Lakeja vasta kirjoitetaan, mutta sote-uudistuksen toteutus alkoi jo: ensin menevät remonttiin terveyskeskukset - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa|Terveydenhoito

Lakeja vasta kirjoitetaan, mutta sote-uudistuksen toteutus alkoi jo: ensin menevät remonttiin terveyskeskukset

Tavoite on yhä, että lait ovat eduskunnassa jouluna. Hallitus haluaa varmistaa, että jotain jää käteen, vaikka sote kaatuisi – siksi alkamassa on iso terveyskeskusuudistus.

Sote-uudistus on yksi tämänkin hallituksen keskeisistä hankkeista. Vastuuministeri on Sdp:n perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Julkaistu: 10.4. 2:00, Päivitetty 10.4. 10:51

HS kertoo uutisista ja ilmiöistä, jotka ovat jääneet koronakriisin taakse.

”Nämä linjaukset, joita hallitus on tehnyt, eivät jalkaudu kentälle sillä tavalla kuin pitäisi - - meidän sosiaali- ja terveydenhuollon kenttämme on aika pirstoutunut.”

Näin sanoi pääministeri Sanna Marin (sd) eduskunnan kyselytunnilla huhtikuun alussa. Turhautuneelta kuulostanut Marin luetteli sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoita: kunnat, kuntayhtymät, yksityisen puolen terveydenhuolto, työterveyshuolto, Kela.

Pirstoutumisen takia hallituksen tekemiä, koronaviruksen torjuntaa koskevia linjauksia ei ole kaikkialla Suomessa noudatettu, Marin sanoi.

Pääministeri on tehnyt kriisitilanteessa tärkeän havainnon: nykyistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa on hyvin vaikea ohjata. Toimijoita on satoja, ja osa niistä on hyvin pieniä.

Tämä on yksi syy, jonka takia myös nykyinen Marinin hallitus jatkaa vuosia yritettyä sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistusta.

Koronavirusepidemiasta huolimatta sote-uudistus on tänä keväänä vahvasti hengissä. Sote etenee, vaikka sosiaali- ja terveysministeriö taistelee virusta vastaan molempien ministereidensä Krista Kiurun (sd) ja Aino-Kaisa Pekosen (vas) johdolla, ja myös kansliapäällikkö Kirsi Varhila on epidemian takia täystyöllistetty.

Sotea valmisteleva ministeriryhmä on ollut tiuhaan koolla, ja virkamiehet kirjoittavat jo soten pohjana olevaa järjestämislakia.

Virallinen linja on yhä se, että tämän hallituksen sote-uudistus on voimassa 1. 1. 2023.

Koronavirus on silti sotellekin vaikea vastus. Jo nyt kuulee epäilyjä, että kriisi vie voimat etenkin alueilla, joiden pitäisi laittaa uudistus toteen.

Kerrataan ensin, mitä Antti Rinteen (sd) ja nyt Marinin hallitus päätti tällä hallituskaudella soten suhteen tehdä.

Tarkoitus on siirtää sosiaali- ja terveydenhuolto kokonaan pois kuntien vastuulta suurempiin yksiköihin, maakuntiin. Vuosi sitten pidetyissä hallitusneuvotteluissa hallituspuolueet Sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Rkp sopivat, että maakuntia tulee 18.

Maakuntiin on sovittu siirrettäväksi ensi vaiheessa vain sote ja pelastustoimi.

Edellinen Juha Sipilän (kesk) hallitus aikoi myös tehdä pohjimmiltaan saman eli 18 maakuntaa, mutta Sipilän hallitus haukkasi liian ison palan. Maakuntiin piti siirtää runsaasti muitakin valtion ja kuntien toimintoja.

Sen lisäksi soteen oli tarkoitus ottaa mukaan yksityisiä yrityksiä niin, että asiakas olisi voinut valita joko yksityisen tai julkisen terveyskeskuksen.

Tämä erityisesti vasemmistopuolueiden vihaama valinnanvapaus kaatoi lopulta koko soten, koska sitä ei saatu millään yhteensovitettua Suomen julkiseen terveydenhuoltoon ja perustuslakiin.

Sipilän hallitukselta loppui aika kesken – edes suurilla muutoksilla sote-lakeja ei olisi ehditty viedä eduskunnasta läpi vaalikauden aikana. Soten kariutuminen kaatoi lopulta koko Sipilän hallituksen muutamia viikkoja ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja.

Edellisen hallituskauden kompuroinnista on otettu opiksi. Nykyinen hallitus hylkäsi ensi töikseen asiakkaan valinnanvapauden.

Toinen edellisen hallituksen virheliike oli se, ettei se suostunut antamaan Uudellemaalle erityisasemaa, vaikka Uusimaa on väestömäärän ja palvelutarpeiden suhteen Suomessa täysin omassa sarjassaan. Uudestamaasta oli Sipilän sotessa tarkoitus tulla yksi maakunta muiden joukkoon, mitä esimerkiksi Helsinki vastusti verisesti.

Nykyinen hallitus on lupaamansa mukaisesti tekemässä Uudellemaalle erillisratkaisun, jossa Uudenmaan alue jaetaan viiteen itsehallintoalueeseen. Helsinki on niistä yksi, minkä lisäksi sotea ja muita siirrettäviä tehtäviä alkavat hoitaa Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa sekä Vantaa ja Kerava yhdessä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus pysyy omana organisaationaan, koska sitä ei olisi ollut järkeä pilkkoa.

Tästä seuraa, että Uudenmaan uusien itsehallintoalueiden hoitama perusterveydenhuolto ja Husin erikoissairaanhoito ovat eri organisaatioissa. Muualla Suomessa maakunta vastaa koko paketista, mikä voi olla toiminnan ja kustannusten kannalta parempi.

Kaikki ei ole Uudellamaalla vielä maalissa. Vielä on ratkaistava rahoitus eli se, miten paljon nykyisten Uudenmaan kuntien budjeteista lohkaistaan itsehallintoalueiden käyttöön.

Kaikkien maakuntien on joskus tulevaisuudessa tarkoitus kerätä tarvitsemansa varat erillisellä maakuntaverolla. Vero tulee kuitenkin käyttöön vasta myöhemmin, ja ensi vaiheessa maakunnat saavat rahansa valtion budjetin kautta.

Lähivuosina maakunnille on jaossa vain niukkuutta. Siitäkin koronavirus pitää huolen.

Vaikka nykyinen hallitus pienensi haukattavaa palaansa, sotessa on yhä isoja poliittisia kysymyksiä auki.

Niistä suurimpiin kuuluu maakuntarajojen hienosäätö. Uudestamaasta syntyi sopu, mutta Savossa kuohuu yhä.

Mikkeli ja Savonlinna eivät näytä mahtuvan samaan Etelä-Savon maakuntaan, koska ne eivät ole päässeet sopuun keskussairaaloidensa työnjaosta. Savonlinna haluaisikin tehdä yhteistyötä ennemmin Pohjois-Savon kanssa.

Kannattaako luoda jo valmiiksi eripurainen Etelä-Savon maakunta vai antaa Savonlinnalle periksi? Ainakin keskusta haluaa pitää kiinni nyt sovituista maakuntarajoista, etteivät rajat alkaisi luhistua muuallakin päin Suomea.

Toinen ratkaistava kysymys on se, millä tavoin kuntien ja kuntayhtymien sote-omaisuus siirtyy maakuntien käyttöön. Kyse on tuhansista kiinteistöistä.

Kaavailuna on synnyttää valtakunnallinen kiinteistöyhtiö, mutta se ei ole saanut kuntien varauksetonta tukea.

Yksi yksityiskohta kielii hallituksen hieman itsekin pelkäävän, että sotessa loppuu taas aika kesken.

Uudistuksen toteutus on nimittäin jo alkanut, vaikka lakeja vasta kirjoitetaan. Hallitus on aloittanut kaksi kehittämishanketta, joihin kunnat voivat hakea erillisrahoitusta huhtikuun loppuun mennessä.

Toinen hanke on tulevaisuuden sote-keskus eli nykyisten terveyskeskusten remontti, joka alkaa jo ennen maakuntien syntymistä. Lisäksi kunnat voivat hakea lisärahaa myös muiden sote-palveluiden kehittämiseen.

Kunnat eivät ole olleet tästä ”hankehumpaksi” ristitystä rahanjaosta yhtä innoissaan kuin hallitus, koska koronaviruksen hoito jälkiseurauksineen vie niiltä kehittämiseen tarvittavia voimia. Sote-palveluihin on koronan väistyttyä odotettavissa valtava ruuhka, koska kiireetön hoito on nyt saanut odottaa.

Hallitukselle tulevaisuuden sote-keskus on tapa varmistaa, että suomalaisten terveyspalvelut paranevat, vaikka sotea ei vielä saataisi valmiiksi.

Mutta yritys on yhä kova: ensimmäisten lakiversioiden pitäisi valmistua arvioitavaksi ennen juhannusta ja tulla eduskuntaan jouluksi.

Sote-uudistus tulee, mutta rahoituksesta ei ole tietoa – Helsinki, Espoo ja Vantaa pelkäävät, ettei kaupungeille jää rahaa tärkeisiin investointeihin

Etelä-Savo taistelee sairaaloistaan niin, että koko maakunta uhkaa repeytyä rikki

HS-analyysi: Sote syntyi nopeasti, koska keskusta sai maakunnat ja vasemmisto työnsi terveysyritykset sivurooliin

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kotimaa

Luetuimmat

Uusimmat