Jotkut saavat pian postia THL:stä – tutkijat haluavat selvittää, kuinka moni suomalainen kantaa veressään vasta-ainetta - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Jotkut saavat pian postia THL:stä – tutkijat haluavat selvittää, kuinka moni suomalainen kantaa veressään vasta-ainetta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kutsuu suomalaisia tutkimukseen, jolla selvitetään koronaviruksen leviämistä väestössä. THL:n mukaan vasta-ainetestit ovat luotettavia, ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan jo kuun lopussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvittää, miten koronavirus on levinnyt väestössä. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Julkaistu: 7.4. 13:00, Päivitetty 7.4. 16:47

Osa suomalaisista saa pian henkilökohtaista postia THL:stä. Tutkijat kutsuvat suomalaisia satunnaisotannalla tutkimukseen, jossa selvitetään koronaviruksen muodostamien vasta-aineiden määrää suomalaisten elimistöissä.

”Tutkimukseen halutaan noin 750 tutkittavaa per viikko koko maasta. Ensimmäiset kutsut ovat jo lähteneet. Koska tautitapauksia on eniten pääkaupunkiseudulta, myös eniten tutkittavia haetaan alkuun täältä”, kertoo THL:n erikoistutkija Merit Melin.

THL pyrkii näin selvittämään, kuinka suuri osa taudin sairastaa oireettomana.

”Pystymme tutkimuksen avulla tunnistamaan ne, jotka ovat näytteenoton hetkellä muodostaneet vasta-aineita. Jos tutkittavan verestä löytyy vasta-aineita, se tarkoittaa, että henkilö on saavuttanut immuniteetin.”

Melin sanoo, että tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä tiedetä, millainen vasta-ainepitoisuus suojaa tartunnalta.

Uusi koronavirus aiheuttaa valtaosalle ihmisiä vain lieviä tai oireettomia tartuntoja. Vasta-aineita muodostuu myös niiden elimistöissä, joille tauti on täysin oireeton.

Vasta-ainetaso nousee elimistössä muutamia viikkoja koronavirustartunnan jälkeen, osalla voi mennä pidempäänkin, Melin sanoo.

”Tällä hetkellä ei tiedetä sitäkään, kauanko vasta-aineet säilyvät veressä. Myös sitä tutkimuksessa selvitetään.”

Arvioimalla vasta-aineiden määrää THL voi seurata, kuinka laajasti epidemia on levinnyt eri ikäryhmissä ja eri alueilla. Tiedolle on käyttöä, kun päättäjät pohtivat, mitä toimenpiteitä epidemian hallitsemiseen kulloisessakin vaiheessa tarvitaan.

Ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta odotetaan jo huhtikuun loppuun mennessä.

Vakavat ja hengenvaaralliset koronaviruksen aiheuttamat hengitystietulehdukset tulevat terveysviranomaisten tietoon jo nyt, mutta oireettomien tapausten määrä on tällä hetkellä tuntematon.

Se tiedetään, että mitä enemmän ihmisellä on ikää, sitä suurempi on vakavan, sairaalahoitoa vaativan taudin riski. Eniten vakavia tautitapauksia on havaittu yli 70-vuotiailla. Monella vakavasti sairastuneella on ollut korkean iän lisäksi jokin perussairaus.

Professori Juhani Knuuti nosti blogissaan maanantaina esiin huolen koronaviruksen vasta-ainetestien tehottomuudesta. Kun heikkolaatuinen testi yhdistetään väestössä harvinaisena esiintyvään tautiin, tuloksena voi olla suuria määriä vääriä positiivisia tuloksia, hän arvioi.

Testattu saa siis positiivisen testituloksen, eli hän kuvittelee sairastaneensa koronavirustaudin. Todellisuudessa henkilö ei ole sairastanut tautia, eikä näin ollen ole saanut tautisuojaa sitä vastaan.

THL:n mukaan huoli vääristä positiivisista tuloksista on THL:n toteuttaman tutkimuksen yhteydessä turha. Tutkimuksessa käytetään sekä kaupallista pikatestiä että toista vasta-ainetestiä, jolla positiiviset tulokset varmennetaan.

”Valmistaja on ilmoittanut vasta-aineiden osalta pikatestin tarkkuudeksi 100 prosenttia ja herkkyydeksi 97 prosenttia toipilasvaiheessa otetuista näytteistä”, Melin kertoo.

Sadan prosentin tarkkuus merkitsee sitä, että kun testillä testataan sata ihmistä, testi ei anna yhtään väärää positiivista. Melin korostaa, että on kuitenkin huomioitava, että valmistajien ilmoittamat arviot testien tarkkuudesta perustuvat pieniin otoksiin.

THL varmistaa kaikki positiiviset testitulokset käyttämällä mikroneutralisaatiotestiä. Lisätietoa pikatestin tarkkuudesta kertyy näin myös tutkimuksen aikana.

THL:n tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, kuinka suurella osalla väestöstä on muodostunut vasta-aineita merkkinä aiemmin saadusta koronavirustartunnasta.

Melin kertoo, että testin 97 prosentin herkkyys tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi kahdella prosentilla väestöstä on todellisuudessa vasta-aineita, niin testin perusteella saadaan väestöosuuden arvioksi 1,9 prosenttia.

”Näin pieni virhe ei muuta tulkintaa väestön immuniteetista”, Melin painottaa.

THL kutsuu tutkittavat kirjeitse satunnaisotannalla, eli arpomalla. Sillä varmistetaan, että osallistujat edustavat Suomen väestöä. Kutsu on henkilökohtainen, eikä kukaan muu voi osallistua kutsutun puolesta.

Alkuvaiheessa otanta painotetaan pääkaupunkiseutuun ja työikäiseen väestöön, mutta tutkimusta laajennetaan kevään aikana. Näytteet otetaan yliopistosairaaloiden laboratoriokeskuksissa. Tutkimus alkaa heti ja jatkuu loppuvuoden ajan.

”Tutkittaville lähetetään kirjeitse tieto siitä, löytyikö verestä vasta-aineita. Tuloksia käytetään THL:ssä hyväksi reaaliaikaisesti”, Melin kertoo.

Koronavirus|Yksityisten lääkäriasemien ilmoitus vasta-aine­testeistä herätti kiinnostuksen: ”Pysykää kotona, mitään kiirettä ei kannata pitää”

Vasta-aineet|Mistä tietää, onko sairastanut lievän tai oireettoman covid-19-taudin? Vasta-ainetestiin voi päästä Suomessa pääsiäisen jälkeen

Poikkeustila|Suomalaiset ovat vähentäneet kontaktejaan niin paljon, että THL:n mukaan Suomi voi muuttaa koronastrategiaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat