Suomen suojavarusteet hupenevat, vaikka epidemia on vasta alkuvaiheessa – Kiinasta saapuva lento­koneellinen maskeja ei riitä edes viikoksi - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Koronavirus

Suomen suojavarusteet hupenevat, vaikka epidemia on vasta alkuvaiheessa – Kiinasta saapuva lento­koneellinen maskeja ei riitä edes viikoksi

Huoltovarmuuskeskuksen suojavarustevarastot hupenevat, vaikka epidemia on Suomessa vasta alkuvaiheessa. Sairaanhoitopiirien varautuminen ei ole ollut sellaisella tasolla kuin oletettiin, kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Sairaanhoitaja Sara Jounila puki ylleen suojavarusteita Oulun yliopistollisen sairaalan infektio-osastolla maaliskuun lopulla. Kuva: Antti J. Leinonen

Julkaistu: 8.4. 2:00, Päivitetty 8.4. 7:00

Kaksi viikkoa sitten sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ilmoitti, että Suomen huoltovarmuusvarasto on avattu. Tällä haluttiin varmistaa, että suojavarusteet riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille koko maassa koronavirusepidemian edetessä.

Vaikka varmuusvarasto avattiin, ei huoli suojavarusteiden riittävyydestä ole laantunut. Päinvastoin. Useat sairaanhoitopiirit ja terveydenhuollon työntekijöitä edustavat järjestöt ovat kertoneet suojavarusteiden puutteesta.

”Huoltovarmuuskeskuksen kautta saamme viikolla 20 pienen määrän tavaraa, joka ei pitkälle riitä. Ministeriön ja [Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen] THL:n ohjeita ei tosiasiallisesti pysty täällä noudattamaan siinä muodossa kuin niitä annetaan”, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola sanoi HS:lle viime viikolla.

Etelä-Savon Essotesta taas kerrottiin, että suun terveydenhuolto ajettiin hyvin pitkälti alas juuri siitä syystä, että se kuluttaa paljon suojaimia.

Myös yksityisiä palveluntuottajia edustava hyvinvointiala Hali ry on tiedottanut, ettei toimijoilla ”ole realistisia mahdollisuuksia ohjeiden mukaiseen suojautumiseen”.

Koronavirusepidemia kestää Suomessa THL:n mallinnusten mukaan vielä joitakin kuukausia. THL:n johtaja Mika Salminen muistutti Ylen haastattelussa lauantaina, että Suomi on vasta epidemian alkuvaiheessa. Suojavarusteista on kuitenkin syntynyt jo nyt paikoin pula. Riittävätkö varusteet?

”En voi vastata, että varmasti kyllä”, sanoo STM:n valmiusyksikön erityisasiantuntija Lasse Ilkka.

”Jos kaikki hankinnat menevät niin kuin suunnitellaan, varusteet riittävät. Mutta ne hankinnat ovat epävarmoja. Pula tulisi, jos ei olisi tehty lisähankintoja ja käynnistetty omaa tuotantoa. Pelkästään huoltovarmuusvarastoilla varusteita ei riittäisi koko epidemian ajaksi.”

STM:n valmiusyksikön erityisasiantuntija Lasse Ilkka myöntää, ettei yksi lentokoneellinen suojavarusteita riitä Suomelle edes viikoksi. Kuva: Sosiaali- ja terveysministeriö

Suojavarusteiden kulutus on nyt ollut selvästi nopeampaa kuin se tahti, jolla uusia varusteita on pystytty saamaan Suomeen, Ilkka toteaa.

Ministeriö kokoaa vielä sairaanhoitopiireiltä tarkempia tietoja kulutuksesta, mutta karkeasti arvioiden kyse on Ilkan mukaan joka tapauksessa miljoonista suu-nenäsuojista viikossa ja lisäksi pienemmästä määrästä hengityssuojaimia.

”Luku riippuu taudin etenemisestä, mutta kyllä niitä muutama miljoona koko maassa menee”, Ilkka sanoo.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok) kirjoitti Twitterissä maanantaina, että yksistään Helsinki tarvitsee viikossa miljoona suu-nenäsuojaa.

Suomessa tehdään vuodessa noin 50 miljoonaa kotihoidonkäyntiä, arvioi STM:n ylijohtaja Päivi Sillanaukee maanantaina A-studiossa.

Jokaista käyntiä kohden kuluu yksi suoja, eli pelkästään vanhusten kotihoidossa tarvitaan viikossa noin miljoona hengityssuojaa. Ministeriön ohjeen mukaan kotihoidossa voidaan tosin käyttää nyt myös kankaista, jokaisen käynnin jälkeen puhdistettavaa suojaa.

Osviittaa mittakaavasta antavat myös arviot muista maista. Reilun 65 miljoonan asukkaan Ranska käyttää terveysministeri Olivier Véranin arvion mukaan 40 miljoonaa kasvomaskia viikossa.

Näitä lukuja vasten Suomeen tiistaina lennätetty ensimmäinen lasti Kiinasta ostettuja suojavarusteita ei vaikuta kummoiselta pelastusrenkaalta. Ruumassa pitäisi olla yli miljoona kirurgista suusuojaa ja sairaanhoidossa käytettäviä hengityssuojaimiakin yli satatuhatta, Huoltovarmuuskeskuksesta kerrotaan. Nykytahdilla nämä varusteet on käytetty alle viikossa.

”Suuruusluokka on sellainen, että yhdellä koneella ei viikkoa pärjätä”, STM:n Ilkka sanoo.

Ei ole myöskään sanottua, että Suomi saa sitä mitä tilasi. Käytännössä maskit voivat esimerkiksi olla jotakin muuta kuin sovittua laatua, tai niitä voi olla vähemmän, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema.

”Viime kädessä se paljastuu sitten, kun Suomessa avataan kontti ja nähdään”, Lounema sanoo.

Ennen käyttöönottoa Huoltovarmuuskeskus testaa, että maskit suojaavat oikein. Jos eivät suojaa, sitten ei ole maskeja.

”Joudumme ottamaan riskejä, kun teemme hankintoja. Kauppatilanne on sellainen, että käytännössä ei voi reklamoida, jos tuotteet eivät vastaa tilausta.”

Louneman mukaan tavaraa on tilattuna 12 lentokoneellista, ja useita lentokoneellisia odotetaan saapuvaksi Suomeen ensi viikolla. Varmuutta tästäkään ei ole, ja Lounema varoo tekemästä lupauksia.

”Tilanne on se, että voi olla, että lentokone tulee tai ei tule. Emme voi tietää, onko ostettuja varusteita ylipäätään olemassa.”

Hoitaja pukeutuu suojavarustukseen koronapotilaiden testaamiseen ja hoitoon tarkoitetulla osastolla Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Tyksissä 3. huhtikuuta 2020. Kuva: Roni Lehti / Lehtikuva

Viranomaiset eivät kerro, kuinka paljon suojavarusteita on yhä jäljellä huoltovarmuusvarastossa. Kaikkialle terveydenhuoltoon maskeja ei ole saatu, ja Louneman mukaan varusteita joudutaan säännöstelemään.

”Tiedän, että kentällä on varusteista puutetta, mutta STM ei voi lyödä kerralla kaikkea peliin. Jatkossakin varusteita täytyy jakaa varovaisesti, koska toiminta täytyy perustaa siihen, mitä kulloinkin on varastossa.”

Louneman mukaan epidemian kesto ja laajuus ovat yllättäneet, mutta koko epidemiasta ei ole tarkoituskaan selvitä Huoltovarmuuskeskuksen varastoilla.

”Huoltovarmuusvaraston idea on vain ostaa aikaa. Se määrä, mitä nyt yhteensä tullaan tarvitsemaan, on selvästi suurempi, kuin mikään varasto voi koskaan olla.”

Suojavarusteiden kysyntä on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti valtava. Noin puolet maailman suojamaskeista valmistetaan uutistoimisto Reutersin mukaan Kiinassa, jossa iso osa tuotannosta on pandemian alkuvaiheissa mennyt kotimaiseen käyttöön. Moni valmistajamaa on Euroopassa kieltänyt lääkinnällisten laitteiden viennin. Valtiot haluavat kasvattaa omia varastojaan.

Ongelmista huolimatta nyt ei ole vaihtoehtoja, vaan varusteita on yritettävä hankkia kaikin keinoin. Periaatteessa markkinat ovat auki, ja STM on ohjeistanut huoltovarmuusvarastoa ostamaan varusteita niin paljon kuin mahdollista. Varusteiden riittävyyttä Lounema ei kommentoi, sillä siitä vastaa ministeriö.

Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Tomi Lounema hallituksen koronatilannekatsauksessa Helsingissä 27. maaliskuuta 2020. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi tiistaina, että Suomessa on valmiudet aloittaa ”suuren mittaluokan suojamateriaalien valmistus terveydenhuollon tarpeisiin”. Lintilän mukaan ainakin kaksi kotimaista yritystä on valmistelemassa tuotannon aloittamista.

Kun tai jos kotimaista tuotantoa tulee, sitä käytetään, mutta varautumista ei voida jättää sen varaan, Lounema sanoo.

”Tämä toimii niin päin, että hankitaan niin paljon kuin pystytään hankkimaan, ja STM päättää, miten ne jaetaan. Nyt on tosi kiire saada tavaraa.”

STM ohjaa varusteet sote-toimijoille valtakunnallisen tarvearvion mukaan: paljonko varusteita missäkin tarvitaan ja mihin käyttöön. Tässä on jouduttu priorisoimaan erityisesti sairaanhoitoa, mutta sen tarkemmin Lasse Ilkka ei kriteerejä avaa. Kaikille halukkaille maskeja ei riitä.

”Emme varmaan pysty toteuttamaan liberaaleimpia linjauksia nyt.”

Suomi on vasta epidemian alkuvaiheessa, eikä tilanteen uskota tästä heti helpottavan. Miten on mahdollista, että suojavarusteista on jo pulaa? Ilkan mukaan on osoittautunut, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat ovat varautuneet hyvin eri tavoin. Huoltovarmuusvarasto on toimijoiden viimeinen oljenkorsi. Ensin pulaan tulisi vastata itse ja pyrkiä hankkimaan suojavarusteita markkinoilta.

”Tämä on monitahoinen asia. Kaikilla toimijoilla on itsellään velvollisuus varautua häiriötilanteisiin, ja Huoltovarmuuskeskuksen varastot on tarkoitettu käytettäväksi vasta sen jälkeen. Nyt ne on kuitenkin jouduttu avaamaan melko varhaisessa vaiheessa. Varautuminen ei ole ollut sellaisella tasolla kuin olimme olettaneet.”

Olennaista varusteiden riittävyydelle on Ilkan mukaan se, että suojavarusteita käytetään ohjeen mukaisesti. Ministeriö suosittaa hengityssuojainten käyttöä vain sitä vaativissa tilanteissa sairaanhoidossa ja suu-nenäsuojuksen käyttöä muissa sote-asiakaskohtaamisissa kuten ikäihmisen kotikäynnillä.

”Nyt joillakin toimijoilla menee sekaisin se, hoidetaanko sairaita vai suojellaanko iäkästä väestöä. Osa toimijoista on käyttänyt filtterimaskeja [hengityssuojaimia], vaikkei mennä sairaan luo.”

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) on Suomen suurin sairaanhoitopiiri. Vaikka Hus on iso hankintayksikkö, on suojavarusteiden hankkiminen tässä tilanteessa vaikeaa, kertoo Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

”Koko ajan joudutaan taistelemaan niistä saatavilla olevista varusteista. Välillä saadaan tilattua pieniä eriä, mutta tilanne ei ole mitenkään varmalla pohjalla. Me menemme pari viikkoa kerrallaan.”

Lehtonen julkaisi sunnuntaina blogikirjoituksen, jossa hän kirjoitti, että hallituksen ”toistuvat ilmoitukset Suomen hyvästä varautumisesta ovat osoittautumassa ennenaikaisiksi”. Lehtosen mukaan suojavarusteiden puute uhkaa vaarantaa terveydenhuollon toimintakykyä kun epidemia etenee.

”Tässä ollaan varmasti tultu yllätetyksi siitä, kuinka paljon tätä tavaraa kuluu. Mielestäni sitä on selkeästi aliarvioitu koko maata koskevassa varautumisessa”, Lehtonen sanoo.

Koronavirus|Vanhusten kotihoitajille määrättiin pakollinen hengityssuojain, ja nyt niiden pelätään loppuvan: ”Kummastelemme tätä ohjetta epidemian tässä vaiheessa”

Koronavirus|Yksityiset terveysyhtiöt: Valtio ei halua ostaa koronavirustestejä yksityisiltä toimijoilta – välit kiristyneet myös suojavarusteisiin liittyen

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat