2020-luku on luonnon kohtalon vuosikymmen, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|60-vuotias

2020-luku on luonnon kohtalon vuosikymmen, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder

”Elinvoimainen luonto on kaiken elämän edellytys”, Liisa Rohweder korostaa.

”Luonnon monimuotoisuus ja sen merkitys on jäänyt jatkuvasti päätöksenteossa ja yleisessä keskustelussa ilmastomuutoksen jalkoihin. On tärkeää ymmärtää, että ne liittyvät ja linkittyvät todella tiiviisti toisiinsa. Toista ei voi ratkaista ilman toista”, Liisa Rohweder sanoo. Hänet kuvattiin kotimaisemissaan Kauniaisten Gallträsk-järven rannalla. Kuva: Toivo Heinimäki / HS

Julkaistu: 8.4. 2:00, Päivitetty 8.4. 11:23

Ympäristöjärjestö WWF:n vuonna 2018 julkaiseman Living Planet -raportin viesti oli karu: elämme keskellä ihmisen aiheuttamaa lajien sukupuuttoaaltoa.

Raportin mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet vuodesta 1970 keskimäärin 60 prosenttia. Etelä- ja Keski-Amerikassa tuho lähentelee 90 prosenttia.

Hurjia lukuja.

Vajaassa kahdessa vuodessa kehitys on mennyt monilta osin huonompaan suuntaan, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. ”Esimerkiksi pölyttäjien määrä on vähentynyt todella jyrkästi. Pölyttäjäkadolla on suora yhteys meidän ruokatuotantoomme, sillä 70 prosenttia maataloustuotannostamme on pölyttäjistä riippuvaista. Tämä saattaa yksin olla koko ihmiskunnan kohtalonkysymys.”

”Ja tämä on vain esimerkki luonnon monimuotoisuuden merkityksestä.”

Ympäristökysymyksiä Rohweder on pohtinut koko työ­uransa ajan.

Ennen nykyistä virkaansa hän toimi Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan yliopettajana viidentoista vuoden ajan. Väitöskirja aihepiiristä valmistui vuosituhannen vaihteessa. WWF Suomen pääsihteerinä Rohweder aloitti vuonna 2009.

Hän sanoo olevansa unelmatyössään. Rohwederin vastuulla on muun muassa WWF Suomen toiminnan johtaminen ja sidosryhmäsuhteiden ylläpito.

”Tulosvastuussa olemme ennen kaikkea luonnolle, tuleville sukupolville ja tukijoillemme, jotka mahdollistavat työmme”, hän muistuttaa.

Tekemistä myös riittää.

Jokin aika sitten Rohweder siivosi kotinsa kirjahyllyä. Käteen tarttui käsin kirjoitettu luentokalvonivaska vuodelta 1992. Luennon aiheena oli ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon, ihmisten hyvinvointiin ja talouteen. ”Nämä asiat eivät ole todellakaan uusia.”

Yhdistyneet Kansakunnat on järjestänyt vuosikymmenien varrella lukuisia ympäristökokouksia. Kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta ne ovat useimmiten päättyneet lässähdykseen.

Päätökset pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat olleet auttamattoman riittämättömiä, sen myöntää Liisa Rohwederkin.

Toivoaan hän ei ole silti menettänyt.

Rohweder odottaa paljon tulevalta Glasgow’n ilmastokokoukselta ja Kunmingin biodiversiteettikokoukselta – jotka on tosin siirretty ensi vuodelle koronaepidemian vuoksi. Niiden myötä valtioiden olisi tarkoitus sitoutua konkreettisiin ympäristötoimiin ja julkistaa tiukennetut päästö­rajoitukset.

”Olen positiivisempi kuin kertaakaan aiemmin. Vaikka kaikki indikaattorit näyttävät huonoa, niin vihdoin on alettu havahtua siihen, että elinvoimainen luonto on kaiken elämän edellytys”, hän sanoo.

Entä jos käy kuten aiemminkin? Jos ei ollakaan valmiita tarpeeksi järeisiin toimiin?

”Niin, nämä asiat on saatava ratkaistua”, Rohweder toteaa.

”Muuta vaihtoehtoa ei kerta kaikkiaan ole, jos me haluamme turvata tulevaisuutemme tällä planeetalla. 2020-luku on luonnon kohtalon vuosikymmen. Nyt on siis todella kiire!”

Liisa Rohweder asuu Kauniaisissa mutta on syntyjään Helsingistä. Lapsuudenkoti sijaitsi Laajasalossa, metsikköjen ja merimaisemien keskellä. Kesät hän vietti Puumalassa Saimaan norppavesillä. Luonnossa oleskelusta muodostui luonteva osa elämää.

”Koen, että lapsuuden kesät herkistivät minut luontoon. Siihen tavallaan kasvoi”, Rohweder sanoo.

”Olen mielestäni konkreettinen esimerkki niistä viimeaikaisista tutkimustuloksista, jotka osoittavat luonnossa liikkumisen terveysvaikutuksista. Luonto elvyttää, energisoi ja laskee verenpainetta.”

Hän sanoo olevansa huolissaan nykynuorten luontosuhteesta. ”Nykyisin on erilaiset digitaaliset systeemit ja sosiaalinen media. Harrastuksiin mennään monesti autokyydillä. Oma sukupolveni leikki vielä luonnossa ja keksi vapaasti omat puuhansa.”

Koronaepidemian vuoksi yhteisleikit ovat kuitenkin tällä hetkellä pannassa ja suuri osa maailmasta pysähtynyt.

Moni on tästä mielissään, sillä esimerkiksi Kiinassa ilmansaasteet ovat vähentyneet voimakkaasti koronaviruksen vuoksi tehtyjen toimenpiteiden takia. Ilmastolle virus näyttäisi tehneen hyvää.

Rohweder ei osaa asiasta iloita.

”Koronassa ei ole mitään hyvää”, hän sanoo. ”Nykytilanteesta voimme oppia kuitenkin sen, että me kykenemme ratkaisemaan isoja kriisejä, jos vain haluamme.”

Liisa Rohweder

Syntyi 1960 Helsingissä. Asuu Kauniaisissa.

WWF Suomen pääsihteeri vuodesta 2009.

Kauppatieteiden tohtori, väitteli kestävästä kehityksestä vuonna 2000.

Toiminut kansainvälisen WWF:n viestintä- ja markkinointikomitean sekä Ympäristökasvatus-, Himalaja- ja Arktisen ohjelman johtoryhmien puheenjohtajana.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallituksen jäsen.

Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi aikuista tytärtä.

Täyttää 60 vuotta torstaina 9. huhtikuuta.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat