Yli viisituhatta ihmistä on määrätty karanteeniin tai eristykseen pääkaupunki­seudulla – Näin toimii korona­jäljitys Suomessa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Tartunnat

Yli viisituhatta ihmistä on määrätty karanteeniin tai eristykseen pääkaupunki­seudulla – Näin toimii korona­jäljitys Suomessa

Jos koronavirukselle altistuneita jäljittävä älypuhelinsovellus otetaan käyttöön, tarvitaan myös lisää ihmisiä. Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen ja Harjavallassa hoitajana työskentelevä Margit Kurru kertovat, miten jäljittäminen nyt Suomessa käytännössä tapahtuu.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä virukselle altistuneiden jäljitystyötä johtaa apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Hänet kuvattiin keskiviikkona Meilahden sairaala-alueella. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Julkaistu: 9.4. 2:00, Päivitetty 9.4. 6:34

Yli viisituhatta ihmistä on määrätty karanteeniin tai eristyksiin koronaviruksen takia pääkaupunkiseudulla.

Karanteeniin joutuu, jos on ollut lähikontaktissa koronaviruksesta sairastuneen kanssa. Eristyksessä ovat ne, jotka ovat sairastuneet.

Helsingissä karanteenissa on noin 2 500 ihmistä, Espoossa noin tuhat. Eristyksissä on Helsingissä 769 ihmistä ja Espoossa 250. Vantaalla karanteeniin ja eristykseen on määrätty yhteensä 550 ihmistä. Tiedot on koottu kaupunkien tartuntataudeista vastaavilta lääkäreiltä.

Miksi luvuilla on väliä?

Siksi, että Suomessa koronavirukselle altistuneiden jäljityksestä – tai ainakin sen riittämättömyydestä – on puhuttu viime viikkoina paljon.

Aiheesta keskusteltiin viikko sitten A-studiossa, ja sunnuntaina THL:n Markku Tervahauta sanoi HS:lle, että sairaaloiden ja terveyskeskusten tartuntatautilääkärit ja pari hoitajaa ovat koettaneet ”jotenkin paikantaa ihmisiä”.

Suomen suurimmassa eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) jäljitystyötä johtava apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen epidemiologisesta yksiköstä alleviivasi lauseen lehdestä.

”Tästä on liikkeellä vääriä käsityksiä, että jäljitystyötä tekisivät vain yksittäiset ihmiset siellä täällä. Jäljitystyö on ollut sairaanhoitopiirille sekä Husin kuntien tartuntatautilääkäreille ja hoitajille päivärutiinia jo yli kymmenen vuoden ajan.”

Parantaa voi aina ja täytyykin, Ruotsalainen sanoo. Suomessa jäljityksessä on myös alueellisia eroja, koska se, miten jäljitys tapahtuu käytännössä, on pitkälti sairaanhoitopiirien ja kuntien käsissä.

Husin alueella asuu 1,6 miljoonaa suomalaista.

Koronavirus ei ole ensimmäinen kerta, kun tartuntaketjuja jäljitetään Suomessa. Husin alueella vuosien käytännön kokemuksesta on ollut etua, Eeva Ruotsalainen sanoo.

Esimerkiksi tuhkarokkotapauksissa altistuneita voi olla paljonkin. Heidät pitää löytää, koska tartuntaa estävä rokote pitää antaa kolmen päivän sisällä altistumisesta.

Helsingissä ja Uudellamaalla jäljitystyö jakautuu sairaanhoitopiirin ja kuntien välillä. Toimintaa ohjataan ja tuetaan sairaanhoitopiiristä, jossa sen parissa työskentelee lääkäri, terveydenhoitaja ja sihteeri. Työ jatkuu kunnissa.

Riippuu koosta, kuinka paljon kunnalla on koronavirusjäljittäjiä. Kriisin myötä määriä on lisätty sekä kunnissa että sairaanhoitopiirissä.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki kertoo HS:lle, että epidemiologisessa toiminnassa ja tartunnan jäljityksessä työskentelee tällä hetkellä 18 lääkäriä ja 35 hoitajaa. Työtä tehdään viikon jokaisena päivänä kahdessa vuorossa.

Helsingissä on eniten koronavirustartuntoja Suomessa.

”Toki meillä on Suomessa pieniä sairaanhoitopiirejä, jotka normaalioloissakaan eivät pysty toimimaan samalla valmiustasolla kuin Hus. Niissä voidaan tarvitaan lisäapua ja lisäkäsiä”, Eeva Ruotsalainen sanoo.

Harjavalta sijaitsee Satakunnassa. Kunnan terveysasemalla koronajäljittäjänä työskentelevä terveydenhoitaja Margit Kurru kertoo, että viime aikoina on saanut painaa pitkää päivää. Työpäivät venyvät helposti kymmentuntisiksi.

Hän saa työparin lähiaikoina.

Terveydenhoitaja Margit Kurru työskentelee tartuntatautien yhdyshenkilönä Harjavallassa Satakunnassa. Työ on pitkälti puhelintyötä. Kuva: Margit Kurrun kotialbumi

Kurruakin ärsyttää, kun asiantuntijat ovat julkisuudessa puhuneet vähättelevään sävyyn jäljitystyöstä, jota nyt jo tehdään eri puolilla Suomea niin hyvin kuin on käsketty tehdä.

”Käytin aiemmin puolet työajastani tartuntatauteihin, mutta kolme viikkoa sitten tästä tuli täysipäiväistä.”

Kun Kurru luki viikonloppuna Singaporen koronaetsivistä, hän tunnisti työstään monia samoja piirteitä. Harjavallassa altistuneita etsitään samalla tavalla kuin Singaporessakin. Potilaat haastatellaan tarkasti, sitten altistuneihin otetaan yhteyttä.

Työ on myös päivystysluonteista. Jos tartuntoja tulee viikonloppuna, Kurru hälytetään töihin.

Kurru kertoo, että hän soitti juuri yhden puhelun, jossa kertoi potilaalle, ettei tällä ole koronavirustartuntaa. Ne ovat hyviä puheluita, jotka auttavat jaksamaan. Oleellisia ovat myös työkaverit ja toimiva yhteistyö tartuntataudeista vastaavan lääkärin kanssa.

Satakunnassa ihmiset ovat Kurrun käsityksen mukaan totelleet rajoituksia hyvin. Se helpottaa tartunnanjäljittäjienkin työtä valtavasti. Mitä vähemmän kontakteja, sitä vähemmän altistuneita.

”Tämä työ tuntuu todella tärkeältä. Lomailen sitten, kun tämä on ohi.”

Jäljitystyö on tärkeässä roolissa nimenomaan maakunnissa, joissa koronavirusta on ainakin toistaiseksi huomattavasti vähemmän kuin Uudellamaalla.

Kun Husissa koronavirusjäljittäjät saavat Huslabista tiedon koronapositiivisesta henkilöstä, työ alkaa heti.

”Erikoissairaanhoidosta soitetaan aamukahdeksasta iltakymmeneen ihmisille tietoja positiivisista koronatesteistä”, Eeva Ruotsalainen kertoo.

Potilaalta kysytään puhelimessa tarkkoja kysymyksiä. Niiden perusteella arvioidaan, voiko tämä olla kotona vai tarvitaanko sairaalahoitoa. Onko tartunnan todennäköinen lähde selvillä, mitä työtä sairastunut tekee? Milloin oireet alkoivat?

Sairaanhoitopiiri kyselee tarkasti, koska pyrkimyksenä on ymmärtää koronaviruksen liikkeitä ja leviämistä alueella paremmin.

”Oireiden alkupäivä on tärkeä, koska tartuttavuuden ajatellaan alkavan 24 tuntia ennen ensimmäistä oiretta ja jatkuvan siitä seitsemän päivää eteenpäin.”

Sairaanhoitopiirin pohjatyön jälkeen jäljitys siirtyy kunnalle. Siellä tehdään varsinainen jäljityshaastattelu. Kunnan jäljittäjät soittavat potilaalle uudestaan, ja tekevät haastattelun, joka voi kestää pitkäänkin.

Helsingin kaupungin koronajäljittäjät työskentelevät Kallion virastotalon 10. kerroksessa. Työtä tehdään kahdessa vuorossa. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Kenen kanssa asut, missä olet liikkunut, kuka oli vieressä? Altistumista varten on pitänyt olla samassa huoneessa 15 minuuttia tai kauemmin. Se ei ole altistus, jos on tavannut jonkun ulkona ja jutellut parin metrin päästä.

”Kyseessä on iso työ, ja haastattelu voi kestään pitkään. Potilas miettii nimiä, etsii puhelinnumeroita, varmistelee asioita.”

Altistuneille annetaan kotikaranteenimääräys. Se tarkoittaa, että ihmisen on pysyttävä kotona 14 vuorokautta viimeisestä altistushetkestä. Edes kaupassa ei saa käydä. Määräykset toimitetaan kirjallisesti.

Suurissa kaupungeissa tartuntatautilääkäreiltä menee valtavasti aikaa karanteenimääräysten antamiseen jo nyt.

Suomessakin mietitään, pitäisikö käyttöön ottaa Etelä-Koreasta ja Singaporesta tuttu jäljitystä tehostava älypuhelinsovellus.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka totesi maanantaina toivovansa, että Suomessakin jäljityssovellus olisi käytettävissä ennen kesää.

Ruotsalainen sanoo, että toimia tarvitaan nyt. Hän on sovelluksen kannalla.

”On selvää, että sovelluksen käyttöönotto vaatii tartunnanjäljityksen kapasiteetin lisäystä kunnissa. Jos siihen lähdetään, se pitää jalkauttaa hallitusti ja varmistaa riittävät käsiparit.”

Keitä he voisivat olla? Monet vapaaehtoiset, yritykset ja kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet olevansa valmiita auttamaan koronavirustartunnoille altistuneiden jäljityksessä. Heille iso kiitos, Ruotsalainen sanoo.

Lisäresurssien olisi kuitenkin hyvä olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia tai esimerkiksi kuntien ympäristöterveydessä työskenteleviä.

”Nämä ovat potilasasioita, joihin liittyy vaitiolovelvollisuus. Meillä on terveydenhuollossa omat järjestelmät, joita pitää osata käyttää ja joihin pitää olla oikeudet.”

Toimintoja on ajettu alas esimerkiksi hammashoitoloissa. Muun muassa sieltä vapautunutta väkeä voisi hyödyntää jäljitystyössä, Ruotsalainen arvioi.

Suomessakin enenevässä määrin sairastuneilta puuttuu linkki, mistä he taudin saivat.

Onko jäljitystyötä silti järkevää tehdä? Kyllä on. Työ toimii kahteen suuntaan: ei etsitä pelkästään sitä, mistä tauti tuli, vaan myös niitä, jotka ovat saattaneet saada tartunnan. Jokaisesta jäljitetystä ja kotikaranteenin laitetusta altistuneesta on hyötyä.

Sama pätee laajaan testaukseen, sanoo Ruotsalainen.

Husin, pääkaupunkiseudun sekä Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan terveyspalveluista vastaavan Keusoten pilotissa on otettu kaikista hengitystieinfektio-oireisista koronavirusnäytteet.

”Yritämme selvittää, kuinka paljon tautia oikein on liikkeellä. Niin kauan kun ei ole rokotetta, oireisten löytäminen, testaaminen ja altistuneiden eristäminen ovat tärkein osa taudin torjuntaa.”

Poikkeustila|Suomalaiset ovat vähentäneet kontaktejaan niin paljon, että THL:n mukaan Suomi voi muuttaa koronastrategiaa

Koronavirus|Näin toimii maailman tehokkain koronajäljitys: Singaporessa asuvan Petra Peltoniemen lapsilla oli nuhaa, ja ambulanssi tuli keskellä yötä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat