Linnuilla on menossa muuttoryntäys Suomeen: laulukuoro käynnistyi saman tien - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Kevät

Linnuilla on menossa muuttoryntäys Suomeen: laulukuoro käynnistyi saman tien

Kolea jakso pysäytti ennätysmäisen aikaisin alkaneen paluumuuton, mutta nyt se saa jatkoa. Linnunpöntön ehtii hyvin ripustaa pihapiiriin.

Meriharakat touhusivat rantakalliolla Helsingin Uunisaaressa tiistaina.

Julkaistu: 9.4. 13:51

Vaikka Etelä-Suomeen talvi ei tänä vuonna tullut ja siitepölykausikin alkoi ennätysmäisen aikaisin, linnut palaavat Suomeen tällä viikolla tavanomaisessa aikataulussaan.

”Tällä hetkellä on aika normaali huhtikuun alun tilanne. Meille tuli tavallista aikaisemmin vesilintuja vielä maaliskuussa, mutta viime viikot on ollut hiljaisempaa”, kertoo Bird Life Suomen tiedottaja Jan Södersved.

Peippoja ja rastaita on Suomessa vielä hyvin vähän, jopa tavanomaista vähemmän. Tilanteeseen saadaan Södersvedin mukaan nyt nopea muutos, kun lämmin puhuri on puhaltanut lounaasta.

Tähän mennessä kurkia on ehtinyt jo tulla Suomeen joitakin satoja, mutta nyt massat ovat liikkeellä.

Kurkia on ehtinyt jo tulla Suomeen joitakin satoja, mutta kuluvalla viikolla lähtevät massat liikkeelle. Komeat kurkiaurat täyttävät taivaan.

”Ne tulevat vähitellen, pysähtyvät tankkaamaan ja sopivalla säällä jatkavat muuttomatkaansa.”

Osa vesilinnuista, kuten laulujoutsen, tuli aikaisin, mutta on paikoin jäänyt isoissa kerääntymissä odottelemaan pohjoisen kevään edistymistä.

Lumeton Etelä-Suomi houkuttelee linnut lennolleen, mutta lumiraja pysäyttää tehokkaasti.

Viime viikolla vallinnut kylmä pohjoisvirtaus näkyi niin, että uusista muuttolinnuista ei tehty havaintoja.

Havaintoja on nyt luvassa kotipihan bongarillekin. Kurjen lisäksi tulossa on yhä isompia määriä peippoja ja rastaita.

”Västäräkki alkaa näkyä yhä yleisemmin ainakin Etelä-Suomessa. Tähän asti niitä ei ole tullut kuin ihan yksittäisiä lintuja.”

Västäräkki Helsingissä tiistaina.

Kiurun ja töyhtöhyypän pääjoukot ovat saapuneet Etelä- ja Länsi-Suomeen. Lumisilta seuduilta ne vielä puuttuvat.

Myös sepelkyyhkyn pääjoukot saapuvat Suomeen Södersvedin mukaan todennäköisesti tällä viikolla.

Lintujen saapumista ei voi olla huomaamatta, sillä laulukuoro käynnistyy voimallisesti saman tien.

”Alkukevään lajit aloittavat hyvin aikaisin laulun ja se on aluksi harjoittelua ja reviirin valtaamista.”

Pesinnän aloittaminen menee useimmilla lintulajeilla toukokuulle ja ainakin huhtikuun loppuun.

”Toki joillakin lajeilla on pesintä jo alkanut. Viime viikolla havaittiin Kuopiossa jo sinisorsapoikue, mikä oli hämmästyttävän aikainen havainto.”

Myöhemmin keväällä tulevien lintujen lauluaika jää lyhyemmäksi. Ne valmistautuvat pesintään niin pian kuin mahdollista.

”Joillakin lajeilla laulu kestää muutaman päivän. Sen jälkeen on naaras löytynyt reviirille, pesintä alkaa, eikä ole enää syytä pitää ääntä.”

 

Lintujen elinympäristön ihmisen toiminnan myötä muuttuessa tietyt lajit ovat runsastuneet ja samaan aikaan moni laji on taantunut huolestuttavan vähiin.

”Meillä on tiettyjä kookkaita lajeja, jotka ovat runsastuneet, kuten merikotka, valkoposkihanhi, kurki, laulujoutsen ja merimetso. Pääosa linnuista kärsii hätää ja kokonaisparimäärä on pudonnut. Väheneviä lintulajeja on paljon enemmän kuin runsastuvia lajeja.”

Myös pikkulinnuissa jotkut lajit ovat selvinneet muutoksesta paremmin kuin toiset.

”Runsastuvia, hyvin selvinneitä lajeja ovat esimerkiksi talitiainen ja sinitiainen. Ne hyötyvät talviruokinnasta ja lämpenemisestä. Ne ovat lajeja, jotka selviävät monenlaisissa elinympäristöissä.”

Usein on epäselvää, mitkä tekijät taustalla vaikuttavat. Södersvedin mukaan esimerkiksi pikkuvarpunen on runsastunut, mutta tavallinen varpunen taas vähentynyt rajusti.

Birdlife Suomi muistuttaa, että poikkeusaikana suomalaisten kannattaa nauttia luonnossa liikkumisesta ja muuttolintujen paluusta.

Koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi on kuitenkin syytä välttää suosituimpia lintupaikkoja ja pitää muihin harrastajiin riittävää etäisyyttä.

Järjestö kannustaa etsimään uusia, vähän retkeiltyjä seutuja. Niiltä voi löytyä yllätyksiä.

Mukavaa seurattavaa kotielämään tuo myös linnunpönttö, jonka ehtii hyvin ripustaa pesintäkauteen ja saada asukkaaksi vaikkapa kirjosiepon tai tiaisen.

”Pöntön voi toki ripustaa ympäri vuoden. Linnut käyttävät niitä pesinnän lisäksi yöpymiseen.”

Peippoja on tulossa Suomeen yhä runsaammin.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat