Osa ohjeista tulee THL:ltä”, ministeriön Kumpulainen viestittää. Myös hän vastasi HS:n kysymyksiin sähköpostitse vedoten aikataulusyihin.

Suomessa on noin 50 000 ikäihmistä, jotka elävät ympäri vuorokauden asumispalveluyksiköissä. Heistä miltei puolet on yksityisen sektorin ylläpitämissä hoivakodeissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi maaliskuun alussa, että aluehallintovirasto on käynyt läpi kuntien tekemiä ostopalvelusopimuksia ja selvittänyt, miten hyvin sopimuksissa on huomioitu pandemiavarautumiseen liittyviä asioita.

”Meidän ensinäppituntumamme on se, että sitä on aika heikosti siellä huomioitu”, Varhila sanoi toimittajille järjestetyssä tilaisuudessa.

Aluehallintoviraston Hynninen-Joensivun mukaan hoivakotien ostopalvelusopimuksissa on kuitenkin ”suhteellisen hyvin otettu varautuminen huomioon”. Se oli esimerkiksi paremmalla tolalla kuin niissä sopimuksissa, jotka koskivat kotiin annettavia palveluita, hän arvioi.

Onko mahdollista, että yksityisissä hoivakodeissa varautuminen on huonommalla tolalla kuin kunnallisissa?

”Näin ei voida kategorisesti sanoa”, toteaa hoivasta vastaava johtaja Arja Laitinen hyvinvointiala Hali ry:stä. Järjestö edustaa muiden muassa yksityisiä vanhuspalveluiden tuottajia.

Koronavirustartuntoja on todettu Suomessa sekä yksityisissä että kunnallisissa asumisyksiköissä.

”Yksityisellä sektorilla on varauduttu hyvin. Sitä on tehty jo pitkälle toista kuukautta”, Laitinen sanoo.

Jokaisella yksiköllä on oltava omat varautumissuunnitelmansa ja toisaalta kunnilla omansa. Vaikka varautumista ei olisi erikseen määritelty ostopalvelusopimuksessa, tulee kunnan varautumissuunnitelmasta käydä ilmi se, miten yksityiset palvelutuottajat toimivat kriisin sattuessa, Laitinen sanoo.

”Varautuminen ei kuitenkaan ole koskaan aukotonta, kun sitä ihmiset tekevät ja suorittavat.”

Vanhusten tartunnat|Kaikkien isojen hoivaketjujen vanhainkodeissa todettu useita koronatartuntoja: Ammattiliiton mukaan hoitajilta puuttuu suojavarusteita

Tartunnat|Neljä vanhusta on saanut koronatartunnan vanhainkodissa Vantaalla – Virus levinnyt hoivakoteihin kaikissa pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa

Vanhustenhoito|Korona­virus tappoi seitsemän saman hoiva­kodin asukasta Seattlessa –  Miten varmistetaan, ettei sama tapahdu Suomessa?

Koronavirus|Vanhainkodeissa kytee katastrofi: Koronaviruksen torjunta epäonnistunut monissa maissa juuri siellä, missä riskiryhmät ovat haavoittuvimpia

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat